T1-modulin kaikki kysymykset ilman vastauksia

Klikkaamalla kysymyksen numeroa voit jättää kommenttisi (korjaus, poisto, muutos, lisäys, tarkennus, yms yleisetkin ehdotukset) kyseisestä kysymyksestä.

Kysymyspankki 1,00

Kysymys nroVastausVäite
Sähkön, sähkömagnetismin ja radion teoria
01001 Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu
  johtimen materiaalista
  johtimen pituudesta
  johtimen poikkipinnan muodosta
  johtimen väristä
  johtimen poikkipinta-alasta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 27
01002 Hyvää johdetta on
  kulta
  hopea
  kiille
  alumiini
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14, harjoitustehtävä 1.1.1
01003 Hyvää johdetta on
  kuiva puu
  posliini
  PVC-muovi
  alumiini
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 13, 14
01004 Varsinaista johtavaa ainetta on
  kuparoitu teräs
  germanium
  pii
  kiille
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 13, 14
01005 Johteena toimii
  hiili
  seleeni
  aine, jolla on paljon helposti liikkuvia elektroneja
  öljy
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 13, 14
01006 Eristeisiin kuuluu
  kuiva paperi
  lasi
  posliini
  hiili
  öljy
  22 kilo-ohmin vastus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 13, 14
01007 Puolijohdetta on
  germanium
  pii
  aine, jolla on kohtalaisesti liikkuvia elektroneja
  hiili
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 15, harjoitustehtävä 1.1.3
01008 Sähkökenttä vaikuttaa
  kondensaattorin levyjen välissä
  antennin ja maan välillä
  LC-resonanssipiirissä kelan ympärillä
  radiolaitteessa rungon ja suojaamattoman johtimen välillä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 29, 48, 190
01009 Sähkömagneettinen kenttä
  etenee koaksiaalikaapelissa hitaammin kuin avaruudessa
  tarvitsee ilmakehää etenemisen väliaineena
  ei vaimene matkan kasvaessa, kun se etenee vapaassa avaruudessa
  tarvitsee antennin muuntajaksi syöttöjohdon ja avaruuden välille
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 156, 47
01010 Sähkömagneettinen kenttä
  syntyy aina, kun sähköisesti varattu kappale muuttaa nopeuttaan
  etenee tyhjiössä valon nopeudella eli noin 300 000 km/s
  on aina polarisoitunut
  on eräs radioyhteyksiin liittyvä perusilmiö
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 46, 45, 48, 47
01011 On totta, että
  antennin ja maan välille syntyy sähkökenttä samoin kuin kondensaattorin levyn välillä.
  sähkömagneettisen kentän voimaviivat ovat kohtisuorassa etenemissuuntaa vastaan.
  magneettiset voimaviivat ovat antennin polarisaation kanssa samansuuntaisia.
  sähkökentän voimaviivojen suunta määrää antennin polarisaation.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 48, 47, 48
01012 Antennin polarisaatio määräytyy samansuuntaiseksi antennista lähtevän
  sähkökentän mukaan
  magneettikentän mukaan
  sähkömagneettisen kentän etenemissuunnan mukaan
  sähkövirran mukaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 48
01013 Seuraava modulointia koskeva väittämä on tosi.
  Informaation liittämistä kantoaaltoon sanotaan moduloinniksi.
  Kantoaallon katkominen ei ole modulointia, koska se ei vaikuta kantoaallon amplitudiin.
  Modulaatiolla tarkoitetaan siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon.
  AM-lähetteestä, esim. A3E:stä voidaan leikata molemmat sivukaistat pois informaation siitä kärsimättä.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 58
01014 Amplitudimodulaatiossa
  sähkötyslähetteessä (A1A) vain katkotaan kantoaaltoa
  etuna on laitteiston yksinkertaisuus
  moduloiva signaali esiintyy kantoaallon voimakkuuden vaihteluina
  puheella moduloitaessa kantoaallon molemmin puolin muodostuu sivukaistat
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 58, 59, 58, 60
01015 Kun puhesignaalin korkein taajuus on 3000 Hz. Tällöin radiotaajuinen kaistaleveys on
  amplitudimodulaatiolla (A3E) 6 kHz
  kaksisivukaistalähetteellä (DSB) 6 kHz
  yksisivukaistalähetteellä (J3E) 6 kHz
  amplitudimodulaatiolla (A3E) 3 kHz
  kaksisivukaistalähetteellä (DSB) 3 kHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 60, 60
01016 Kapein radiotaajuinen lähetyskaista saadaan käsin sähkötyksessä käyttämällä
  SSB-lähetettä, jota moduloidaan sähkötyksen tahtiin katkotulla 1000 Hz signaalilla (J2A)
  kantoaallon katkomista (A1A)
  AM-lähetettä, jota moduloidaan sähkötyksen tahtiin katkotulla 1000 Hz signaalilla (A2A)
  taajuusmoduloimalla kantoaaltoa 1 kHz taajuudella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 62, 62
01017 50 ohmin keinokuormaan syötetään 100 watin teho radiolähettimestä. Keinokuorman läpi kulkevan virran suuruus on
  0,14 A
  1,4 A
  14 A
  1400 mA
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 42
01018 Lähetin ottaa 12 voltin sähkölähteestä 19 A virran, kun sen suurtaajuinen lähetysteho on 100 W. Lähettimessä muuttuu tehoa lämmöksi
  100 W
  128 W
  1280 W
  0,128 kW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 55, harjoitustehtävä 1.9.1
01019 Paristoja kytketään rinnan
  jännitteen lisäämiseksi
  virranantokyvyn lisäämiseksi
  ennenaikaisen kuivumisen estämiseksi
  kuormitettavuuden lisäämiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109-110
01020 Sähkövirran kulkiessa vastuksen läpi syntyy siinä pääasiallisesti
  lämpöä
  magneettikenttiä
  sähkövarauksia
  savua
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 21
01021 Hyvä sähkönjohtavuus on
  kullalla
  hopealla
  germaniumilla
  kuparilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14
01022 FM-moduloidun lähetteen (F3E)
  kantoaallon taajuus vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan
  modulaation taajuus vaihtelee kantoaallon amplitudin mukaan
  kantoaallon amplitudi vaihtelee modulaation mukaan
  spektrin osiin kuuluu sivukaistoja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 64, harjoitustehtävä 1.10.2
01023 Amplitudimoduloidun lähetteen (A3E)
  kantoaallon taajuus vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan
  kantoaallon amplitudi vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan
  kantoaallon taajuus vaihtelee kantoaallon amplitudin mukaan
  sivukaistat ovat toistensa peilikuvia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 63, harjoitustehtävä 1.10.1
01024 Sähkömagneettisen kentän ollessa pystypolaroitu
  on magneettikenttä saman suuntainen kuin sähkökenttä
  on magneettikenttä 45 asteen kulmassa sähkökenttään nähden
  on magneettikenttä kohtisuorassa (90 asteen kulmassa) sähkökenttään nähden
  on magneettikenttä lähes kokonaan kumoutunut
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 48, harjoitustehtävä 1.7.1
01026 Hyvää eristettä on
  germanium
  tislattu vesi
  tyhjiö
  kiille
  hopea
  merivesi
  akryylimuovi
  ilma
  rauta
  messinki
  kumi
  posliini
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14-15
01027 Sinimuotoisen jännitteen tehollisarvo on
  huippuarvo jaettuna kahdella
  huippuarvo jaettuna neliöjuuri kahdella
  huippuarvo jaettuna 1,41:llä
  huipusta huippuun arvo kerrottuna 0,707:llä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 40, harjoitustehtävä 1.6.6
01028 820 ohmin vastuksen kautta kulkee 0,5 A virta.Vastuksessa syntyvä tehohäviö on
  410 V
  205 W
  1640 W
  0,205 kW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 23, harjoitustehtävä 1.2.3
01029 100 ohmin vastuksen yli vaikuttaa 12 voltin jännite. Vastuksessa syntyvä tehohäviö on
  14,4 W
  1,2 kW
  1,44 W
  ääretön
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 69, harjoitustehtävä 1.11.2
01030 Paristosta ei saada mielivaltaisen suuruista virtaa, koska
  pariston napajännite on liian suuri
  paristossa on sisäistä resistanssia
  paristolla on huono suursignaalinsietokyky
  paristossa on sisäänrakennettu virranrajoituskytkentä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 17
01031 Hehkulampun kautta kulkee 0,8 A virta jännitteen ollessa 24 V. Lampun ottama teho on
  15,4 W
  19,2 W
  33 W
  33 mW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 23, harjoitustehtävä 1.2.2
01032 Paristosta saadaan
  vaihtosähköä
  tasasähköä
  sekä tasa- että vaihtosähköä
  sekasähköä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 17, 54
01033 Tarvitset 24 V 50 Ah akuston. Sellainen on mahdollista toteuttaa kytkemällä
  2 kpl 12 V 25 Ah akkua sarjaan
  2 kpl 12 V 25 Ah akkua rinnan
  2 kpl 24 V 25 Ah akkua rinnan
  2 kpl 12 V 50 Ah akkua sarjaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109-110
01034 Tarvitset 48 V 10 Ah akun. Sellaisen saat kytkemällä
  sarjaan 4 kpl 12 V 2,5 Ah akkuja
  rinnan 4 kpl 12 V 2,5 Ah akkuja
  sarjaan 4 kpl 48 V 10 Ah akkuja
  sarjaan 4 kpl 12 V 10 Ah akkuja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109-110
01035 Kytkettäessä useita samanlaisia paristoja sarjaan saadaan yksittäiseen paristoon verrattuna
  suurempi jännite
  pienempi jännite
  suurempi kuormitettavuus (virta)
  pienempi kuormitettavuus (virta)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109-110
01036 Kytkettäessä useita samanlaisia paristoja rinnan saadaan yksittäiseen paristoon verrattuna
  suurempi jännite
  pienempi jännite
  suurempi kuormitettavuus (virta)
  pienempi kuormitettavuus (virta)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109-110
01037 Modulaatiolla tarkoitetaan
  signaalin ilmaisua
  pientaajuisen signaalin erottamista kohinasta
  pientaajuisen informaation liittämistä suurtaajuiseen kantoaaltoon
  toimenpidettä, jonka avulla informaatio siirtyy radioaallon mukana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 64, harjoitustehtävä 1.10.3
01038 Modulaatiomenetelmiä ovat
  taajuusmodulaatio
  amplitudimodulaatio
  vaihemodulaatio
  yksisivukaistamodulaatio
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 61, 59, 62, 61
01039 Taajuusmodulaation etu amplitudimodulaatioon nähden on
  pienempi kaistaleveys
  pienempi herkkyys kipinähäiriöille
  ylivoimaisesti halvemmat lähetin- ja vastaanotinratkaisut
  pienemmät riskit aiheuttaa häiriöitä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 67, 67
01040 Eristeenä toimii
  alumiini
  rauta
  posliini
  PVC-muovi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14
01041 Johteena toimii
  posliini
  kulta
  hopea
  alumiini
  kuiva puu
  tislattu vesi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 15
01042 Hyvä sähkönjohde johtaa hyvin sähköä, koska
  siinä on vain vähän sähkön kulkua haittaavia vapaita elektroneja
  siinä on runsaasti vapaita elektroneja
  siinä pyörteinen heilahteluliike on runsasta
  sen pintamateriaali pitää kaiken sähkövirran johtimen sisällä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14, harjoitustehtävä 1.1.2
01043 Eriste ei johda sähköä, koska
  siinä on vain vähän vapaita elektroneja
  siinä on runsaasti vapaita elektroneja
  siinä pyörteinen heilahteluliike on niukkaa
  eristeen atomit imevät kaikki vapaat elektronit itseensä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 13
01044 Sähköverkosta saatava jännite on aaltomuodoltaan
  kolmioaaltoa
  neliöaaltoa
  siniaaltoa
  mitä sattuu
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54, 56
01045 On totta, että
  SSB-signaalissa (J3E) on tukahdutettu kantoaalto.
  AM-signaalissa (A3E) on kantoaalto tukahdutettu ja molemmat sivukaistat.
  FM-signaalissa (F3E) on vaimennettu kantoaalto ja molemmat sivukaistat.
  SSB-signaali (J3E) syntyy vaimentamalla toinen sivukaista ja tukahduttamalla kantoaalto.
  FM-signaalissa (F3E) on vaimennettu kantoaalto.
  AM-signaalissa (A3E) on vaimennettu kantoaalto ja toinen sivukaista.
  SSB-signaalissa (J3E) on tukahdutettu kantoaalto ja molemmat sivukaistat.
  FM-signaali (F3E) syntyy muuttamalla lähetystaajuutta suhteessa moduloivan signaalin taajuuteen.
  FM-signaali (F3E) syntyy muuttamalla lähetystaajuutta suhteessa moduloivan signaalin hetkelliseen amplitudiin.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 60, 60-61, 62
01046 On totta, että
  SSB-signaalissa (J3E) kantoaaltoa on vaimennettu.
  AM-signaalissa (A3E) kantoaaltoa on vaimennettu.
  FM-signaalissa (F3E) kantoaaltoa on vaimennettu.
  FM-signaali (F3E) syntyy vaimentamalla toinen sivukaista.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 60
01047 On totta, että
  SSB (J3E) voi tarkoittaa esimerkiksi puhe tai musiikkilähetettä, jossa alempi sivukaista on poistettu.
  DSB voidaan muodostaa AM lähetteestä tukahduttamalla tai vaimentamalla kantoaalto.
  LSB lähetteessä ylempi sivukaista on poistettu tai vaimennettu.
  USB lähetteessä ylempi sivukaista on poistettu tai vaimennettu.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 61, 60, 61
01048 Eriste on
  posliini
  tavallinen vesijohtovesi
  tislattu vesi
  puhdas pii
  ionisoitunut kaasu
  ilma
  kupari
  hopea
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14
01049 Johde on
  posliini
  tavallinen vesijohtovesi
  tislattu vesi
  puhdas pii
  ionisoitunut kaasu
  ilma
  kupari
  hopea
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14
01050 Sähkömagneettisessa kentässä
  esiintyy tavallisesti vain sähköinen voimavaikutus
  sähkö ja magneettikentät ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan
  energiaa siirtyy paikasta toiseen
  polarisaatio määritellään magneettikentän suunnan mukaisesti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 48, harjoitustehtävä 1.7.2
01051 Sähkömagneettisessa kentässä
  ei esiinny mitään energian siirtymistä
  voi polarisaatio kiertyä tai pysyä muuttumattomana
  olevaan metallijohtimeen voi syntyä vaihteleva virta
  esiintyy sekä sähköinen että magneettinen kenttä, jotka ovat saman suuntaiset
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 49, harjoitustehtävä 1.7.3
01053 Sähkötys eli CW lähete
  sisältää sivukaistoja samaan tapaan kuin AM puhelähete
  voidaan muodostaa USB puhelähettimellä katkomalla sinimuotoista äänisignaalia ja moduloimalla sillä lähetintä
  on aina A1A-lähetettä
  vaatii aina C-luokassa toimivan pääteasteen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 65, 62
01054 Akkujen ominaisuuksiin kuuluu, että
  niistä saa hetkellisesti huomattavasti suuremman virran kuin vastaavista kuivaparistoista
  ne eivät kaipaa minkäänlaista huoltoa tai ylläpitoa
  niiden sisäinen resistanssi on useimmiten pienempi kuin vastaavien kuivaparistojen
  niitä voidaan ladata uudelleen satoja, hyvin huollettuina jopa tuhansia kertoja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54
01055 Tasasähköksi (tasajännitteeksi) sanotaan yleisesti sähköä,
  joka kulkee aina samaan suuntaan
  jonka suuruus voi vaihdella, mutta jonka suunta ei vaihdu
  jonka jännitteen tehollisarvo on aina nolla
  joka voi vaihtaa suuntaansa, mutta jonka suuruus ei muuten vaihdu
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 19
01056 Vaihtosähköksi (vaihtojännitteeksi) sanotaan yleisesti sähköä,
  joka kulkee aina samaan suuntaan
  jonka suuruus voi vaihdella, mutta jonka suunta ei vaihdu
  jonka jännitteen tehollisarvo on aina nolla
  joka voi vaihtaa suuntaansa ja jonka suuruus voi vaihdella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 39
01057 Sinimuotoisen signaalin ominaisuuksiin kuuluu, että
  siinä esiintyy perustaajuuden kaikkia parittomia harmonisia (3., 5. jne)
  sen tehollisarvo saadaan jakamalla signaalin huipusta huippuun-arvo luvulla 2,8
  sitä voidaan hyvin käyttää radiotaajuisen vahvistimen ohjaussignaalina, mikäli sen taajuus on sopiva
  sillä on määrätty taajuus ja amplitudi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 38, 125, 36
01058 Vaihtosähkön teholla tarkoitetaan aina
  vaihtovirran ja jännitteen huippuarvojen tuloa
  kuormaa lämmittävää tehoa, jonka lämmittävä vaikutus on sama kuin vaihtojännitteen tehollisarvon suuruisella tasajännitteellä
  sitä jännitteen neliötä, joka menee kuormaan
  kilowattituntimittarin eli kWh mittarin näyttämää
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 39
01059 Demodulointi on
  informaation esillesaamista moduloidusta signaalista
  häiriöiden poistamista niin, että pelkkä kantoaalto jää jäljelle
  kantoaallon moduloimista uudelleen
  kantoaallottoman lähetyksen suuntimista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 67, harjoitustehtävä 1.10.4
01060 Jännitteen yksikkö on
  voltti
  ampeeri
  ohmi
  hertsi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 69, harjoitustehtävä 1.11.1
01061 Sähkövirran yksikkö on
  voltti
  ampeeri
  ohmi
  hertsi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01062 Resistanssin yksikkö on
  voltti
  ampeeri
  ohmi
  hertsi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01063 Taajuuden yksikkö on
  voltti
  hertsi
  watti
  henri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01064 Impedanssin yksikkö on
  ampeeri
  ohmi
  henri
  faradi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01065 Tehon yksikkö on
  ampeeri
  ohmi
  watti
  celsius
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01066 Kapasitanssin yksikkö on
  voltti
  hertsi
  ohmi
  faradi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01067 Induktanssin yksikkö on
  hertsi
  henri
  watti
  ohmi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01068 Ohmin laki ilmaisee
  jännitteen, virran ja resistanssin välisen riippuvuuden
  että jännite on virta kertaa resistanssi, U = I x R
  että virta on jännite jaettuna resistanssilla, I = U : R
  että resistanssi on jännite jaettuna virralla, R = U : I
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01069 Vastuksen resistanssi on 15 ohmia ja sen läpi kulkeva virta 2 ampeeria. Vastuksen jännitehäviö on
  30 V
  0,06666 V
  7,5 V
  0 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01070 Vastuksen resistanssi on 47 ohmia ja sen yli vaikuttaa jännite 17 V. Vastuksen läpi kulkeva virta on
  3,6 A
  17 A
  0,36 A
  2,8 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01071 Vastuksen läpi kulkee 12 A virta ja sen yli vaikuttaa jännite 148 V. Vastuksen resistanssi on
  12,3 ohmia
  0,012 kilo-ohmia
  0,08 ohmia
  8 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01072 Vastuksen resistanssi on 68 ohmia ja sen läpi kulkeva virta 20 ampeeria. Vastuksessa syntyvä jännitehäviö on
  30 V
  3,4 V
  7,5 V
  1360 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01073 Vastuksen resistanssi on 75 ohmia ja sen yli vaikuttava jännite 7 volttia. Vastuksen läpi kulkeva virta on
  17 A
  1,7 A
  0,09 A
  90 mA
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, harjoitustehtävä 1.2.1
01074 Vastuksen läpi kulkeva virta on 3,4 A ja sen yli vaikuttava jännite 220V. Vastuksen resistanssi on
  65 ohmia
  0,014 ohmia
  750 ohmia
  8 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01075 Sinimuotoisen vaihtojännitteen huippuarvo tehollisarvosta U laskettuna on
  1,41 U
  1,73 U
  2,25 U
  4,44 U
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 39
01076 Tasajännitettä saadaan
  kuivaparistosta
  dynaamisesta mikrofonista
  akusta
  aurinkopanelista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54
01077 Vaihtojännitettä saadaan
  akusta
  sähköverkosta
  kuivaparistosta
  aurinkopanelista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 40, harjoitustehtävä 1.6.2
01078 Vaihtojännitettä saadaan
  vaihtosuuntaajasta
  kidemikrofonista
  akusta
  230 V 50 Hz generaattorista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 40, harjoitustehtävä 1.6.2
01079 Johtimen resistanssi suurenee, jos johtimen
  poikkileikkaus muutetaan pyöreästä litteäksi poikkipinta-alan säilyessä ennallaan
  poikkipinta-alaa lisätään
  eristyskerroksen paksuutta lisätään
  pituutta lisätään
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 27
01080 Sähköjohtimen resistanssi riippuu johtimen
  materiaalista
  poikkipinta-alasta
  eristeestä
  poikkipinnan muodosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 27, harjoitustehtävä 1.3.1
01081 Vastuksen tasavirtaresistanssia vähentää vastuslangan
  pidentäminen
  hopeoiminen
  poikkipinta-alan vähentäminen
  johtimen muodon muuttaminen pyöreästä litteäksi poikkipinta-alan pysyessä ennallaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 27
01082 Johtimen resistanssi vähenee, jos
  johtimen poikkileikkaus muutetaan pyöreästä soikeaksi poikkipinta-alan säilyessä ennallaan
  johtimen eristyskerroksen laatua parannetaan
  johtimen pituutta vähennetään
  johtimen poikkipinta-alaa vähennetään
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 27, harjoitustehtävä 1.3.2
01083 50 ohmin keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Kun keinokuormaan menevä suurtaajuinen virta on 1 A, on seuraava tehonkestoarvo riittävä
  2500 W
  1312 W
  175 W
  50 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 42, harjoitustehtävä 1.6.4
01084 Transistorilähettimen teholähteessä on virran mittaamiseksi 0,12 ohmin vastus. Mikä seuraavista vastuksen tehonkestoarvoista on riittävä, kun virta on 18 A:
  2 W
  8 W
  39 W
  150 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 42
01085 Kytkennässä on 4,7 ohmin vastus. Mikä teho vastuksen on vähintään kestettävä, kun virta on 3,5 A:
  5,8 W
  16,4 W
  58 W
  77,3 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01086 Kytkennässä on 4,7 ohmin vastus. Mitkä seuraavista vastuksen tehonkestoarvoista ovat riittäviä, kun virta on 3,5 A:
  58 W
  77 W
  164 W
  270 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01087 50 ohmin keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Kuormaan syötetään 0,5 A suurtaajuusvirta. Keinokuormassa syntyvä lämpöteho on
  12,5 W
  15,5 W
  20,3 W
  25,0 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 42, harjoitustehtävä 1.6.3
01088 50 ohmin keinokuorma liitetään lähettimeen, joka syöttää siihen 5 A suurtaajuusvirran. Keinokuormassa syntyvä lämpöteho on
  1250 W
  250 W
  50 W
  10 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 42
01089 Vastus lämmittää 1000 W lämpöteholla, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen suuruus on
  53 ohmia
  32 ohmia
  14,8 ohmia
  5,3 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01090 50 ohmin keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Keinokuormassa kehittyy 50 W lämpötehoa. Suurtaajuinen virta on
  10 A
  0,25 A
  1 A
  2,5 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 42
01091 Vastuksen resistanssi on 100 ohmia ja siihen syötetään 25 W sähköteho. Vastuksessa kulkeva virta on
  5 A
  0,5 A
  0,25 A
  0,1 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 23, harjoitustehtävä 1.2.5
01092 Vastuksen resistanssi on 10 ohmia ja siihen syötetään 4000 W sähköteho. Vastuksessa kulkeva virta on
  4000 A
  40 A
  20 A
  2 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01093 Vastuksessa muuttuu 2500 W tehoa lämmöksi, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen resistanssi on
  21160 milliohmia
  21,2 ohmia
  11,4 ohmia
  4,5 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01094 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toision jännite on 12 V. Toisioon kytketään 50 W ja 25 W kuormat rinnan. Kun muuntajan häviöitä ei oteta huomioon, ottaa muuntaja verkosta tehoa
  4 W
  75 W
  220 W
  1375 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80-81
01095 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toision jännite on 12 V. Toisioon kytketään 50 W kuorma. Kun muuntajan häviöitä ei oteta huomioon, ottaa muuntaja verkosta virtaa
  217 mA
  4,17 A
  14,17 A
  137,5 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80-81
01096 Vastuksessa muuttuu 2500 W tehoa lämmöksi, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen resistanssi on
  21200 milliohmia
  10900 milliohmia
  21,2 ohmia
  10,9 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 70, harjoitustehtävä 1.11.3
Komponentit
02001 Kondensaattorin kapasitanssi
  ilmoitetaan henreinä (H)
  on riippuvainen kondensaattorilevyjen pinta-alasta
  ilmoitetaan mikrovoltteina (uV)
  muuttuu jyrkästi lämpötilan mukana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 77, harjoitustehtävä 2.2.2
02002 Elektrolyyttikondensaattorit
  ovat yleensä kapasitanssiarvoltaan erittäin pieniä
  soveltuvat parhaiten radiolaitteiden suurtaajuusosiin
  ovat polaarisia (plus- ja miinusnapa määrätty)
  voivat räjähtää, jos ne kytketään napaisuudeltaan väärään jännitteeseen
  voivat räjähtää, jos ne kytketään liian korkeaan jännitteeseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 77, harjoitustehtävä 2.2.1
02003 Kondensaattorin kapasitanssi muuttuu
  kasvattamalla kondensaattorin levyjen pinta-alaa
  suurentamalla kondensaattorin levyjen välistä etäisyyttä
  hopeoimalla kondensaattorilevyt niin, että niiden pinta-ala ja etäisyys toisistaan eivät muutu
  muuttamalla kondensaattorilevyihin syötetyn jännitteen suuruutta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 76
02004 Kelan induktanssi muuttuu, jos
  ilmasydän korvataan magneettisella materiaalilla
  kelan kierrosmäärä muuttuu
  kelaa käytetään vaihtovirralla tasavirran sijasta
  kelan halkaisija muuttuu
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 79, harjoitustehtävä 2.3.1
02005 Kela on komponentti,
  jota käytetään korvaamaan diodeja suurtaajuusasteissa
  jonka induktanssi ilmoitetaan henreinä (H)
  jossa sähkövirta aiheuttaa pääasiassa lämpöä
  jonka kapasitanssi on faradeja (F)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
02006 Muuntaja
  toimii ainoastaan tasavirralla
  perustuu sähkökentän vaikutukseen
  toimii ainoastaan sinimuotoisella vaihtovirralla
  perustuu magneettikentän vaikutukseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80
02007 Muuntaja
  toimii vaihtovirralla
  toimii tasavirralla
  muuntaa verkkovirran taajuutta
  muuntaa jännitettä kierrosmääriensä suhteessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80, 81
02008 Muuntajassa
  kutsutaan ensiökäämiksi sitä käämiä, josta jännite otetaan käyttölaitteille.
  ensiö ja toisio voivat olla galvaanisesti erotettuja
  kutsutaan ensiökäämiksi sitä käämiä, johon syötetään verkkojännite
  voidaan sisään syötettävä jännite muuntaa pienemmäksi tai suuremmaksi ulos syötettäväksi jännitteeksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80, harjoitustehtävä 2.4.1
02009 Muuntajan
  ensiö- ja toisiokäämien kierrosluvut määräävät maksimitehon, jonka muuntaja kykenee siirtämään
  sydänaineen ominaisuudet ja poikkipinta-ala määräävät muuntajan maksimitehonsiirtokyvyn
  ensiö- ja toisiojännitteiden suhde on suoraan verrannollinen ensiö- ja toisiokäämien kierroslukujen suhteeseen
  ensiö- ja toisiokäämit voidaan erottaa toisistaan ja muuntajan rautasydämestä galvaanisesti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80, 81
02010 Tarvitset radioamatööriasemasi virtalähdettä varten muuntajan, jossa sähköverkon 230 voltin jännite muutetaan 17 V suuruiseksi tasasuuntausta ja suodatusta varten. Sinulla on muuntaja, jonka ensiökäämissä on 1600 kierrosta ja toisiokäämissä 420 kierrosta. Voit ottaa muuntajan käyttöön
  suoraan, koska saat siitä juuri oikean jännitteen
  purkamalla toisiokäämin ja käämimällä uuden, jossa on 118 kierrosta
  purkamalla toisiokäämin ja käämimällä uuden, jossa on 31 kierrosta
  purkamalla ensiökäämin ja käämimällä uuden, jossa on 31 kierrosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81, harjoitustehtävä 2.4.4
02011 Muuntajan ensiökäämissä on merkintä 230 V ja toisiokäämissä merkintä 24 V. Purat toisiokäämin ja saat laskemalla sen kierrosmääräksi 167 kierrosta. Ensiökäämissä on tällöin
  33 kierrosta
  300 kierrosta
  1600 kierrosta
  1740 kierrosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02012 Zenerdiodia käytetään
  merkkilamppuna
  tasasuuntaukseen
  jännitteen stabilointiin
  virityspiirin säädettävänä kapasitanssina
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 84, harjoitustehtävä 2.5.1
02013 Kapasitanssidiodia käytetään
  merkkilamppuna
  tasasuuntaukseen
  jännitteen stabilointiin
  virityspiirin säädettävänä kapasitanssina
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 84, harjoitustehtävä 2.5.2
02014 Virtaa rajoittavaa etuvastusta tarvitaan kytkennässä, jossa
  stabiloidaan jännitettä zenerdiodilla
  tasasuunnataan vaihtosähköä tasasuuntausdiodilla
  käytetään valodiodia (LED) merkkilamppuna
  käytetään kapasitanssidiodia virityspiirissä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 85, harjoitustehtävä 2.5.4
02015 Tasasuuntaajan muuntajan toisiossa on väliulosotto käämin puolivälissä. Kokoaaltotasasuuntaus saadaan tällöin aikaan
  neljällä diodilla
  kolmella diodilla
  kahdella diodilla
  yhdellä diodilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 56
02016 Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikeita:
  Zenerilmiö esiintyy zenerdiodissa estosuuntaisella jännitteellä.
  Estosuuntainen jännite saa valodiodin (LED) loistamaan valoa.
  Kapasitanssidiodin kapasitanssia säädetään muuttamalla estosuuntaista jännitettä.
  Tasasuuntausdiodin päästösuuntainen kynnysjännite on noin 0,6 V.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 85, harjoitustehtävä 2.5.5
02017 Bipolaaritransistorissa merkitään
  kantaa kirjaimella B
  emitteriä kirjaimella C
  kollektoria kirjaimella E
  tyyppiä kirjaimilla PNP tai NPN
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 88
02018 PNP-transistorin tunnistaa piirrosmerkistä, jossa
  emitterissä on piirrosmerkin keskustasta poispäin osoittava nuoli.
  kannassa on kaksi piirrosmerkin keskustaa kohti osoittavaa nuolta
  emitterissä on piirrosmerkin keskustaa kohti osoittava nuoli
  kollektorissa on piirrosmerkin keskustaa kohti osoittava nuoli
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 88
02019 Seuraavat väittämät pitävät paikkansa:
  transistorit kuuluvat aktiivisiin komponentteihin
  valotransistori säteilee valoa
  FET-transistorin johtimia merkitään kirjaimilla E, B ja C
  bipolaaritransistorin johtimia merkitään E, B, ja C
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 89, harjoitustehtävä 2.7.3
02020 Vaihtosähköstä saadaan tasasähköä
  vaihtosuuntaamalla
  tasasuuntaamalla
  reguloimalla
  stabiloimalla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54
02021 Kondensaattori
  johtaa tasavirtaa
  johtaa vaihtovirtaa
  pienentää rinnan kytkettynä jännitepiikkejä
  on komponentti, jonka reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 51, 77
02022 Elektrolyyttikondensaattorin
  napaisuudella ei ole merkitystä
  saa bipolaarikondensaattoriksi kytkemällä kaksi elkoa sarjaan samannimistä navoista
  kuoreen on merkitty miinus- tai plusnapa
  kuoreen merkittyä jännitettä ei saa ylittää
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 76, 77
02023 Kela
  on komponentti, jonka reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa
  voi olla piirilevyyn etsattu
  saattaa syntyä tahattomasti laitteen kytkentälangoista
  ei johda tasavirtaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 79, harjoitustehtävä 2.3.2
02024 Kelan Q-arvoa parannetaan
  hopeoimalla kuparilanka
  kuparoimalla hopealanka
  käyttämällä kelan yhteydessä Q-kertojaa
  vaihtamalla kuparilanka rautalangaksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 96, harjoitustehtävä 2.10.1
02025 Diodia voidaan käyttää
  tasasuuntaamaan muuntajasta saatavaa vaihtojännitettä
  vaihtosuuntaamaan muuntajasta tulevaa tasajännitettä
  kidekoneessa ilmaisimena
  jännitesäätöisenä korvaamaan pientä säätökondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83, 113, 84
02026 Kun jännitettä tasasuunnataan piidiodilla,
  on tasasuunnatun jännitteen huippuarvo suurempi kuin vaihtojännitteen huippuarvo
  on jännitteen tehollisarvo pienempi kuin vaihtojännitteen puolijakson huippuarvo
  tapahtuu diodissa jännitehäviö
  on diodin kestettävä vähintään kuormittavan laitteen aiheuttama virta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83
02027 Mitkä seuraavista puolijohdediodeita koskevista väittämistä ovat oikeita:
  Diodilla on kynnysjännite, joka riippuu käytetystä puolijohdemateriaalista.
  Diodin kynnysjännite ei riipu puolijohdemateriaalista.
  Diodilla ei ole kynnysjännitettä.
  Diodin kynnysjännite tarkoittaa estosuuntaista läpilyöntijännitettä.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83
02028 Mitkä seuraavista muuntajaa koskevista väitteistä ovat oikeita:
  Sisään syötetty teho on aina pienempi kuin ulostuleva teho.
  Ulostuleva teho saattaa hyvällä muuntajalla olla suurempi kuin muuntajaan syötetty teho.
  Muuntaja kytketään virtalähteessä tasasuuntaajan jälkeen.
  Muuntaja pudottaa verkkojännitteen laitteelle sopivaksi.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80
02029 Muuntajan tehonkesto
  riippuu rautasydämen poikkipinta-alasta
  voi rajoittaa kytkettävän laitteen saamaa tehoa
  voi olla pienempi kuin kytkettävän laitteen tehontarve
  riippuu toisiojännitteestä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80
02030 On totta, että
  bipolaaritransistori on pääasiassa jännitevahvistaja
  bipolaaritransistori on pääasiassa virtavahvistaja
  bipolaaritransistori on periaaterakenteeltaan kuin kaksi seläkkäin olevaa diodia
  NPN-transistorin kantajännitteen on oltava suurempi kuin emitterijännite, jotta kollektorivirta kulkisi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 89, harjoitustehtävä 2.7.2
02031 On totta, että
  kynnysjännitteen yläpuolella diodi on johtavassa tilassa
  kynnysjännitteen alapuolella diodi on estotilassa
  germaniumdiodin kynnysjännite on noin 0,2 V.
  piidiodin kynnysjännite on noin 0,6 V.
  piidiodin kynnysjännite on noin 3,14 V
  germaniumdiodin kynnysjännite on noin 0,6 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 85, harjoitustehtävä 2.5.7
02032 C-luokassa toimivaa transistoria voidaan käyttää
  CW-lähettimen pääteasteena
  taajuudenkertoja-asteena
  FM-lähettimen pääteasteena
  SSB-lähettimen pääteasteena
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 92, harjoitustehtävä 2.8.1
02033 B-luokassa toimivaa transistoria voidaan käyttää
  CW-lähettimen pääteasteena
  taajuudenkertoja-asteena
  FM-lähettimen pääteasteena
  SSB-lähettimen pääteasteena
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 91
02034 A-luokassa toimivaa transistoria käytetään yleisesti
  CW-lähettimen pääteasteessa
  lineaarisissa piensignaaliasteissa
  FM-lähettimen pääteasteessa
  SSB-lähettimen väliasteissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 92, harjoitustehtävä 2.8.3
02035 Transistorissa kulkee kollektorivirta ohjausvirran molempien puolijaksojen aikana, kun transistori toimii
  A-luokassa
  B-luokassa
  C-luokassa
  missä tahansa toimintaluokassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 92, harjoitustehtävä 2.8.2
02036 Transistorissa kulkee kollektorivirta vain ohjausvirran toisen puolijaksojen aikana, kun transistori toimii
  A-luokassa
  B-luokassa
  C-luokassa
  missä tahansa toimintaluokassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 91
02037 Radiolaitteissa käytetään zenerdiodia
  signaalin ilmaisemiseen
  teholähteen vakavoimiseen
  jännitteen tasasuuntaukseen
  jännitteen stabiloimiseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83
02038 Vastuksen tehonkesto on 0,5 W ja resistanssi 1 kilo-ohmi. Maksimijännite, joka vastuksen yli voidaan kytkeä ilman, että se tuhoutuu, on
  11,2 V
  22,3 V
  33,4 V
  5,6 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 75, harjoitustehtävä 2.1.2
02039 Kun kytketään sarjaan 33 uH, 47 uH ja 68 uH induktanssit niin, ettei niiden välillä ole induktiivista kytkentää, saadaan kytkennän kokonaisinduktanssiksi
  148 uH
  159 uH
  0,148 mH
  0,159 mH
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02040 Muuntajassa on seuraavat merkinnät: Teho 50 VA, ensiöjännite 230 V, toisiojännite 20 V. Suurin sallittu jatkuva toisiovirta on
  2500 mA
  1500 mA
  1,5 A
  2,5 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80, harjoitustehtävä 2.4.2
02041 Kun kytketään sarjaan 10 uH, 22 uH ja 33 uH induktanssit niin, ettei niiden välillä ole induktiivista kytkentää, saadaan kytkennän kokonaisinduktanssiksi
  0,11 mH
  65 uH
  110 uH
  65000 nH
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02042 10 kilo-ohmin vastus voidaan kirjoittaa myös
  10000 ohmia
  1000 ohmia
  0,1 megaohmia
  0,01 megaohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 75, harjoitustehtävä 2.1.3
02043 Kun kytketään sarjaan kolme 22 uH induktanssia niin, ettei niiden välillä ole induktiivista kytkentää, saadaan kytkennän kokonaisinduktanssiksi
  0,066 mH
  66 uH
  0,66 mH
  6,6 uH
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02045 Kun kytketään sarjaan kolme 68 uH induktanssia niin, ettei niiden välillä ole induktiivista kytkentää, saadaan kytkennän kokonaisinduktanssiksi
  0,0002 H
  0,02 mH
  2 uH
  204 uH
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02046 Vastuksia voidaan käyttää
  rajoittamaan piirissä kulkevaa virtaa
  jännitteen jakajana
  vahvistamaan virtapiirejä
  keinokuormana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 75, harjoitustehtävä 2.1.1
02047 Diodille on ominaista, että
  virta kulkee sen läpi vain yhteen ennalta määrättyyn suuntaan
  virta kulkee sen läpi yhtä hyvin kumpaankin suuntaan
  se toimii tasasuuntaajana
  se toimii vaihtosuuntaajana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 85, harjoitustehtävä 2.5.8
02048 Tasasuuntausdiodin tärkeä ominaisuus on
  kapasitanssi
  jännitekestoisuus
  virtakestoisuus
  resistanssi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 85, harjoitustehtävä 2.5.6
02049 Kondensaattorin eristeaineena voidaan käyttää
  ilmaa
  paperia
  öljyä
  polyesteriä
  vettä
  kuparitahnaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14, 76
02050 Modulaattorin tarkoitus lähettimessä on
  parantaa lähettimen taajuusvakavuutta
  ilmaista lähetteessä oleva pientaajuus
  liittää pientaajuinen informaatio suurtaajuiseen kantoaaltoon
  vaimentaa suurtaajuisen lähetteen harmonisia värähtelyjä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 58
02051 Ilmaeristeistä kelaa käytetään haluttaessa
  aikaansaada hyvin suuri induktanssi
  erityisen hyviä suurtaajuusominaisuuksia
  kelalle pieni koko
  valmistaa tehokas pientaajuuskuristin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 79, harjoitustehtävä 2.3.4
02052 Transistorin elektrodi on
  anodi
  kanta
  katodi
  kollektori
  konduktori
  emitteri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 89, harjoitustehtävä 2.7.1
02053 Lähettimen SSB- eli yksisivukaistasuotimen tehtävänä on
  suodattaa verkkohurina pois VFO:n käyttöjännitteestä
  suodattaa pois lähettimen harmoniset häiriötaajuudet
  suodattaa pois suurtaajuuden ja pientaajuuden sekoitustuloksesta toinen sivukaista
  suodattaa pois komponenttien sisälle valmistuksessa jääneet kvartsikiteet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 128
02054 Vastuksen yli vaikuttaa 20 V jännite ja sen läpi kulkee 20 mA virta. Vastuksen tehohäviö on
  800 mW
  400 mW
  0,5 W
  100 mW
  0,4 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
02055 Kondensaattorille on ominaista, että
  tasavirta kulkee sen läpi vain yhteen ennalta määrättyyn suuntaan
  se päästää läpi vain vaihtovirran
  sillä on suuri induktanssi
  se voi olla osana resonanssipiirissä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 51,50
02056 Transistoreita valmistetaan
  seleenistä
  germaniumista
  muovista
  piistä
  galliumarsenidista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 88, 82
02057 Kvartsikiteelle on ominaista, että
  se toimii resonanssipiirinä
  sillä on korkea Q-arvo
  se kestää hyvin suuria suurtaajuusvirtoja
  sillä on varsin hyvä lämpötilavakavuus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 96, harjoitustehtävä 2.9.1
02058 Kondensaattorin reaktanssi
  kasvaa taajuuden kasvaessa
  pienenee taajuuden kasvaessa
  pysyy aina samana taajuudesta riippumatta
  on aina 0 ohmia, koska kondensaattori on tasavirtakomponentti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 76
02059 Zenerdiodille on ominaista, että se toimii
  jännitestabilisaattorina
  virranrajoittajana
  tasasuuntaajana
  vaihtosuuntaajana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83
02060 Kelan reaktanssi
  kasvaa taajuuden kasvaessa
  pienenee taajuuden kasvaessa
  pysyy aina samana taajuudesta riippumatta
  on aina 0 ohmia, koska kela on tasavirtakomponentti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 79, harjoitustehtävä 2.3.3
02061 Loogisessa piirissä on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä ulostulo Q. Ulostulo Q on tosi, jos joko A tai B tai sekä A että B ovat tosia. Kysymyksessä on
  TAI-piiri (OR)
  JA-piiri (AND)
  EHKÄ-EI -piiri (PERHAPS/NO)
  KYLLÄ-EI -piiri (YES/NO)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02062 Loogisessa piirissä on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä ulostulo Q. Ulostulo Q on tosi vain, jos sekä A että B ovat tosia. Kysymyksessä on
  TAI-piiri (OR)
  JA-piiri (AND)
  EHKÄ-EI -piiri (PERHAPS/NO)
  KYLLÄ-EI -piiri (YES/NO)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02063 Resistanssin yksikkö on
  ohmi
  faradi
  henri
  ampeeri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
02064 Kapasitanssin yksikkö on
  ohmi
  faradi
  henri
  ampeeri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
02065 Induktanssin yksikkö on
  ohmi
  faradi
  henri
  ampeeri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
02066 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on epätosi, kun
  A on epätosi ja B on tosi
  A ja B ovat epätosia
  A on tosi ja B on epätosi
  A ja B ovat tosia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02067 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on tosi, kun
  A on tosi ja B on epätosi
  A on epätosi ja B on tosi
  A ja B ovat epätosia
  A ja B ovat tosia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02068 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on epätosi, kun
  A ja B ovat epätosia
  A ja B ovat tosia
  A on tosi ja B on epätosi
  A on epätosi ja B on tosi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02069 Muuntajan ensiössä on 5000 kierrosta ja toisiossa 100 kierrosta. Toisiossa on keskiulosotto. Muuntajasta 230 V:n ensiöjännitteellä saatava vaihtojännite on
  4,6 V
  2,3 V
  9,2 V
  50 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02070 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on tosi, kun
  A on tosi ja B on epätosi
  A ja B ovat tosia
  A on epätosi ja B on tosi
  A ja B ovat epätosia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02072 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on 1, kun
  A ja B ovat 0
  A ja B ovat 1
  A on 1 ja B on 0
  A on 0 ja B on 1
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02073 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on 0, kun
  A ja B ovat 0
  A ja B ovat 1
  A on 1 ja B on 0
  A on 0 ja B on 1
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 98, harjoitustehtävä 2.11.2
02074 Loogisessa JA-piirissä (AND) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on epätosi eli 0, kun
  A on tosi ja B on epätosi
  A on epätosi ja B on tosi
  A ja B ovat epätosia
  A ja B ovat tosia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 98, harjoitustehtävä 2.11.1
02075 Loogisessa JA-piirissä (AND) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on 1, kun
  A on 1 ja B on 0
  A on 0 ja B on 1
  A ja B ovat 0
  A ja B ovat 1
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02077 Loogisessa piirissä on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä ulostulo Q, ja siinä A:n ja B:n asettaminen todeksi asettaa myös Q:n todeksi. Tarvittava looginen piiri on
  EHKÄ -piiri (PERHAPS)
  TAI -piiri (OR)
  KYLLÄ-EI -piiri (YES/NO)
  JA -piiri (AND)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 98, harjoitustehtävä 2.11.3
02079 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toision jännite on 24 V. Toisioon kytketään 50 W ja 25 W kuormat rinnan. Muuntajan häviöitä ei oteta huomioon. Muuntaja ottaa verkosta tehon
  25 W
  75 W
  230 W
  1375 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02080 Muuntajan ensiössä on 1380 kierrosta ja toisiossa 90. Ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toisiojännite on
  1 V
  15 V
  92 V
  3,5 kV
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02081 Verkkomuuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Muuntajan ensiössä on 1840 kierrosta ja toisiossa 880 kierrosta lankaa. Toisiossa on keskiulosotto. Toision keskiulosoton ja kumman tahansa pään välinen jännite on
  4,15 V
  55 V
  110 V
  440 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02082 Verkkomuuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Muuntajan ensiössä on 1840 kierrosta ja toisiossa 880 kierrosta lankaa. Toisiossa on keskiulosotto. Toision keskiulosoton ja kumman tahansa pään välinen jännite on
  2,2 V
  22 V
  55 V
  110 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02083 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon, Sen ensiössä on 2530 kierrosta. Toisiossa on keskiulosotto. Toision äärinapojen välinen jännite on 8 V. Toision koko kierrosmäärä on
  22
  44
  88
  176
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02084 Verkkomuuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Ensiössä on 1840 kierrosta, toisiossa on keskiulosotto. Toision keskiulosoton ja jomman kumman pään välinen jännite on 115 V. Toision koko kierrosmäärä on
  1840
  920
  230
  115
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02085 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Ensiössä on 1840 kierrosta, toisiossa on keskiulosotto. Toision äärinapojen välinen jännite on 48 V. Toision koko kierrosmäärä on
  1840
  920
  115
  384
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02086 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Ensiössä 1380 kierrosta ja toisiossa kaksi käämiä, 92 kierrosta ja 58 kierrosta. Toisiokäämit kytketään sarjaan. Toisiojännite on
  5,7 V
  9,6 V
  25 V
  153 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02087 Q-arvo
  tarkoittaa värähtelypiirin tai komponentin hyvyyslukua
  on erityisen alhainen vastuksilla
  tulee paremmaksi vaihtamalla värähtelypiirin kelan lanka rautaisesta hopeiseksi
  on erityisen hyvä kvartsikiteillä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 94
02088 Q-arvo
  tarkoittaa komponentin hintalaatusuhdetta
  tulee paremmaksi hopeoimalla värähtelypiirin kelan lanka
  on erityisen hyvä kvartsikiteillä
  tarkoittaa värähtelypiirin tai komponentin hyvyyslukua
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 96, harjoitustehtävä 2.10.2
02089 Q-arvo
  tarkoittaa värähtelypiirin tai komponentin valmistuslaatua
  ilmaisee värähtelypiirin tai komponentin häviöt
  tarkoittaa komponentin hintalaatusuhdetta
  ilmaisee värähtelypiirin tai komponentin suhteelliset häviöt
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 94
02090 Kokoamme vastuksista 1320 ohmin vastuksen. Yhdistelmä voi olla
  2200 ja 3300 ohmia sarjassa
  500 ja 820 ohmia sarjassa
  500 ja 820 ohmia rinnan
  2200 ja 3300 ohmia rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02091 Kytketään rinnan kolme vastusta, joiden resistanssit ovat 5,6 , 8,2 ja 10 kilo-ohmia. Vastuskytkennän kokonaisresistanssi on
  1,2 kilo-ohmia
  2,5 kilo-ohmia
  3,6 kilo-ohmia
  23,8 kilo-ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02092 Tarvitset noin 750 ohmin vastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean suuruisen vastuksen saat kytkemällä
  2 kpl 1500 ohmia rinnan
  2 kpl 390 ohmia sarjaan
  5 kpl 150 ohmia sarjaan
  3 kpl 2200 ohmia rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02093 Tarvitset 1500 ohmin vastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean suuruisen vastuksen saat kytkemällä
  3000 ja 3000 ohmia rinnan
  4 kpl 390 ohmia sarjaan
  3300, 5600 ja 5600 ohmia sarjaan
  3 kpl 470 ohmia rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02094 Kytketään rinnan kolme vastusta, joiden resistanssit ovat 56, 82 ja 100 kilo-ohmia. Kytkennän kokonaisresistanssi on
  12 kohmia
  25 kohmia
  33 kohmia
  238 kohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02095 Tarvitset noin 52 ohmin vastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean tuloksen saat kytkemällä
  2 kpl 100 ohmia rinnan
  2 kpl 27 ohmia sarjaan
  5 kpl 10 ohmia sarjaan
  3 kpl 150 ohmia rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02096 Tarvitset tasavirtamittariisi 82 ohmin ohitusvastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean tuloksen saat kytkemällä
  3 kpl 220 ohmia rinnan
  2 kpl 39 ohmia sarjaan
  5 kpl 390 ohmia rinnan
  3 kpl 27 ohmia sarjaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02097 Tarvitset tasavirtamittariisi 91 ohmin ohitusvastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean tuloksen saat kytkemällä
  3 kpl 270 ohmia rinnan
  3 kpl 27 ohmia sarjaan
  5 kpl 470 ohmia rinnan
  2 kpl 47 ohmia sarjaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
Piirit
03001 Vastusten sarjaankytkennässä kytkennän kokonaisresistanssi on
  aina suurempi kuin minkään kytkennässä olevan yksittäisen vastuksen resistanssi
  aina pienempi kuin minkään kytkennässä olevan yksittäisen vastuksen arvo
  riippuvainen vastusten tehonkestosta
  on osavastusten resistanssien summa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 100
03002 Kahden vastuksen rinnankytkennässä kytkennän kokonaisresistanssi
  on vastusten resistanssien summa
  voidaan laskea kaavalla 1/R1+ 1/R2 = 1/Rkok
  muuttuu, jos hiilikalvovastukset korvataan samanarvoisilla metallikalvovastuksilla
  on riippuvainen osavastusten tehonkestosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101, harjoitustehtävä 3.1.1
03003 100 ohmin, 50 ohmin ja 1250 ohmin vastukset kytketään sarjaan. Kokonaisresistanssi on
  1,4 kilo-ohmia
  32400 milliohmia
  130 ohmia
  vastuksien resistanssien summa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101, harjoitustehtävä 3.1.2
03004 Kondensaattorien rinnankytkennällä
  voidaan parantaa kytkennän Q-arvoa pientaajuusasteissa
  kokonaiskapasitanssi on suurempi kuin mikään kytkennässä oleva kapasitanssi
  voidaan käyttää yhteenlaskua kokonaiskapasitanssin määrittämiseksi
  voidaan korvata kela vain mikroaalloilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03005 50 uH ja 100 uH kelat kytketään sarjaan. Kytkennän kokonaisinduktanssi on
  150 uH
  33,3 uH
  0,150 nH
  laskettavissa samanmuotoisella kaavalla kuin kondensaattorien rinnankytkentä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 104, harjoitustehtävä 3.1.6
03006 100 pF ja 2,2 nF kondensaattorit kytketään rinnan. Kokonaiskapasitanssi on tällöin
  0,0023 uF
  2,15 pF
  2,3 nF
  kondensaattorien kapasitanssiarvojen keskiarvo
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03007 Tarvitset noin 1500 ohmin vastuksen. Voit koota sen useista vastuksista
  kytkemällä kolme 470 ohmin vastusta sarjaan
  kytkemällä kolme 470 ohmin vastusta rinnan
  kytkemällä kaksi 3300 ohmin vastusta rinnan
  kytkemällä kaksi 3300 ohmin vastusta sarjaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03008 Tarvitset noin 500 ohmin vastuksen. Voit koota sen useista vastuksista
  kytkemällä kolme 150 ohmin vastusta sarjaan
  kytkemällä kolme 150 ohmin vastusta rinnan
  kytkemällä kaksi 1000 ohmin vastusta rinnan
  kytkemällä kaksi 1000 ohmin vastusta sarjaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03009 Tarvitset 10 uF kondensaattorin. Voit saada sellaisen kytkemällä sarjaan
  kaksi 2000 nF kondensaattoria
  viisi 47 uF kondensaattoria
  kaksi 50 uF kondensaattoria
  kymmenen 10 nF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03010 Pienen kondensaattorin (alle 5 pF) voi korvata
  kiertämällä kaksi parin senttimetrin pituista eristettyä kytkentälankaa yhteen
  pienellä vastuksella
  oikosulkemalla kondensaattorin kytkentävälin
  pienellä säätökondensaattorilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 28
03011 Vastuksista ja kondensaattoreista voidaan rakentaa
  suotimia
  pientaajuusvahvistimia
  aikavakiopiirejä
  oskillaattoreita
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 105, 77
03012 Piisuotimen
  kondensaattorien eristemateriaali on piitä
  nimi tarkoittaa Phase-Interference-Input kytkentää
  kytkentäkaavio muistuttaa kreikan pii-kirjainta
  rajataajuus on 3,14 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 108
03013 Induktiivinen kytkentä
  on sama kuin galvaaninen yhteys
  toimii tasasähköllä
  toimii vaihtosähköllä
  on FI-hyväksynnän nimitys
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80
03014 Releen käämin rinnalle kytketty diodi
  suojaa komponentteja käämissä aiheutuvilta jännitepiikeiltä
  estää kipinän syntymisen releen kärjissä
  varmistaa releen toimintaa alhaisilla käyttöjännitteillä
  pienentää releen käämin resistanssia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83
03015 Kun kytket kymmenen 470 ohmin 10 W vastusta rinnan, saat
  4700 ohmin 10 W vastuksen
  47 ohmin 100 W vastuksen
  4700 ohmin 100 W vastuksen
  4700 ohmin 10 W vastuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03016 Noin 100 nF kondensaattori voidaan rakentaa kytkemällä
  rinnan kaksi 47 nF kondensaattoria
  sarjaan kaksi 47 nF kondensaattoria
  rinnan kaksi 220 nF kondensaattoria
  rinnan kolme 33 nF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 103, harjoitustehtävä 3.1.5
03017 Kun kytket viisi 1000 ohmin 10 W vastusta rinnan, saat
  5 kilo-ohmin 10 W vastuksen
  200 ohmin 50 W vastuksen
  50 ohmin 10 W vastuksen
  1000 ohmin 50 W vastuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03018 Noin 100 pF kondensaattori voidaan rakentaa kytkemällä
  rinnan kaksi 47 pF kondensaattoria
  sarjaan kaksi 47 pF kondensaattoria
  rinnan kaksi 220 pF kondensaattoria
  rinnan kolme 33 pF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03019 Kun kytket viisi 250 ohmin 10 W vastusta rinnan, saat
  2500 ohmin 10 W vastuksen
  50 ohmin 50 W vastuksen
  50 ohmin 10 W vastuksen
  2500 ohmin 50 W vastuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03020 Noin 10 pF kondensaattori voidaan rakentaa kytkemällä
  rinnan kaksi 4,7 pF kondensaattoria
  sarjaan kaksi 4,7 pF kondensaattoria
  rinnan kaksi 22 pF kondensaattoria
  rinnan kolme 3,3 pF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110
03021 Kun kytket 20 kpl 1 kilo-ohmin 10 W vastuksia rinnan, saat
  20 kilo-ohmin 10 W vastuksen
  50 ohmin 200 W vastuksen
  50 ohmin 10 W vastuksen
  20 kilo-ohmin 200 W vastuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 102, harjoitustehtävä 3.1.4
03022 Noin 220 pF kondensaattori voidaan rakentaa kytkemällä
  rinnan kaksi 110 pF kondensaattoria
  sarjaan kaksi 110 pF kondensaattoria
  rinnan kaksi 220 pF kondensaattoria
  sarjaan kolme 660 pF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03023 Noin 0,1 uF kondensaattori voidaan rakentaa kytkemällä sarjaan
  kaksi 0,2 nF kondensaattoria
  viisi 0,47 uF kondensaattoria
  kaksi 50 nF kondensaattoria
  neljä 10 nF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03024 SSB-vastaanottoon sopivan kidesuotimen kaistanleveys on
  600 Hz
  2,4 kHz
  1,0 kHz
  6,0 kHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109
03025 Piirin hyvyysluku Q vaikuttaa
  piirin tasavirtaresistanssiin
  piirin kaistanleveyteen
  piirin resonanssitaajuuteen
  piirin kelan induktanssin suuruuteen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109, harjoitustehtävä 3.2.1
03026 Paristoja kytketään rinnan
  ennenaikaisen kuivumisen estämiseksi
  kytkennästä saatavan jännitteen lisäämiseksi
  sisäisen resistanssin vähentämiseksi
  virranantokyvyn lisäämiseksi
  asiattoman käytön estämiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110
03028 Paristoja kytketään rinnan
  kytkennän virranantokyvyn lisäämiseksi
  kytkennästä saatavan jännitteen lisäämiseksi
  sisäisen resistanssin vähentämiseksi
  säilyvyyden parantamiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110
03029 Jos kolme samanlaista akkua kytketään rinnan, kolminkertaistuu
  näin muodostuneen akuston sisäinen resistanssi
  kytkennän jännite
  kytkennän wattituntimäärä
  kytkennän ampeerituntimäärä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110
03030 Jos kolme samanlaista akkua kytketään rinnan, kolminkertaistuu kytkennän
  wattituntimäärä
  jännite
  ampeerituntimäärä
  vaatima latausenergia
03031 Jos kaksi samanlaista akkua kytketään rinnan, kaksinkertaistuu kytkennän
  jännite
  ampeerituntimäärä
  wattituntimäärä
  sisäinen resistanssi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110
03032 Jos kaksi samanlaista akkua kytketään rinnan, kaksinkertaistuu kytkennän
  wattituntimäärä
  sisäinen resistanssi
  jännite
  ampeerituntimäärä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110, harjoitustehtävä 3.3.2
03033 Paristoja kytketään sarjaan
  kytkennän virranantokyvyn lisäämiseksi
  kytkennästä saatavan jännitteen lisäämiseksi
  sisäisen resistanssin vähentämiseksi
  säilyvyyden parantamiseksi
  asiattoman käytön estämiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110, harjoitustehtävä 3.3.4
03035 Jos kaksi samanlaista akkua kytketään sarjaan, kaksinkertaistuu kytkennän
  jännite
  ampeerituntimäärä
  wattituntimäärä
  sisäinen resistanssi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109, 110
03036 Jos kolme samanlaista akkua kytketään sarjaan, kolminkertaistuu kytkennän
  ampeerituntimäärä
  varaamiseen vaadittava energia
  wattituntimäärä
  jännite
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110, harjoitustehtävä 3.3.1
03037 Jos kymmenen samanlaista akkua kytketään sarjaan, kymmenkertaistuu kytkennän
  ampeerituntimäärä
  varaamiseen vaadittava energia
  wattituntimäärä
  jännite
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109, 110
03038 Tarvitset 12 V 100 Ah akun. Tällainen akku on
  10 kpl 1,2 V 100 Ah akkua sarjassa
  12 kpl 12 V 1,0 Ah akkua rinnan
  3 kpl 100 V 3,6 Ah akkua sarjassa
  3 kpl 3,6 V 100 Ah akkua rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110, harjoitustehtävä 3.3.3
03039 Tarvitset 24 V 100 Ah akun. Tällainen akku on
  6 kpl 100 V 3,6 Ah akkua sarjassa
  6 kpl 3,6 V 100 Ah akkua rinnan
  20 kpl 1,2 V 100 Ah akkua sarjassa
  20 kpl 12 V 1,0 Ah akkua rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109, 110
03040 Rakentelussa tarvitaan noin 1500 pF kapasitanssi. Tällaisen saa kytkemällä
  kaksi 3000 pF kondensaattoria rinnan
  neljä 390 pF kondensaattoria sarjaan
  3300 pF, 5600 pF ja 5600 pF kondensaattorit sarjaan
  kolme 470 pF kondensaattoria rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03041 Tarvitsemme noin 23,5 nF kapasitanssin. Sellaisen saamme kytkemällä
  kaksi 47 nF kondensaattoria sarjaan
  kaksi 12 nF kondensaattoria sarjaan
  neljä 4,7 nF kondensaattoria rinnan
  kuusi 3900 pF kondensaattoria rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03042 330 pF ja 5600 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
  5930 pF
  5270 pF
  312 pF
  17 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03043 Viisi 560 pF kondensaattoria on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
  14000 pF
  2800 pF
  112 pF
  22 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03044 Kolme 390 pF kondensaattoria on kytketty rinnan. Kokonaiskapasitanssi on
  1170 pF
  780 pF
  390 pF
  130 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03045 Viisi 390 pF kondensaattoria on kytketty rinnan. Kokonaiskapasitanssi on
  3900 pF
  1950 pF
  390 pF
  78 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03046 Tarvitset noin 500 pF kapasitanssin, jonka kokoat useista kondensaattoreista. Sellaisen saat kytkemällä
  kaksi 1000 pF kondensaattoria rinnan
  kaksi 270 pF kondensaattoria sarjaan
  viisi 5000 pF kondensaattoria sarjaan
  kolme 150 pF kondensaattoria rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03047 220, 390 ja 470 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
  1080 pF
  340 pF
  108 pF
  73 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03048 560 pF ja 5600 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
  6160 pF
  5040 pF
  509 pF
  10 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03049 56 pF, 560 pF ja 5600 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
  17 pF
  50 pF
  2072 pF
  6216 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03050 47 pF, 470 pF ja 4700 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
  12 pF
  22 pF
  42 pF
  5217 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03051 Pariston napoihin kytketyn 2,2 kilo-ohmin vastuksen läpi kulkee 4,1 mA virta. Pariston jännite on
  15 V
  12 V
  9 V
  4,5 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
03052 Virtalähteen napoihin kytketyn 1 kilo-ohmin vastuksen läpi kulkee 99 mA virta. Pariston jännite
  99 V
  11 V
  9,9 V
  0,99 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
03053 6 V akun sisäinen resistanssi on 0,02 ohmia. Akkua kuormitetaan 1 ohmin vastuksella. Jännite vastuksen navoissa on
  6,12 V
  5,88 V
  4,26 V
  0,12 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
03054 12 V akun sisäinen resistanssi on 0,03 ohmia. Akkua kuormitetaan 3 ohmin vastuksella. Jännite vastuksen navoissa on
  0,12 V
  3,96 V
  11,88 V
  12,12 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
03055 24 V akun sisäinen resistanssi on 0,06 ohmia. Akkua kuormitetaan 6 ohmin vastuksella. Jännite vastuksen navoissa on
  24,23 V
  3,96 V
  23,76 V
  0,24 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
03056 Kytkennässä on 24 V akku, jonka sisäinen resistanssi on 0,06 ohmia, ja kaksi 3 ohmin vastusta, kaikki sarjassa. Jännite yhden vastuksen navoissa on
  24,23 V
  23,76 V
  11,88 V
  0,24 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
Vastaanottimet
04001 Vastaanotin voi olla toimintatavaltaan
  suora vastaanotin
  suorasekoitusvastaanotin
  supervastaanotin
  kaksoissupervastaanotin
  kolmoissupervastaanotin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 112, 114, 118, 120
04002 Suurtaajuusvahvistinosan tehtävänä vastaanottimessa on
  vahvistaa antennisignaalia
  vaimentaa peilitaajuuksia
  erottaa äänitaajuussignaali suurtaajuudesta
  parantaa vastaanottimen signaalikohinasuhdetta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 116, harjoitustehtävä 4.3.2
04003 Sekoittimen tehtävänä supervastaanottimessa voi olla
  muodostaa välitaajuus
  sekoittaa peilitaajuus oskillaattoritaajuuteen
  muodostaa oskillaattorin ja antennisignaalin summataajuus
  muodostaa oskillaattorin ja antennisignaalin erotustaajuus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 116, harjoitustehtävä 4.3.3
04004 Välitaajuusvahvistimen tehtävänä supervastaanottimessa on
  vahvistaa välitaajuudella olevaa signaalia
  leikata välitaajuuden ulkopuoliset taajuudet pois
  vahvistaa antennisignaalia
  poistaa suurtaajuus äänitaajuudesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 117, harjoitustehtävä 4.3.4
04005 Ilmaisimen tehtävänä vastaanottimessa on
  vahvistaa suurtaajuista signaalia
  erotella äänitaajuussignaali suurtaajuudesta
  vahvistaa välitaajuussignaalia
  ilmoittaa, jos vastaanotin on rikki
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113
04006 Pientaajuusvahvistimen tehtävänä vastaanottimessa on
  syöttää äänitaajuista tehoa kaiuttimeen ja kuulokkeisiin
  vahvistaa ilmaistua äänitaajuutta
  muuttaa pientaajuusvahvistimelta tulevat jännitevaihtelut kuultavaksi ääneksi
  vaimentaa välitaajuusvahvistimelta tulevat signaalit
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113, 115
04007 Peilitaajuinen signaali on
  suorassa vastaanottimessa esiintyvä haittatekijä
  vastaanotettavasta signaalista kaksinkertaisen välitaajuuden päässä oskillaatoritaajuuden toisella puolen
  poistettavissa jo suurtaajuusvahvistimessa
  tarpeellinen sekoittimen toiminnan kannalta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04008 Pitää paikkansa, että
  suora vastaanotin on periaatteltaan yksinkertainen
  kidekone on suora vastaanotin
  suora vastaanotin voi värähdellä niin voimakkaasti, että siitä tulee lähetin
  kaksoissuperissa voi esiintyä ylimääräisiä vihellyksiä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113, 118
04009 Sekoitusperiaatteella toimivaa ilmaisua voidaan käyttää
  suorasekoitusvastaanottimessa
  ilmaistaessa supervastaanottimella A1A-lähetettä apuoskillaattorin ja välitaajuuden sekoituksen tuloksena
  suorassa vastaanottimessa puheen ilmaisuun
  kaksoissupervastaanottimessa F3E-lähetteen ilmaisuun
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113, 114
04010 Suoran vastaanottimen etu supervastaanottimeen nähden on
  rakenteen halpuus
  FM-lähetteen ilmaisun yksinkertaisuus
  suurempi valintatarkkuus
  parempi kipinähäiriöiden sietokyky
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113, 115
04011 Supervastaanottimessa pientaajuinen informaatio erotetaan suurtaajuisesta signaalista
  sekoittimessa
  apuoskillaattorissa
  välitaajuusvahvistimessa
  paikallisoskillaattorissa
  ilmaisimessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04012 Signaalin vahvistaminen supervastaanottimessa tapahtuu pääasiassa
  pientaajuusvahvistimessa
  sekoittimessa
  suurtaajuusvahvistimessa
  ilmaisimessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04013 Herkkyydellä tarkoitetaan vastaanottimen yhteydessä
  vastaanottimen kykyä sietää häiriöitä
  vastaanottimen peilitaajuusvaimennusta
  vastaanottimen kykyä ottaa vastaan heikkoja signaaleja
  vastaanottimen ristimodulaatiosietoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 117
04014 Käytettäessä supervastaanottimessa alhaista välitaajuutta on vastaanottimelle ominaista
  huono peilitaajuusvaimennus
  hyvä peilitaajuusvaimennus
  pieni peilitaajuusvaimennus
  suuri peilitaajuusvaimennus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04015 Käytettäessä supervastaanottimessa korkeaa välitaajuutta on vastaanottimelle ominaista
  huono peilitaajuusvaimennus
  hyvä peilitaajuusvaimennus
  pieni peilitaajuusvaimennus
  suuri peilitaajuusvaimennus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04016 Supervastaanottimessa suurtaajuisen signaalin muuttaminen välitaajuiseksi tehdään
  sekoittimen ja paikallisoskillaattorin avulla
  ilmaisimella
  pientaajuusvahvistimella ja apuoskilllaattorilla
  vasta kuulokkeissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04017 Supervastaanottimessa käytetään kidesuodinta
  hyvän selektiivisyyden aikaansaamiseksi
  paremman valintatarkkuuden aikaansaamiseksi
  välitaajuusasteessa
  kidesuotimen halpuuden vuoksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115, 117
04018 Hyvän HF-vastaanottimen ominaisuuksia on
  herkkyys
  alhainen peilitaajuusvaimennus
  suuri peilitaajuusvaimennus
  matala ensimmäinen välitaajuus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04019 Yksinkertainen vastaanotintyyppi on
  kaksoissuperheterodynevastaanotin
  superheterodynevastaanotin
  suorasekoitusvastaanotin
  suora vastaanotin
  kidekone
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113
04020 Selektiivisyydellä tarkoitetaan vastaanottimen
  herkkyyttä
  hyötysuhdetta
  kykyä erotella haluttu signaali muista läheisistä signaaleista
  häiriönsietoisuutta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 117
04021 Superheterodynevastaanottimessa pientaajuusvahvistimen tehtävä on
  suorittaa sekoitus halutulle taajuudelle
  vahvistaa pientaajuinen signaali kuulokkeille sopivaksi
  estää paikallisoskillaattoritaajuuden sekoittuminen välitaajuuteen
  rajoittaa tarpeetonta suurtaajuusvahvistusta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04022 Supervastaanottimessa on
  suurtaajuusaste
  välitaajuusaste
  pientaajuusaste
  ilmaisin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04023 Suorassa vastaanottimessa voi olla
  suurtaajuusaste
  ilmaisin
  välitaajuusaste
  pientaajuusaste
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113
04024 Suoralle vastaanottimelle on ominaista
  suuri välitaajuus
  hyvä selektiivisyys
  yksinkertainen rakenne
  suurtaajuuden ilmaiseminen pientaajuudeksi ilman välitaajuusosaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113
04025 AM lähetteen vastaanottoon tarvitaan
  balansoitu sivukaistanestosuodin
  sopiva VFO
  verhokäyräilmaisin
  sekoitin ja siihen liittyvä sekoitussuodatin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113
04026 Supervastaanottimessa olevan sekoittimen tehtävänä on
  salata vastaanotettava signaali
  muodostaa vastaanotettavasta ja paikallisoskillaattorin signaalista välitaajuinen signaali
  poistaa kohina vastaanotettavasta signaalista
  muuntaa vastaanotettava signaali välitaajuudelle.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04027 Supervastaanottimessa olevan välitaajuussuodattimen tehtävänä on
  määrätä vastaanottimen kaistaleveys
  määrätä vastaanottimen taajuusalue
  määrätä vastaanottimen herkkyys
  poistaa välitaajuus vastaanottimesta.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04028 Supervastaanottimissa on aina
  peilitaajuusvahvistin
  välitaajuusaste
  ainakin yksi sekoitin
  itsevärähtelevä pientaajuusoskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04029 Supervastaanottimessa voi välitaajuuksia olla
  ei yhtään
  yksi
  kaksi
  kolme
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114, 118, 120
04030 On totta, että
  konvertteri on periaatteeltaan sekoitin
  rengasmodulaattoria voidaan käyttää SSB vastaanottimen ilmaisimena
  superi on lyhennys sanoista superregeneratiivinen vastaanotin
  yleisin nykyisin käytössä oleva vastaanotintyyppi on superheterodyne
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 116, 117, 113
04031 Vastaanottimen valintatarkkuus
  on sama kuin selektiivisyys
  on suoralla vastaanottimella usein huono
  riippuu superissa pääasiassa välitaajuusvahvistimessa olevasta suodattimesta
  huononee, kun antennista tuleva kohina kasvaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 112, 113, 114
04032 Supervastaanottimesa
  ensimmäisen välitaajuuden on oltava suurempi kuin suurin vastaanotettava taajuus
  voidaan käyttää Q-kertojaa valintatarkkuuden parantamiseen
  on aina kidesuodatin välitaajuusvahvistimessa
  ei välttämättä tarvita suurtaajuusvahvistinta.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 119, 114
04033 Suorassa vastaanottimessa
  voidaan käyttää Q-kertojaa valintatarkkuuden parantamiseen
  ei ole välitaajuusvahvistinta
  valintatarkkuus HF-alueella on huono
  voidaan käyttää diodi-ilmaisinta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 119, 113
04034 Supervastaanotin on aina varustettu
  digitaalisella taajuusnäytöllä
  sekoittimella
  ilmaisimella
  oskillaattorilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04035 Vastaanottimessa tarvitaan sekoitinta
  taajuuksien summaamista tai erottamista varten
  välitaajuuksien muodostamista varten
  apuvärähtelyjen synnyttämiseksi
  logaritmisen voimakkuussäädön linearisoimiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04036 Supervastaanottimessa tarvittava paikallisoskillaattoritaajuus voidaan kehittää
  ilmaisimella
  kideoskillaattorilla
  Colpitts-oskillaattorilla
  taajuussynteesillä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 122, harjoitustehtävä 4.5.2
04037 Supervastaanottimeen kuuluu
  ilmaisin
  sekoitin
  katalysaattori
  oskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04038 Supervastaanottimessa
  antennisignaali sekoitetaan toiselle taajuudelle, välitaajuudelle
  ilmaisu tapahtuu välitaajuudella
  välitaajuutta on säädettävä käytön aikana
  on säädettävä paikallisoskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113, 115
04039 Supervastaanottimen lohkokaavion osa voi olla
  balansoitu modulaattori
  pientaajuussuodin
  2. suurtaajuusvahvistin
  välitaajuusvahvistin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 119, 114
04040 Vastaanottimen ilmaisimen tehtävänä on
  kehittää sekoituksessa tarvittava taajuus
  erottaa pientaajuiset signaalit suurtaajuisista
  ilmaista vastaanottimen vikatilanne kuuluvalla äänimerkillä
  ilmaista vastaanotetun lähetteen lähetelaji merkkivalolla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04041 Vastaanottimen sekoittimen tehtävänä on
  kehittää sekoituksessa tarvittava taajuus
  sekoittaa kaksi suurtaajuutta niin, että aikaansaadaan haluttu välitaajuus
  sekoittaa vastaanottimeen tulevat häiriöt niin, että ne eivät enää vaikuta vastaanottoon
  suodattaa pois taajuudeltaan liian läheltä kuuluvat häiritsevät asemat
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 119,, harjoitustehtävä 4.5.1
04042 Supervastaanottimen välitaajuus on 5,345 MHz ja haluttu signaalitaajuus on 7 Mhz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla
  12,345 MHz
  8,845 MHz
  1,655 MHz
  470 kHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115
04043 Supervastaanottimen välitaajuus on 18,0 MHz ja antennista tuleva signaalitaajuus 432,100 MHz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla
  470 kHz
  9,100 MHz
  414,100 MHz
  450,100 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115
04044 Supervastaanottimen paikallisoskillaattorin taajuus on 450,100 MHz ja antennista tuleva signaalitaajuus 432,100 Mhz. Välitaajuus voi olla
  470 kHz
  9,100 MHz
  10,700 MHz
  18,000 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115
04045 Supervastaanottimen välitaajuus on 9 MHz ja kuunneltava signaalitaajuus 14,110 MHz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla
  470 kHz
  5,110 MHz
  9,0 MHz
  23,110 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115
04046 Supervastaanottimen välitaajuus on 5,345 MHz ja antennista tuleva signaalitaajuus 3,5 MHz. Paikallisoskillaattorin mahdollinen taajuus voi olla
  10,690 MHz
  8,845 MHz
  7,0 MHz
  1,845 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115
04047 Supervastaanottimen välitaajuus on 470 kHz ja kuunneltava signaalitaajuus 3,510 MHz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla
  3,980 kHz
  3,040 MHz
  9,002 MHz
  18,0 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115, harjoitustehtävä 4.3.1
Lähettimet
05001 On totta, että
  SSB-modulointi aikaansaadaan tavallisesti sähkötysavaimella
  balansoitua modulaattoria voidaan käyttää SSB-moduloinnissa
  yksinkertainen morseavainnus saadaan katkomalla oskillaattorin käyttöjännitettä
  taajuudenmuutos 3,5 MHz:sta 7 MHz:iin saadaan taajuuden kahdennusasteella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 128, 126
05002 Lähettimen
  VFO:n on aina oltava samalla taajuudella pääteasteesta lähtevän signaalin kanssa
  sekoittimessa saatu taajuus voi olla sekoitettavien taajuuksien summa tai erotus
  sekoittimessa syntyy aina myös ei-toivottuja taajuuksia
  pääteasteen ulostulopiiri voi olla viritettynä lähtötaajuuden puolikkaalle tai toiselle harmoniselle ilman suurempaa vaikutusta lähtötehoon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125
05003 Tavalliseen kideohjattuun lähettimeen kuuluu
  pääteaste
  ilmaisin
  välitaajuusvahvistin
  kideoskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05004 Tavalliseen kideohjattuun sähkötyslähettimeen voi kuulua
  apuoskillaattori
  kertoja-aste
  esivahvistin
  alipäästösuodin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05005 Tavalliseen kideohjattuun sähkötyslähettimeen voi kuulua
  pääteaste
  kertoja-aste
  välitaajuusvahvistin
  kideoskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05006 Tavalliseen kideohjattuun lähettimeen voi kuulua
  kideoskillaattori
  AVS-piiri
  sekoitin
  virtalähde
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05007 Alipäästösuodinta tarvitaan lähettimessä
  estämään kaikenlaisten suurtaajuuksien pääsy antenniin
  häiriöiden ehkäisyyn
  jos samaan antenniin halutaan liittää myös vastaanotin
  palauttamaan kaikki liian pienet tehot takaisin vahvistimeen uudelleenvahvistettaviksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05008 Tavalliseen kideohjattuun sähkötyslähettimeen kuuluu
  esivahvistin
  sekoitin
  kideoskillaattori
  FM-ilmaisin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05009 Lähettimen kideoskillaattori
  tuottaa kiinteätaajuisen suurtaajuussignaalin
  soveltuu yhdessä avainnuspiirin kanssa pienitehoiseksi lähettimeksi
  estää harmonisten taajuuksien pääsyn antenniin
  voi toimia taajuuden kahdentajana tai kolmentajana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 127, harjoitustehtävä 5.2.2
05010 Lähettimen kideoskillaattori
  vahvistaa kertoja-asteessa tuotetun radiosignaalin
  tuottaa lähettimen radiotaajuisen signaalin
  muodostaa SSB-lähettimessä ylemmän tai alemman sivukaistan
  estää lähetyksen luvattoman vastaanottamisen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 124
05011 Lähettimen kideoskillaattorin taajuus
  on vapaasti säädettävissä oskillaattoriin kuuluvalla säätökondensaattorilla
  on kiinteä
  siirtyy vastaanottimen VFO:n mukaisesti
  vaihtelee sähkötysnopeuden mukaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125
05012 Lähettimen kertoja-aste
  muodostaa lähettimen perustaajuuden
  toimii sisään syötetyn taajuuden kahdentajana tai kolmentajana
  estää harmonisten taajuksien pääsyn antennipiiriin
  kertoo oskillaattorin perustaajuuden halutulle taajuusalueelle
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126, 125
05013 Lähettimen päätevahvistin
  vaimentaa antennisignaalin vastaanottimelle sopivaksi
  vahvistaa pientehoisia suurtaajuussignaaleja
  värähtelee lähetystaajuudella
  vahvistaa lähettimessä muodostettu suurtaajuussignaali
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125
05014 Lähettimen alipäästösuodin
  estää liian matalien taajuuksien pääsyn antenniin
  muodostaa lähetystaajuuden
  estää liian suurien taajuuksien pääsyn antenniin
  estää virityksen aikana syntyneiden suurtaajuuksien pääsyn antenniin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 107, 126
05015 Lähettimessä oleva piisuodin
  voi toimia pääteasteen virityspiirinä
  voi sovittaa pääteasteen impedanssin syöttöjohdon impedanssiin
  sovittaa pääasiassa syöttöjohdon ja antennin impedanssit toisiinsa
  suodattaa lähettimessä syntyvät haitalliset piikiteet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 134
05016 SSB-lähettimen pääteaste
  asetetaan toimimaan C-luokassa
  asetetaan toimimaan vain puheen moduloidessa kantoaaltoa
  vaatii lineaarisen vahvistinasteen
  on edullista jättää ilman biasointia (esijännitettä tai -virtaa)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 129
05017 Lähettimeen saattaa kuulua
  taajuussynteesi
  apuoskillaattori
  erotusvahvistin
  VFO eli säädettävä oskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125, 126, 125
05018 Lähettimen osana voi olla
  balanssimodulaattori
  sekoitin
  taajuuskertoja
  herkkä RF-etuaste
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 128, 125
05019 Sähkötyslähettimeen (A1A) saattaa kuulua
  taajuuden kertoja
  modulaattori
  apuoskillaattori
  sähkötyssummeri
  erotusvahvistin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05020 Tehovahvistimen toiminta C-luokassa
  rajoittaa lähettimen käytön perusluokkaan
  tarkoittaa Sähkötarkastuskeskuksen määrittelemää vahvistimen kotelon suojausluokkaa
  määrittelee vahvistimen toimintapisteen ominaiskäyrällä
  kertoo, että vahvistamista tapahtuvan sisäänmenosignaalin kummankin puolijakson aikana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 92, harjoitustehtävä 2.8.4
05021 Tehovahvistimen toiminta A-luokassa
  tarkoittaa Sähkötarkastuskeskuksen määrittelemää vahvistimen kotelon suojausluokkaa
  oikeuttaa käyttämään lähetintä vain yleisluokassa
  määrittelee vahvistimen toimintapisteen ominaiskäyrällä
  kertoo, että vahvistamista tapahtuvan sisäänmenosignaalin kummankin puolijakson aikana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 90
05022 Tehovahvistimen toiminta B-luokassa
  oikeuttaa käyttämään lähetintä vain teknillisessä luokassa
  määrittelee vahvistimen toimintapisteen ominaiskäyrällä
  kertoo, että vahvistamista tapahtuvan vain sisäänmenosignaalin toisen puolijakson aikana
  tarkoittaa Sähkötarkastuskeskuksen määrittelemää vahvistimen kotelon suojausluokkaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 91
05023 Lähettimen kideohjaus
  pitää lähettimen tehon sallituissa rajoissa
  helpottaa oikeitten taajuusrajojen sisällä pysymistä
  poistaa avainiskut (clicks) A1A-lähetteestä
  auttaa ulkomaisten asemien löytämisessä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125
05024 Lähettimen modulaattori
  parantaa lähettimen taajuusvakavuutta
  liittää pientaajuisen informaation kantoaaltoon
  ilmaisee lähetteessä olevan pientaajuisen signaalin
  vahvistaa radiotaajuista lähetettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 58
05025 21 MHz sähkötyslähettimen lohkokaavioon kuuluu
  etuvahvistin
  sekoitin
  päätevahvistin
  säädettävä oskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125
Antennit ja syöttöjohdot
06001 Rakennat 70 cm alueen antennia. Neljännesaallon GP-antennin
  säteilijän pituus on noin 17 cm
  syöttökaapeliksi sopii parhaiten 240 ohmin nauhajohto eli lapamato
  säteilijän pituus on noin 36cm
  syöttökaapeliksi sopii parhaiten 50 ohmin koaksiaalikaapeli
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153, harjoitustehtävä 6.7.1
06002 Keski-Suomessa sijaitsevalle radioamatööriasemalle rakennetaan 80 m puoliaaltodipoli. Jotta se toimisi parhaiten kotimaan yhteyksissä,
  sen kokonaispituus on noin 21 m
  se on asennettava niin, että dipolin päät osoittavat itä-länsisuuntaan
  sen kokonaispituus on noin 42 m
  se on asennettava niin, että dipolin päät osoittavat pohjois-eteläsuuntaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 142
06003 Haluat autoantennin toimivan yhtä hyvin joka suuntaan. Siksi valitset autokäyttöön
  5/8 aallon vertikaalin
  1/4 aallon vertikaalin
  1/2 aallon vaakadipolin
  kokoaallon silmukan (quad) vaakatasossa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153, harjoitustehtävä 6.7.2
06004 Olet kiinnostunut pitkistä yhteyksistä 70 cm alueella. Erinomainen valinta antennia rakennettaessa on
  GP, koska sillä on matala lähtökulma
  pitkäpuominen yagiantenni
  lyhytpuominen yagiantenni
  paksu vähähäviöinen 50 ohmin koaksiaalikaapeli
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 151, 157
06005 On totta, että
  koaksiaalin häviöt vähenevät, kun välieristeenä toimiva muovi varustetaan ilmaonteloilla.
  käytettäessä pientä tehoa 70 cm alueella on valittava ohut koaksiaali, koska siihen jää vähiten häviötehoa
  koaksiaalikaapelin vaipan alta tihkuva vesi kertoo kaapelin olevan käyttökelvotonta 433 MHz:llä
  avolinjassa on vähemmän häviöitä kuin koaksiaalikaapelissa, mutta sen käyttö on huomattavasti vaikeampaa VHF- ja UHF-taajuuksilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 157, harjoitustehtävä 6.8.1
06006 Mittaat 432 MHz antennikaapelin alapään seisovan aallon suhteeksi (SWR) 1,2. Koaksiaalikaapelin vaimennus on 6 dB. Toteat, että
  antennijärjestelmä on kunnossa
  SAS antennin puoleisessa päässä on liian suuri eli antenni on huonosti sovitettu antennikaapeliin
  voit parantaa antennin huonon sovituksen antenninvirityslaitteella, joka on antennikaapelin lähettimen puoleisessa päässä
  antenni on syytä sovittaa antennikaapeliin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 160
06007 Jos aallonpituus on 3,00 m, taajuusalue on
  50,0 MHz
  145 MHz
  432 MHz
  100 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 136
06008 Kun mitoitat antennia kutsutaajuudelle 433,500 MHz, on aallonpituus
  1,45 m
  0,69 m
  14,5 m
  6,90 m
  69 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 45, 153
06009 Suunta-antennin etu-takasuhde on
  maksimisuuntaan säteilevän tehon suhde vastakkaiseen suuntaan säteilevään tehoon
  kaksielementtisessä antennissa suuntaajan pituuden suhde säteilijän pituuteen
  antennin sieppauspinta-ala jaettuna seisovan aallon suhteella
  vertikaalipolarisaation suhde pystypolarisaatioon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 150
06010 Jos antennisi seisovan aallon suhde on mielestäsi suuri,
  tarkista, onko syynä sovitusvirhe
  tarkista, onko syynä asennusvirhe
  mieti, onko mittaus tehty oikein
  vaimenna ylimääräiset seisovat aallot avolinjaan asetetulla märällä rätillä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 158
06011 52, 60 ja 75 ohmin koaksiaalikaapelin ominaisimpedanssi mitataan
  yleismittarilla
  metrinmitalla
  SWR-mittarilla ja sopivilla vastuksilla
  LC-mittarilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 158
06012 Taajuutta 21 MHz vastaava amatöörialue on
  20 m
  15 m
  10 m
  80 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06013 Taajuutta 28 MHz vastaava amatöörialue on
  20 m
  15 m
  10 m
  80 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06014 Taajuutta 14 MHz vastaava amatöörialue on
  20 m
  15 m
  10 m
  80 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06015 Taajuutta 3,5 MHz vastaava amatöörialue on
  20 m
  15 m
  10 m
  80 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06016 Taajuutta 7 MHz vastaava amatöörialue on
  20 m
  15 m
  10 m
  80 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06017 Taajuutta 145 MHz vastaava amatöörialue on
  2 m
  6 m
  70 cm
  23 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06018 Taajuutta 50 MHz vastaava amatöörialue on
  2 m
  6 m
  70 cm
  23 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06019 Taajuutta 434 MHz vastaava amatöörialue on
  2 m
  6 m
  70 cm
  23 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06020 Taajuutta 1296 MHz vastaava amatöörialue on
  2 m
  6 m
  70 cm
  23 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06021 Aallonpituutta 40 m vastaava taajuusalue on
  7 MHz
  3,5 MHz
  14 MHz
  28 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06022 Aallonpituutta 80 m vastaava taajuusalue on
  7 MHz
  3,5 MHz
  14 MHz
  28 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06023 Aallonpituutta 20 m vastaava taajuusalue on
  7 MHz
  3,5 MHz
  14 MHz
  28 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06024 Aallonpituutta 10 m vastaava taajuusalue on
  7 MHz
  3,5 MHz
  14 MHz
  28 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06025 Aallonpituutta 15 m vastaava taajuusalue on
  7 MHz
  3,5 MHz
  14 MHz
  28 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06026 Aallonpituutta 6 m vastaava taajuusalue on
  50 MHz
  145 MHz
  432 MHz
  1296 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06027 Aallonpituutta 2 m vastaava taajuusalue on
  50 MHz
  145 MHz
  432 MHz
  1296 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06028 Aallonpituutta 70 cm vastaava taajuusalue on
  50 MHz
  145 MHz
  432 MHz
  1296 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06029 Aallonpituutta 23 cm vastaava taajuusalue on
  50 MHz
  145 MHz
  432 MHz
  1296 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06030 Taajuuden ollessa 21,2 MHz on aallonpituus
  15,14 m
  14,15 m
  1,4 m
  300 m/s
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06031 Vaakasuoraan asennetun puoliaaltodipolin
  pääsäteily on päiden suuntainen
  syöttöpisteen impedanssi on noin 10 ohmia
  syöttöpisteen impedanssi on noin 70 ohmia
  vahvistus on sama kuin isotrooppisessa antennissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 154, harjoitustehtävä 6.7.4
06032 Seisovan aallon suhde on pieni, kun
  syöttöjohto on mahdollisimman vähähäviöistä
  antennin hyötysuhde on hyvä
  antennielementti on mahdollisimman paksu
  syöttöjohdon ja antennin impedanssit ovat samansuuruiset
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 158
06033 Kun lähetinantenniin valitaan syöttöjohtoa,
  on koaksiaalikaapelissa kulkevalla teholla merkitystä
  on koaksiaalikaapelin vaimennus vakio riippumatta taajuudesta
  on koaksiaalikaapelin impedanssi aina 50 ohmia
  ovat koaksiaalikaapelin häviöt aina pienemmät kuin avosyöttöjohdon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 156, 201
06034 Taittodipolin
  käyttö on mahdollista vain VHF/UHF-taajuuksilla
  impedanssi on noin 300 ohmia
  impedanssi on noin 75 ohmia
  impedanssi ei muutu yagirakenteessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 150
06035 Puoliaaltodipoli
  toimii vain resonanssitaajuudella
  on sama kuin isotrooppinen antenni
  toimii kohtalaisen hyvin parittomilla harmoonisillaan
  voi toimia myös vertikaaliasennossa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 145, 142
06036 Kokoaaltoantennin pituus on 21,43 m, joten vastaava
  taajuus on 14 MHz
  taajuus 21 MHz
  aallonpituus on 42,9 m
  aallonpituus on 21,4 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06037 Kokoaaltoantennin pituus on 42,86 m, joten vastaava
  taajuus on 3,5 MHz
  taajuus on 7 MHz
  aallonpituus on 42,86 m
  aallonpituus on 85,71 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06038 Neljännesaaltoantennin pituus on noin 52 cm, joten vastaava
  aallonpituus on 2,07 m
  aallonpituus on 69 cm
  taajuus on 144 MHz
  taajuus on 435 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06039 Rakennat antennia 21 MHz taajuusalueelle. Oikea pituus on
  21 m kokoaaltoantennilla
  7,1 m puoliaaltodipolilla
  6,5 m neljännesaaltodipolilla
  3,6 m neljännesaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06040 Maatasolla varustetun neljännesaaltoantennin pituus on 5,36 m, joten vastaava
  taajuus on 14 MHz
  taajuus on 10,5 MHz
  aallonpituus on 40 m
  aallonpituus on 20 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 154, harjoitustehtävä 6.7.3
06041 Rakennat antennia 432 MHz alueelle. Oikea pituus on
  0,17 m neljännesaaltoantennilla
  2,08 m puoliaaltodipolilla
  0,69 m kokoaaltoantennilla
  2,08 m kokoaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06042 Olet tekemässä 432 MHz alueen puoliaaltodipolia. Antennin keskellä olevan syöttöpisteen impedanssi on noin
  15 ohmia
  75 ohmia
  300 ohmia
  600 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 143
06043 Käytettävissämme on 10,7 m pitkä alhaalta eristetty masto, joka on varustettu maatasolla. Masto voi toimia
  21 MHz kokoaaltoantennina
  14 MHz puoliaaltodipolina
  7 MHz neljännesaaltoantennina
  3,5 MHz neljännesaaltoantennina
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06044 Kokoaaltoantennin pituus on 42,9 m, joten vastaava
  taajuus on 14 MHz
  taajuus on 21 MHz
  aallonpituus on 42,9 m
  aallonpituus on 21,4 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06045 Rakennat 14 MHz antennia. Oikea pituus on
  42,8 m kokoaaltoantennilla
  21,4 m kokoaaltoantennilla
  10,7 m neljännesaaltodipolilla
  5,3 m neljännesaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06046 Käytettävissämme on 42 m pitkä alhaalta eristetty masto, joka on varustettu maatasolla. Masto voi toimia
  21 MHz kokoaaltoantennina
  7 MHz kokoaaltoantennina
  3,5 MHz puoliaaltoantennina
  1,8 MHz neljännesaaltoantennina
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06047 Rakennat 144 MHz antennia. Oikea pituus on
  4,17 m kokoaaltoantennilla
  3,40 m kokoaaltoantennilla
  1,04 m puoliaaltodipolilla
  0,52 m neljännesaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06048 Rakennat 432 MHz antennia. Oikea pituus on
  0,17 m neljännesaaltoantennilla
  0,35 m puoliaaltodipolilla
  2,08 m kokoaaltoantennilla
  1,39 m kokoaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06049 Rakennat antennia 28 MHz alueelle. Oikea pituus on
  10,7 m kokoaaltoantennilla
  28 m kokoaaltoantennilla
  5,35 m neljännesaaltoantennilla
  2,7 m neljännesaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06050 Rakennat antennia 50 MHz alueelle. Oikea pituus on
  6,0 m kokoaaltoantennilla
  50 m kokoaaltoantennilla
  6,0 m neljännesaaltoantennilla
  1,7 m puoliaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06051 Antennikaapelin alapäässä mitataan suuri seisovanaallon suhde. Seisovan aallon suhdetta voidaan pienentää
  parantamalla antennin sovitusta antennikaapeliin
  käyttämällä aina putkipääteastetta
  lisäämällä lähettimen tuuletusta
  parantamalla lähettimen sovitusta antennikaapeliin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 160, harjoitustehtävä 6.9.1
Radioaaltojen eteneminen
07001 Radioaallot ovat
  ilmakehän painevaihtelua
  sähkömagneettista säteilyä
  äänitaajuista paineenvaihtelua
  paranormaaleja ilmiöitä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 136
07002 Revontuli- eli aurorakelin vallitessa
  normaalia pidemmät VHF-yhteydet ovat mahdollisia
  F3E-lähetteen ymmärtäminen helpottuu erityisesti VHF:llä
  sähkötystä on helpompi ymmärtää kuin puhetta
  antenni on irroitettava vastaanottimesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167, 168
07003 Taajuuden kasvaessa yli 30 MHz
  radiolähete läpäisee helpommin ionosfäärin
  radiolähetteen etenemisominaisuudet lähestyvät valon ominaisuuksia
  radiolähete heijastuu helpommin ionosfääristä
  radiolähete soveltuu paremmin avaruusyhteyksiin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167
07004 Meteorisateiden aikana saavutettavat normaalia pidemmät yhteysvälit
  aiheutuvat radiolähetteen heijastumisesta meteorien jättämistä vanoista
  ovat hyödynnettävissä erityisesti 14 MHz ja sitä pienemmillä taajuuksilla
  ovat kestoltaan tyypillisesti muutaman sekunnin tai sekunnin osien pituisia
  lisäävät erityisesti toistinasemien käytettävyyttä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 168
07005 DX-yhteyksissä pyritään saamaan antennin lähtökulma matalalle, koska
  se pienentää seisovan aallon suhdetta antennissa
  etenemiseen tarvitaan vähemmän heijastumiskertoja maan ja ionosfäärin välillä
  antenni voidaan tällöin rakentaa osittain maan pinnan alapuolelle
  se pienentää lähettimen kuormitusta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 165
07006 HF-alueen kaukoyhteyden syntymisessä olennainen tekijä on
  F-kerroksessa tapahtuva heijastuminen
  D-kerroksessa tapahtuva heijastuminen
  kuusta tapahtuva heijastuminen
  kanavoituminen kylmän meren yläpuolella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164
07007 HF-alueen kaukoyhteydet
  käyttävät hyväkseen radioaallon hyppyjä
  käyttävät samoja etenemismekanismeja kuin VHF-alueilla
  vaihtelevat käytetyn taajuusalueen ja kellonajan mukaan
  riippuvat etenemistien säätilasta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 168, harjoitustehtävä 7.2.1
07008 144 MHz:n alueen kaukoyhteyksiä mahdollistavat
  hypyt maanpinnan ja F-kerroksen välillä
  heijastumat avaruusromusta
  meteorisironnat
  revontulet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167, 168
07009 VHF-alueen kaukoyhteyksiä mahdollistavat
  amatöörisatelliitit
  maanpintaa lähellä olevan troposfäärin häiriöt
  VHF-alueen radioaaltojen taipuminen maanpinnan mukaisesti
  tulivuorenpurkausten ilmakehään syöksemät pölypilvet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167
07010 Kun tavoittelet kaukoyhteyksiä 144 MHz:n alueella, voit
  hyödyntää sporaadisen E:n aiheuttamaa heijastusta
  pitää EME-yhteyksiä
  hyödyntää F-kerroksen heijastumia
  hyödyntää erilaisia troposfäärisiä etenemismuotoja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164, 168
07011 HF-alueen kaukoyhteydet muodostuvat yleensä
  heijastumista F-kerroksessa
  yhteyksistä revontuliheijastuman kautta
  troposfäärisenä etenemisenä
  kasvattamalla antennin lähtökulmaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164
07012 VHF-alueen radioaaltojen etenemiseen voi vaikuttaa
  meteorisadepilvi
  välimaastoon sattuva metallinen masto
  vuorenrinne
  ionosfäärin E-kerroksen voimakas ionisoituminen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164, 168
07013 Revontulet
  saattavat vaikuttaa VHF-alueen etenemiseen
  eivät vaikuta lainkaan radioaaltoihin
  mahdollistavat ylipitkiä yhteyksiä VHF-taajuuksilla
  vaikuttavat parantavasti HF-alueen DX-yhteyksien syntymiseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167
07014 Kaukoyhteyksiä syntyy VHF-/UHF-taajuuksilla
  aina ionosfäärin F-kerroksen avulla
  troposfäärin kanavoitumisilmiön avulla
  ionosfäärin E-kerroksen tilapäisen voimakkaan ionisoitumisen avulla
  ionosfäärin D-kerroksen voimakkaan ionisoitumisen avulla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167, 164
07015 Ionosfäärin F-kerros
  mahdollistaa aina pitkät VHF-yhteydet
  on alin ionosfäärin kerroksista
  heijastaa mm 21 MHz taajuuksia takaisin maanpinnalle
  päästää avaruuteen 433 MHz taajuudet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167, 166
07016 Kuuntelet 432 MHz kelimajakkaa. Kuulet sen äänenlaadun muuttuvan kähiseväksi signaaliksi. Kyseessä saattaa olla
  voimistuva troposfäärisen etenemisen keli
  voimistuva meteorisirontaan perustuva eteneminen
  revontulista johtuva ilmiö
  kuun aiheuttama heijastus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 168
07017 Haluat pitää päiväsaikaan yhteyden noin 200 - 300 km etäisyydelle. Yhteydelle edullinen taajuusalue on
  14 MHz
  28 MHz
  3,5 MHz
  21 MHz
  80 m
  10 m
  20 m
  15 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 166
07018 Haluat talviaikana yöllä pitää yhteyksiä Eurooppaan. Yhteydelle edullinen taajuusalue on
  28 MHz
  21 MHz
  7 MHz
  1296 MHz
  3,5 MHz
  20 m
  40 m
  15 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 166
07019 DX-yhteyksien saamiseen HF-alueella vaikuttaa olennaisesti
  heijastumatta etenevä maa-aalto
  radioaaltojen heijastuminen meteoriparvien ionisoituneista vanoista
  radioaaltojen heijastuminen kuusta
  radioaaltojen heijastuminen ionosfääristä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164
07020 DX-yhteyksien saamiseen VHF-alueella vaikuttaa
  heijastumatta etenevä maa-aalto eli pinta-aalto
  radioaaltojen heijastuminen meteoriparvien ionisoituneista vanoista
  radioaaltojen heijastuminen kuusta
  radioaaltojen heijastumisesta troposfäärin sääinversioista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 168, 167
07021 Haluat pitää DX-yhteyksiä VHF/UHF-alueella FM:llä. Tavallinen etenemismuoto on
  heijastumatta etenevä maa-aalto
  radioaaltojen heijastuminen meteoriparvien ionisoituneista vanoista
  radioaaltojen heijastuminen kuusta
  radioaaltojen heijastumisesta troposfäärin sääinversioista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167
07022 Haluat pitää DX-yhteyksiä HF-alueilla. Tärkeä tekijä on
  vuoden ja vuorokauden aika
  heijastuminen E-kerroksesta
  heijastuminen F-kerroksesta
  matalan lähtökulman omaava antenni
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164, 165
07024 Kotimaan yhteyksissä vaikuttava tekijä 3,5 MHz alueella on
  signaalin vaimeneminen D-kerroksessa
  radioaaltojen heijastuminen F-kerroksesta
  antennin lähtökulma
  vuorokauden aika
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164, 166
07025 Tavanomaisten yhteyksien saamisessa UHF-alueella vaikuttava tekijä on
  radioaaltojen heijastuminen kuusta
  aurinkopilkkujen vaihtelu
  heijastumatta etenevä maa-aalto
  antenni
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167, 150
07027 DX-yhteyksien saantiin HF-alueilla vaikuttaa
  heijastuminen kuusta
  heijastuminen maasta
  heijastuminen merestä
  heijastuminen F-kerroksesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164-166
07028 Tärkein HF-alueiden keleihin vaikuttava tekijä on heijastuminen
  revontulista
  D-kerroksesta
  E-kerroksesta
  F2-kerroksesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164
07029 Haluat pitää yhteyksiä Ranskaan. Olennaista on, että
  valitset alueen keliolosuhteiden mukaan
  käytät vain taajuusmodulaatiota (FM)
  antennissasi on matala lähtökulma
  käytät aina mahdollisimman suurta lähetystehoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 166
Mittaaminen
08001 Haluat mitata radiolähettimen virtalähteestä ottaman virran. Tarvitset
  volttimittarin, joka on kytketty virtalähteeseen rinnan lähettimen kanssa
  volttimittarin, joka on kytketty virtalähteeseen sarjaan lähettimen kanssa
  ampeerimittarin, joka on kytketty virtalähteeseen sarjaan lähettimen kanssa
  mittarin, joka on kytketty virtalähteeseen rinnan lähettimen kanssa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 180, harjoitustehtävä 8.6.2
08002 Mittaat radiolähettimen virtalähteestä ottamaa virtaa mittarilla, joka on kytketty sarjaan lähettimen kanssa. Mittari kolahtaa tappiin, kun kytket lähettimen päälle. Näyttämän saamiseksi tarvitset
  sarjavastuksen mitta-alueen laajentamiseen
  sivuvastuksen mitta-alueen laajentamiseen
  pidemmät mittajohtimet, jotta virta voi tasaantua
  jonkin muun mittarin, koska tämä mittari ei sovellu suuren virran mittaamiseen millään apukytkennällä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 171
08003 On totta, että
  oskilloskoopilla voidaan mitata jännitteen suuruutta ja mahdollista taajuutta.
  digitaalimittari soveltuu analogista mittaria paremmin viritysmittauksiin, joissa etsitään jännitteen ääriarvoja
  digitaalimittari on aina tarkempi kuin liikkuvalla osoittimella varustettu analogiamittari
  halutessasi laajentaa virtamittarin mitta-aluetta tarvitset sivu- eli shunttivastuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 180, harjoitustehtävä 8.6.1
08004 On totta, että
  taajuuslaskuri osoittaa oikean taajuuden, kun se on kytketty SSB-puhelähettimen syöttämään keinokuormaan
  helpoin tapa selvittää SSB-lähettimen lähetystaajuus taajuuslaskurilla on moduloida lähetintä voimakkaalla ja taajuudeltaan suuresti vaihtelevalla signaalilla
  taajuuslaskurilla voi mitata moduloimattoman AM-, FM- tai CW-lähettimen lähtötaajuuden
  taajuuslaskurilla voi suoraan mitata SSB-lähetteen kantoaaltotaajuus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 178, harjoitustehtävä 8.5.1
08005 Tarvitset virtamittaria noin 20 A tasavirran mittaamiseen. Volttimittarilla, jossa on 0-20 mV tasajännitealue
  et voi millään menetelmällä mitata 20 A virtaa
  saat selville virran, kun kytket kuorman kanssa sarjaan 1 milliohmin 0,5 W vastuksen ja mittaat vastuksen yli vaikuttavan jännitteen
  saat selville virran, kun kytket kuorman rinnalle 1 milliohmin 0,5 W vastuksen ja mittaat vastuksen yli vaikuttavan jännitteen
  saat selville virran, kun kytket kuorman kanssa sarjaan 20 ohmin 0,5 W vastuksen ja mittaat vastuksen yli vaikuttavan jännitteen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 180, harjoitustehtävä 8.6.3
08006 Nykyisissä yleismittareissa on usein dioditestaus-, resistanssi- ja kapasitanssimittausalueita. Käytät hyväksi näitä yleismittarin ominaisuuksia etsiessäsi viallista komponenttia piirilevyltä.
  Voit suorittaa mittaukset piirilevyn ollessa jännitteinen, koska jännitelähde on vain 9 V neppariparisto.
  Oikean mittaustuloksen varmistamiseksi kytkennän on oltava jännitteetön ja mitattavan komponentin mieluummin irti piirilevystä mittauksen aikana.
  Ennen elektrolyyttikondensaattorin mittausta on varmistettava, ettei siinä ole sähkövarausta.
  Voit tarkistaa diodien toiminnan ainoastaan, mikäli piirilevy on jännitteinen.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 174
08007 Kiertokäämimittarissa on kaksi asteikkoa, 0 - 50 V ja 0 - 1 A. Ilman apuvälineitä voit sillä mitata
  tasavirtaa
  vaihtovirtaa
  tasajännitettä
  vaihtojännitettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 173
08008 Yleismittarisi on AVO-tyyppiä. Voit sillä mitata
  tasajännitteitä ja -virtoja
  pientaajuisia vaihtojännitteitä ja -virtoja
  vastuksia
  suurtaajuista tehoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 174
08009 Oskilloskoopilla voit mitata
  tasajännitettä
  tasavirtaa
  vaihtojännitettä
  vaihtovirtaa
  neliöaaltoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 176
08010 Oskilloskoopin kaistaleveydeksi on ilmoitettu 10 MHz. Mitä voit sanoa sen näyttämästä, kun mittaat 14 MHz signaalia?
  Ei näyttöä lainkaan.
  Oskilloskooppi ei tahdistu.
  Amplitudiarvo ei ole oikea.
  Signaalin taajuutta ei pysty mittaamaan tarkasti.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 177, harjoitustehtävä 8.4.1
08011 SWR-mittarilla mitataan
  antennin vahvistusta
  SSB-signaalin kantoaaltovaimennusta
  antennin Q-arvoa
  kohinalukua
  seisovan aallon suhdetta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 159
08012 Tasajännitemittarin sisäinen vastus tehdään mahdollisimman suureksi, jotta
  pariston jännite mitattaisiin lähes kuormittamattona
  mittari ei kuormittaisi mitattavaa piiriä
  mittari ei vioittuisi, jos navat kytketään vahingossa väärin
  sillä voitaisiin mitata myös suurtaajuista jännitettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 173, harjoitustehtävä 8.2.1
08013 Kun mittaat 230 V verkkojännitettä oskilloskoopilla, saat huipusta huippuun arvoksi
  163 V
  230 V
  460 V
  650 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 177
08014 Kun mittaat oskilloskoopilla RF-signaalia,
  täytyy näytölle saada vähintään puolen jakson täydellinen kuva, jotta pystyt mittaamaan signaalin jännitteen
  jännitteen voi määrittää verhokäyrästä
  mikä tahansa oskilloskooppi soveltuu HF-alueen signaalien jännitteiden mittaukseen
  jännitteet näkyvät näytöllä tehollisarvoina
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 177
08015 Seisovan aallon suhde (SWR) on parhaimmillaan
  0:0
  1:0
  1:1
  0:1
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 159
08016 Haluat mitata antenniin menevää virtaa 7 MHz taajuusalueella. Sen voit mitata
  digitaalisella yleismittarilla
  termoristimittarilla
  kiertokäämimittarilla
  pyörrevirtamittarilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 179
08017 RF-oskillaattorin taajuus on mitattavissa tarkasti
  tavallisella oskilloskoopilla
  taajuuslaskurilla, jonka mittausalue riittävän laaja
  radiotaajuisella volttimittarilla
  aaltomittarilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 178
08018 Kun tasavirtamittarilla mitataan suurempia tasavirtoja, kuin mihin se on tarkoitettu, on mittariin liitettävä
  sarjavastus
  tasasuuntaja
  sivu-(shuntti-)vastus
  mittausmuuntaja
  rinnakkaiskapasitanssi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 173
08020 Seisovanaallonsuhteen mittarilla mitataan
  lähettimen pääteasteeseen seisomaan jääneiden radioaaltojen määrää
  radioaallon tarkkaa pituutta
  antennikaapelin ja antennin syöttöpisteen välistä sovitusta
  kaasutäytteisen antennikaapelin painetta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 158
Häiriöt ja niiden ehkäiseminen
09001 Harmonisten värähtelyjen pääsy antenniin voidaan estää
  siirtymällä taajuusmodulaatiosta yksisivukaistamodulaatioon
  siirtymällä käyttämään putkia puolijohteiden tilalla
  pienentämällä antennin seisovan aallon suhdetta
  käyttämällä alipäästösuodinta syöttöjohdossa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 187, harjoitustehtävä 9.2.1
09002 Kun lähetät 28 MHz:llä, naapurisi TV-kuva häiriytyy. Häiriön voit poistaa:
  Ylipäästösuotimella (rajataajuus 30 MHz) lähettimessäsi
  Alipäästösuotimella (rajataajuus 30 MHz) häiriintyvän vastaanottimen antenniliitännässä.
  Alipäästösuotimella (rajataajuus 30 MHz) lähettimessäsi.
  mahdollisesti verkkokuristimella lähettimessä.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 187, harjoitustehtävä 9.2.2
09003 Naapurisi TV-kuvassa on lähes aina lumisadetta ja haamukuvia, vaikka hänellä on käytössään tuliterä, postimyynnistä hankittu sisäantenni. Hän kääntyy puoleesi tietäen sinut radioamatööriksi ja kysyy neuvoa. Oikea tapa lähteä liikkeelle asian hoidossa on :
  kertoa, että asia ei kuulu sinulle ollenkaan
  suositella naapurillesi kunnollisen ulkoantennin asennusta
  myöntää, että syy on radioamatöörilaitteissasi ja lopettaa radioamatööriharrastus ainakin tilapäisesti
  asentaa naapurisi television verkkojohtoon kuristin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 188
09004 UHF-taajuuksilla työskenneltäessä
  ei koskaan tarvita suodinpiirejä
  käytetään ylipäästösuodinta lähettimen syöttöjohdossa VHF-alueen TV-häiriöiden poistoon
  auttaa TV-taajuudelle viritetty kaistapäästösuodin lähettimen antennilinjassa TV-häiriön poistamisessa
  voi ULA-radioon tulevat häiriöt poistaa alipäästösuotimella lähettimen antennilinjassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 187
09005 21 MHz lähettimen TV:hen aiheuttamien häiriöiden poistamisessa
  auttaa alipäästösuotimen asentaminen lähettimen liitosjohtoihin
  auttaa ylipäästösuotimen asentaminen TV:n eteen
  saattaa televisioantennin vaippavirran katkaisu yksin auttaa häiriön poistamisessa
  voi syyllinen olla televisioantennissa oleva laajakaistavahvistin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 186
09006 70 cm amatöörialueella toimiva lähettimesi häiritsee naapurisi yleisradiovastaanottoa ULA-alueella. Häiriön vaimentamiseksi kannattaa asentaa
  naapurisi vastaanottimen antennikoskettimeen noin 150 MHz ylipäästösuodattimen
  lähettimesi antennikoskettimeen noin 150 MHz alipäästösuodattimen
  naapurisi vastaanottimen antennikoskettimeen noin 150 MHz alipäästösuodattimen
  lähettimesi antennikoskettimeen noin 150 MHz kaistanpäästösuodattimen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 186
09007 Häiriöitä naapurin TV-vastaanottimeen voi aiheuttaa
  huono tai hapettunut liitos naapurin TV-antennissa
  huono tai hapettunut liitos omassa antennissasi
  lähettimesi huono tai puuttuva maadoitus
  lähettimesi pääteasteen yliohjautuminen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 188, 184
09008 Huonosti tehty tai puuttuva verkkokäyttöisen lähettimen maadoitus saattaa aiheuttaa mm.
  sähköiskuvaaran
  suurtaajuisen energian siirtymisen antenniin
  häiriöitä omassa tai naapurin TV-vastaanottimessa
  koronapurkauksen omassa tai naapurin TV-vastaanottimessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 185, harjoitustehtävä 9.1.3
09009 Lähetteesi aiheuttaa häiriöitä naapurisi TV-vastaanottimeen. Häiriöitä voit vähentää
  käyttämällä pienempää lähetystehoa
  tarkistamalla ja uusimalla kaikki huonot antenniliitokset omissa antenneissasi ja naapurisi TV-vastaanottimeen liitetyssä antennissa
  tarkistamalla, että lähettimesi on varmasti kunnossa
  pyytämällä poliisilta virka-apua naapurin TV-vastaanottimen takavarikoimiseksi ja sen käytön estämiseksi.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 188, harjoitustehtävä 9.2.3
09010 Yliaallot
  ovat värähtelyjä, joiden taajuus on perustaajuuden jokin monikerta
  ovat aina haitallisia ilmiöitä
  saattavat aiheuttaa häiriöitä esimerkiksi TV vastaanottimiin
  voidaan yleensä poistaa tai vaimentaa esimerkiksi ylipäästösuodattimella.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 182, 187
09011 Työskentelet CW:llä 3,5 MHz taajuusalueella. Muutaman kilometrin päässä asuva radioamatööri soittaa sinulle ja ilmoittaa kuulevansa sinut erinomaisesti 7 MHz:llä. Tällöin
  toisen amatöörin vastaanotin on selvästi viallinen
  syynä on se, että lähettimestäsi lähtee toivotun lähetteen lisäksi häiriölähetteenä ainakin sen toinen harmoninen
  voit poistaa häiriön kytkemällä alipäästösuodattimen toisen amatöörin vastaanottimeen
  lähettimesi alipäästösuodin ei vaimenna riittävästi 7 MHz:llä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 182, 186
09012 Kuuntelet sähkötystä ja toteat, että vasta aseman CW-lähete kuuluu selvinä napsahduksina useamman kHz:n päässä vasta-aseman käyttämästä taajuudesta.
  Kyseessä on avainiskut eli klikki.
  Vika on useimmiten omassa vastaanottimessasi.
  Avainiskut voi poistaa tai saada vähäisiksi avainnussuotimella.
  Ilmiö johtuu siitä, että vasta-aseman lähetin aktivoituu liian nopeasti sen jälkeen, kun avainta on painettu.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 184, harjoitustehtävä 9.1.1
09013 Kun painat sähkötysavainta tai puhut mikrofoniin, kirkastuvat lähettimesi asteikko- ja muut valot huomattavasti. Syynä voi olla
  huono sovitus antenniin, jolloin SWR on hyvin suuri
  puuttuva tai huono lähettimen maadoitus
  suurtaajuisen tehon pääseminen jännitelähteeseen verkko- tai liitäntäjohdon kautta ja tasasuuntautuminen jännitelähteen sisällä
  ei mikään: ilmiö on täysin normaali ja toivottavakin.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 184
09014 Suurtaajuisen tehon siirtyminen sähköverkkoon
  on radioamatööritoiminnassa nimen omaan toivottavaa radioyhteyksien saamiseksi
  voidaan estää verkkosuodattimella
  lisääntyy, kun verkkojohto kierretään ferriittisauvan tai toroidin ympärille
  ei yleensä ole asia, josta kannattaisi murehtia millään tavalla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 185, harjoitustehtävä 9.1.2
09015 Tietokone
  saattaa häiriintyä jo muutaman watin tehoisista lähettimistä
  häiriintyy pelkästään pulssilähetteistä
  saattaa häiritä jopa UHF-alueen vastaanottimia
  sisältää piirejä, jotka muodostavat hyvin jyrkkäreunaisia pulsseja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 182
09016 Suurtaajuisissa virityspiireissä käytetään häiriön vaimentamiseen
  elektrolyyttikondensaattoreita
  tantaalikondensaattoreita
  keraamisia kondensaattoreita
  kapasitanssidiodeja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 76
09017 Liian kapeasta välitaajuuden kaistaleveydestä SSB-vastaanotossa seuraa, että
  häiriöt ja kohina lisääntyvät
  ei aiheudu ainakaan mitään haittaa
  puheen ymmärrettävyys huononee
  CW-signaalit alkavat kuulua läpi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 112
09018 Naapurisi TV häiriintyy HF-alueen signaaleista, vaikka se on liitetty suojatulla kaapelilla antenniin. Tämä voi johtua siitä, että
  koaksiaalin sisälangan paksuus on sama kuin amatööriantennin syöttöjohdossa
  amatööriantennin lähikentässä TV:n antennikaapelin vaippa toimii antennina amatööritaajuuksille
  TV-antennin valkoinen muovieriste absorboi amatööritaajuuksia
  TV-antennin elementtejä ei ole yleensä suojattu koaksiaalikaapelilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 186
09019 ULA-vastaanottimeen on liitetty ylipäästösuodin, jonka rajataajuus on 28 MHz. Tämän takia
  ULA-alue vaimenee huomattavasti
  suodin estää alle 28 MHz taajuuksien pääsyn vastaanottimeen
  ULA-alueen vastaanotto on suotimen kanssa mahdollista
  ULA-alueen vastaanotto ei ole mahdollista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 186
09020 Naapurin radiolaitteesta alkaa kuulua napsuttelua, kun sähkötät. Toteat, ettei radion voimakkuudensäädin vaikuta asiaan, joten
  häiriö tulee selvästi keskusantennista
  radion etuaste ei todennäköisesti kestä voimakasta RF-kenttää ja tukkeutuu
  vastaanottimen automaattinen vahvistuksen säätö yliohjautuu
  häiriö menee todennäköisesti suoraan pientaajuusasteelle, ja ferriittikuristin kaiutinlinjassa voi poistaa häiriön
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 188, harjoitustehtävä 9.2.5
09021 70 cm lähettimesi tukkii NMT450-tukiaseman vastaanottimen. Häiriön poistamiseksi kannattaa muun muassa
  asentaa ylipäästösuodin lähettimesi perään
  pyytämää ensin Teleä asentamaan alipäästösuodattimet omiin vastaanottimiinsa
  asentaa alipäästösuodin lähettimesi perään
  asentaa kaistanestosuodin NMT:n taajuudelle lähettimesi perään
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 188, harjoitustehtävä 9.2.4
Sähköturvallisuus
10001 Suojakosketinpistotulppa
  Suojakosketinpistotulppaa käytetään II-suojaluokan laitteissa.
  Verkkojohdon keltavihreäraitainen osajohdin kytketään pistotulpan suojakoskettimeen.
  Suojakosketinpistotulppaa käytettäessä suojapiiri ja virtapiiri sulkeutuvat samanaikaisesti.
  Siltä varalta, että verkkojohto irtoaa pistotulpasta, tulee suojajohdin (keltavihreäraitainen) liittää siten, että se irtoaa viimeiseksi.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10002 Käyttömaadoitus
  Useamman laitteen käyttömaadoitusta varten tarvitaan maadoituskisko, josta käyttömaadoitusjohdot haaroitetaan eri laitteisiin.
  Käyttömaadoitusjohdon saa liittää laitteeseen helposti huoltoa varten irrotettavalla liittimellä, esim. banaanikoskettimella.
  Käyttömaadoitusjohdon saa liittää laitteeseen työkalukäyttöisellä ruuviliitoksella.
  Ruuviliitoksella kiinnitettävän käyttömaadoitusjohdon saa ketjuttaa laitteesta toiseen (sarjamaadoitus).
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 200, harjoitustehtävä 10.4.1
10003 On totta, että
  verkkokytkimen vipu saa olla metallia
  verkkokytkimen on oltava kaksinapainen
  radioamatöörilaitteet kuuluvat yleensä II-suojaluokkaan, jossa laitteen kotelo on suojamaadoitettu
  verkkojohdon vedonpoistolaite saa olla metallia
  omatekoisten laitteiden on täytettävä Sähköturvallisuusmääräykset
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 198, harjoitustehtävä 10.3.1
10004 On totta, että
  laitteen jännitteiset osat on suojattava koteloimalla ja maadoittamalla laite
  avorakenteisen verkkovirtalähteen saa sijoittaa lattialle pöydän alle, jos lattia on eristävä
  II-suojaluokassa käytetään käyttöeristystä vahvistavaa lisäeristystä
  III-suojaluokan turvallisuus perustuu suojamaadoituksen käyttöön
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10005 On totta, että
  jatkojohto ei saa muuttaa laitteen suojaluokkaa
  suojakosketinpistotulpalla varustetun jatkojohdon pitää olla poikkipinnaltaan vähintään 1,5 neliömillin kaapelia
  jatkojohdon käyttö on kielletty radioamatöörilaitteissa
  II-suojaluokan jatkojohdon saa liittää I-suojaluokan pistorasiaan
10006 On totta, että
  itsetehdyt radiolaitteet kuuluvat II-suojausluokkaan
  käyttöjännitteen ollessa 12 V ei voi aiheutua palovaaraa
  maadoitusvastuksen tulee olla mahdollisimman suuri
  maadoituselektrodin liitosjohdon poikkipinta-ala saa olla 4 neliömillimetriä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 192
10007 On totta, että
  pistokoskettimen tulpan irrotessa liitäntäjohdosta on keltavihreäraitaisen johtimen irrottava viimeisenä
  tasasuuntajan suodinosaa ei tarvitse varustaa purkausvastuksella, jos laitteen toisiojännite on yli 42 V
  verkkokytkimen on oltava kaksinapainen
  radioamatöörilaitteet kuuluvat 0-suojausluokkaan, johon kuuluvat vaarattomissa käyttöolosuhteissa käytettävät laitteet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10008 On totta, että
  pistokoskettimen tulpan irrotessa liitäntäjohdosta on mustan johtimen irrottava viimeisenä
  tasasuuntaajan suodinosaa ei tarvitse varustaa purkausvastuksella, jos laitteen toisiojännite on alle 42 V
  verkkokytkimen on oltava yksinapainen
  verkkoon liitettävät radioamatöörilaitteet kuuluvat 0-suojausluokkaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10009 On totta, että
  pistokoskettimen tulpan irrotessa liitäntäjohdosta on punaisen johtimen irrottava viimeisenä
  verkkokäyttöisissä radioamatöörilaitteissa käytetään SUKO-pistotulppaa
  verkkokytkimen on oltava kaksinapainen
  itserakennetut radioamatöörilaitteet kuuluvat I-suojausluokkaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10010 Sähköturvallisuusmääräykset eivät salli vaarallisia verkkojännitteitä
  II-suojaluokan radiolaitteen kotelossa maahan nähden
  radiolaitteen liittimissä, jotka on tarkoitettu signaalien siirtoon
  lanka-antennissa
  antenniliittimessä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10011 Verkkojohtimen suojamaadoitusjohdin liitetään laitteeseen
  koneruuvilla ja liittimellä
  siten, että verkkojohto voidaan vaihtaa ilman esivalmistelua
  siten, että sen liitin on lähellä virtajohtimien liittimiä
  peltiruuvilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10013 Verkkokytkin
  on mitoitettava siten, että se kykenee vaaraa aiheuttamatta kytkemään ja katkaisemaan kuormitusvirran
  saa olla nimellisvirraltaan pienempi kuin edellä oleva ylivirtasuoja
  on varustettava kilvellä, jossa kiinniasento on osoitettava merkillä I ja aukiasento merkillä 0.
  on varustettava kilvellä, jossa merkintöjä "kiinni" ja "auki" käytetään asennon osoitukseen
10014 Pistokytkin
  tarkoittaa laitteen verkkoliitäntää yleensä
  tarkoittaa II-luokan ns. Euro-pistotulppaa
  on tehtävä rakenteeltaan kosketussuojatuksi
  tarkoittaa pistotulppaa ja pistorasiaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10015 Verkkopistotulppa
  tulee valita laitteen suojaluokan mukaan
  ei saa olla yhteinen yhtä useammalle verkkojohdolle
  on rakenteeltaan sellainen, että suojajohdin irtoaa ensimmäisenä, kun verkkojohto irtoaa pistotulpasta
  saa olla mitoitettu suuremmalle virralle kuin verkkojohto
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10016 Kostea tila
  voi olla palo- ja räjähdysvaarallinen
  ei sovi sähköverkkoon kytketyn radioamatööriaseman sijoituspaikaksi
  edellyttää vain kosteuden kestävien sähkölaitteiden käyttämistä
  saa olla käsiradiopuhelimen käyttöpaikka
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 196, harjoitustehtävä 10.2.1
10017 II-suojaluokan laitteen
  metalliosia ei saa suojamaadoittaa
  saa liittää I-suojaluokan pistorasiaan
  kuori ei saa olla metallia
  verkkojohto ja verkkopistotulppa ovat kokonaisuus, josta verkkopistotulppaa ei voi vaihtaa erikseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10018 Maadoittamisessa on tiedettävä, että
  käyttömaadoitusjohdon saa tarvittaessa jatkaa puristus-, hitsaus- tai kovajuotosliitoksella
  maadoituselektrodi saa olla 0,7 m syvyyteen asennettu 10 metrin mittainen 16 neliömillin kuparijohdin
  maadoituselektrodi saa olla messinkijohdin
  maadoituselektrodi saa olla johtavin liitoksin tehty metallinenvesijohto
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 200, harjoitustehtävä 10.4.2
10019 Liitäntäjohdon
  osajohtimien värit I-suojaluokassa ovat keltavihreäraitainen, sininen ja ruskea
  muunvärisen osajohtimen saa merkitä keltavihreäraitaisella teipillä ja käyttää suojajohtimena, mikäli ei ole käytettävissä kaapelia, jossa olisi keltavihreäraitainen osajohdin
  ulkokäyttöön voi tehdä PVC-muovikaapelista
  johtimen poikkipinta on mitoitettava virran mukaisesti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10020 Kosketusjännite
  tarkoittaa kahden kohdan välistä kosketeltavissa olevaa jännitettä
  on täysin vaaraton
  voi tarkoittaa myös askeljännitettä
  voidaan tehdä vaarattomaksi suojaamalla jännitteiset osat koteloimalla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 197, harjoitustehtävä 10.2.2
10021 Suurtaajuinen sähkö
  voi aiheuttaa kosketeltaessa palovammoja
  on erityisen vaarallinen sydämelle
  on täysin vaaraton
  voi esiintyä paikoissa, joissa on tasajännitettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 197
10022 III-suojaluokan laite
  toimii 230 voltin verkkojännitteellä
  toimii suojajännitteellä
  on suojamaadoitettu
  toimii enintään 42 voltin tasajännitteellä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10023 Antenniasioissa on totta, että
  eristetystä johdosta valmistettu lanka-antenni saa olla 230 voltin 1-vaiheisen virtajohdon yläpuolella, jos etäisyys pystysuunnassa on suurempi kuin kymmenen metriä
  antennimasto on suojattava käyttömaadoituksella salaman iskua varalta
  antennissa ei saa esiintyä vaarallisia, pientaajuisia vaihtojännitteitä
  antennirakenteet on sijoitettava niin, ettei antennia voi vahingossa koskettaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 201, harjoitustehtävä 10.4.3
10024 Suojaerotus
  tarkoittaa erityisen suojaerotusmuuntajan käyttöä
  edellyttää, että suojaerotusmuuntaja saa huoltotilanteessa syöttää vain yhtä kulutuskojetta
  vaatii, että suojaerotusmuuntajan toisiojännite saa olla enintään 24 V
  tarkoittaa erityisen vikavirtakytkimen käyttöä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10025 Maadoittaminen
  tarkoittaa laitteen tai sen osan liittämistä maadoituselektrodiin
  ei ole tarpeen II- eikä III-suojaluokissa
  on välttämätön I-suojaluokassa
  ei ole tarpeen I-suojaluokassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10026 Suojajännite
  edellyttää, ettei siirrettävän kojeen johdossa ole suojamaata
  tekee ylikuormitussuojan tarpeettomaksi
  sallii käyttää tavallista verkkopistotulppaa
  vaatii erikoispistotulpan käyttämistä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10027 Vikavirtakytkin
  toimii 0- ja vaihejohtimien ylivirtaan perustuen
  toimii 0- ja vaihejohtimien virtaeroon (summavirta) perustuen
  on itsetoimiva
  ei ole välttämätön radioamatööriasemalla
10028 On syytä muistaa, että
  aseman omistaja on vastuussa sen sähköturvallisuudesta
  sähkö on lapsille vaarallinen
  oikeat elvytystoimenpiteet on syytä opetella ennakolta
  sähköiskusta tajunnan menettänyt voidaan elvyttää
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 202
10029 On tärkeää tietää, että
  verkkojännitteinen (230 V) sähköisku on aina hengenvaarallinen
  rintakehän kautta (esim. kädestä käteen) kulkeva verkkosähkövirta on erityisen vaarallinen
  sähköiskun vaara syntyy laitetta huollettaessa, jos pistokytkin on kytkettynä pistorasiaan
  putkivahvistimen anodijännitteestä (tasajännite) voi saada hengenvaarallisen sähköiskun
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 199
10030 Isotehoista 12 voltin tasavirtalähdettä
  käsiteltäessä oikosulku 12 voltin virtapiirissä on vaarallinen
  saa käyttää useiden laitteiden samanaikaiseen virransyöttöön
  ei tulisi käyttää, jos jännitteen säätöpiiri on vaurioitunut
  ei voi korvata 12 voltin akulla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10031 Paristoista on hyvä tietää, että
  jotkut paristoista ovat ongelmajätettä
  paristo kestää hyvin pitkäaikaistakin oikosulkua
  uusittavien paristojen sähköenergian hinta on huomattava
  alkaliparisto kuumenee huomattavasti oikosuljettuna
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54
10032 Verkkokäyttöisen laitteen käyttöolosuhteet ovat
  vaarattomat, jos sähkölaite on leikkikalu
  vaaralliset, jos käyttöpaikka on kostea, märkä tai syövyttäviä aineita sisältävä
  erittäin vaaralliset, jos sähkölaitetta joudutaan pitelemään käsin johtavalla alustalla polvi- tai istuma-asennossa
  vaarattomat, jos lattia on johtava tai osittain johtava
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10033 Verkkojohdon
  osajohtimien on oltava yhteisen kulutusvaipan alla
  osajohtimien värit II-suojaluokassa ovat punainen ja musta
  osajohtimien värisäännön noudattaminen ei ole välttämätöntä omatekoisessa laitteessa
  joka kuuluu II-suojaluokan laitteeseen, saa liittää I- suojaluokan pistorasiaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10034 Sähköasennuksista on määrätty, että
  radioamatööri saa tehdä aseman tarvitsemia kiinteitä sähköasennustöitä
  sähkötyöt ovat luvanvaraisia
  radioamatööri saa valmistaa itselleen radioamatööriaseman laitteita
  riittävän ammattitaidon omaava henkilö saa tehdä sähköasennustöitä valvonnan alaisena
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10035 Yleiseen sähköverkkoon kytkettävässä ja radioamatööriasemaan liitettävässä jännitelähteessä pitää aina
  olla suojamaata lukuunottamatta kaikkinapaisesti erottava verkkokytkin
  olla ulostulojännitettä osoittava ampeerimittari
  ottaa huomioon Sähkötarkastuskeskuksen antamat määräykset
  olla erityinen purkausvastus, jos jännitelähteen jännite ylittää 100 mV
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10036 Olet suunnitellut ja tehnyt 3 kV jännitelähteen lineaarista päätevahvistinta varten. Tällöin
  se on varustettava kytkimellä, joka katkaisee vaihe- ja nollajohtimet
  sinun pitää tyyppihyväksyttää laite Telehallintokeskuksessa
  laitteessa pitää olla ulostulojännitettä ilmaiseva jännitemittari
  laitteen on aina kestettävä roiskevettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10037 Kun lataat 600 mAh nikkeli-kadmiumakkua,
  tulisi käyttää noin 60 mA latausvirtaa ja 14 tunnin latausaikaa
  sinun ei tarvitse käyttää suojamaadoitettua tai -eristettyä latauslaitetta
  voit aina turvallisesti pikaladata akun noin tunnissa ns. 10C-virralla, joka tässä on noin 60 A
  akkuun merkittyjä lataustietoja ei tarvitse ottaa huomioon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54
10038 Suurtaajuisen jännitteen eteneminen sähköverkkoon voidaan estää
  varustamalla virtalähde purkausvastuksella
  käyttämällä tasajänniteosassa suuria elektrolyyttikondensaattoreita
  käyttämällä tasasuuntauksessa siltakytkentää
  kytkemällä muuntajan ensiöpuolella esim. 3000 pF/3750 V kondensaattorit runkoon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 198
10039 Vaarallisten tasajännitteiden pääsy antenniin estetään
  kytkemällä antenni tankkipiiriin induktiivisesti
  ottamalla antennisignaali tankkipiiristä kapasitiivisesti riittävän jännitekestoisella kondensaattorilla
  käyttämällä lähettimessä suojaerotusmuuntajaa
  maadoittamalla vikatapauksissa esiintyvä tasajännite suurtaajuus kuristimella
10040 Lähettimen teho on 100 W, mutta käyttöjännite vain 13,8 V. Tällöin
  verkkolaitteessa tarvitaan purkausvastus
  antennilaitteita ei tarvitse suojata kosketukselta
  verkkolaitteen muuntajan ensiössä tarvitaan sulake
  lähetintä saa käyttää vain liikkuvassa autossa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 202, harjoitustehtävä 10.4.4
10041 Olet ostanut ulkomailta radiolähettimen, jossa on kaksinapainen verkkojohto. Ennen käyttöönottoa on
  verkkojohtoon asennettava lisämaadoitusjohdin laitteen rungon ja pistotulpan välille
  asennettava maadoitusjohdin, joka kiinnitetään alkuperäiseen verkkojohtoon nippusiteillä
  liitettävä lähetin aseman käyttömaadoitukseen, joka täyttää sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset
  laitteeseen asennettava Suomessa käytettävä I-suojaluokan verkkojohto
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10042 Virtalähteestä palaa verkkosulakke n. 30 minuutin käytön jälkeen. Kuormaan menevä virta ei kuitenkaan ole noussut. Syynä voi olla
  liian kriittisesti mitoitettu verkkosulake
  vikaantunut verkkosuodin
  muuntajan ensiökäämi, jonka kierroksista osa on oikosulussa
  verkkokytkin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 199, harjoitustehtävä 10.3.2
10043 Purkausvastuksen tehtävä on
  purkaa antennin staattiset varaukset maahan
  purkaa prosessorin ja ram-piirien kondensaattorien varaukset, jotta laite käynnistyisi häiriöittä
  toimia laitteen käynnistyttyä ja purkaa vaaralliset jännitteet
  purkaa virtalähteen vaaralliset jännitteet, kun laitteen verkkojännite katkaistaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10044 Antennilinjassa on käytettävä ylijännitesuojaa
  mikäli sähköverkon jännite nousee liian suureksi
  jos anodijännite voi nousta niin suureksi, että tehoraja ylittyy
  mikäli antenni on rakenteeltaan sellainen, ettei sitä voi radioteknisistä syistä maadoittaa
  jos lähettimen käyttöjännitteet otetaan sähköverkosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 192
10045 Suojamaadoitus
  on tehtävä sarjakytkentäperiaatteella, jotta johdon yhtenäispituus minimoituisi
  on tehtävä rinnakkaiskytkentäperiaatteella
  on rakennettava myös II-suojaluokan laitteisiin
  on asennettava myös tehdasvalmisteiseen lähettimeen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 199, harjoitustehtävä 10.3.3
10046 Radioamatöörilaitteen maadoituselektrodina voidaan käyttää
  maahan noin 0,7 m syvyyteen asennettua 10 m pituista 16 neliömillimetrin kuparijohdinta
  maahan asennettua 1 m pituista ja 32 mm paksuista pystysuoraa kuparielektrodia
  maahan ulottuvaa, johtavin liitoksin tehtyä muoviputkistoa
  sähköverkon 0-johdinta
  rakennuksen lämpöjohtoverkkoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 193
10048 Verkkojännitteeseen kytkettävien radioamatöörilaitteen osien on oltava Suomessa hyväksyttyä mallia tai CE-merkinnällä varustettuja. Näitä osia ovat
  laitteen verkkokytkin
  sulakkenpidin sulakkeineen
  antennikaapelin liittimet
  pistotulppa
  antennikaapeli
  pääteasteen virityskondensaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10050 Verkko- tai muuta vaarallista jännitettä ei saa olla radioamatöörilaitteen
  antenniliittimissä
  kovaäänisliittimissä
  liittimissä, jotka on tarkoitettu signaalien siirtoon
  lähettimen säätökondensaattorin akselissa laitekotelon sisällä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10051 Verkko- tai muu vaarallinen jännite saa olla radioamatöörilaitteen
  antenniliittimissä
  verkkoliittimissä
  liittimissä, jotka on tarkoitettu signaalien siirtoon
  lähettimen säätökondensaattorin akselissa laitekotelon sisällä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10052 SUKO-pistotulppa
  liitetään suojamaadoitettuun laitteeseen kolmen johtimen sähköliitäntäkaapelilla
  on tehdasvalmisteisissa radioamatöörilaitteissa vapaasti vaihdettavissa jonkin muun suojausluokan pistotulppaan
  tarkoittaa suojakosketinpistotulppaa
  kytketään liitäntäjohtoon siten, että keltavihreäraitainen johdin liitetään maadoitusnapaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10053 SUKO-pistotulppa
  kuuluu I-suojausluokan liitäntäjohtoon
  kytketään liitäntäjohtoon siten, että keltavihreäraitainen johdin tulee maadoitusnapaan
  kytketään liitäntäjohtoon siten, että ruskea johdin tulee vaihenapaan
  kytketään liitäntäjohtoon siten, että sininen johdin tulee vaihenapaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10055 Kuvassa 1 on malliesimerkki liiäntäjohdon liittämisestä radioamatöörilaitteeseen. Tunnista osat.
  Osa 7 = vedonpoistaja
  Osa 4 = suojamaadoitusliitin
  Osa 2 = metallinen kiinnityslevy
  Osa 1 = läpivientiholkki
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 194 kuva 2
10056 Kuvassa 1 on malliesimerkki liitäntäjohdon liittämisestä radioamatöörilaitteeseen. Tunnista osat.
  Osa 7 = vedonpoistaja
  Osa 6 = suojamaadoitusliitin
  Osa 2 = metallinen kiinnityslevy
  Osa 1 = nippuside
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 194 kuva 2
10057 Kuvassa 1 on malliesimerkki liitäntäjohdon liittämisestä radioamatöörilaitteeseen. Tunnista osat.
  Osa 7 = läpivienti
  Osa 4 = suojamaadoitusruuviliitin
  Osa 2 = kiinnityslevy (eriste)
  Osa 1 = nippuside
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 194 kuva 2
10058 Kuvassa 1 on malliesimerkki liitäntäjohdon liittämisestä radioamatöörilaitteeseen. Tunnista osat.
  Osa 6 = läpivienti
  Osa 5 = 0-johto
  Osa 3 = jatkoliitoskappale
  Osa 1 = läpivienti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 194 kuva 2

Lisätietoviittauksissa mainitut kirjat ovat seuraavat:
lyhenne kirjoittaja kirjan nimi huomioita
TH Heikki E. Heinonen Tiimissä hamssiksi - Radioamatööritekniikan perusteita T1-modulin kaikki viitteet ovat vain tähän kirjaan.
TH2 Heikki E. Heinonen Tiimissä hamssiksi 2 - Radioamatööritutkinnon tekniikka kakkosen opaskirja Sivunumeroviittaus X-Y tarkoittaa luvun X sivua Y.
Rothammel Alois Krischke Rothammels Antennenbuch, 11. painos Tähän kirjaan on vain muutama viittaus, ei kannata pelkkään tutkintoon valmentautumiseen hankkia.
Tiimissä hamssiksi -sarjan kirjoja myy Suomen Radioamatööritarvike.

Tenttisivut

Bugiraportteja, kehitysehdotuksia, kommentteja yms otetaan vastaan osoitteessa oh2kku (a) iki.fi.