T1-modulin kaikki kysymykset vastauksineen

Klikkaamalla kysymyksen numeroa voit jättää kommenttisi (korjaus, poisto, muutos, lisäys, tarkennus, yms yleisetkin ehdotukset) kyseisestä kysymyksestä.

Kysymyspankki 1,00

Kysymys nroOikea vastausVäite
Sähkön, sähkömagnetismin ja radion teoria
01001 Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu
Oikein johtimen materiaalista
Oikein johtimen pituudesta
Väärin johtimen poikkipinnan muodosta
Väärin johtimen väristä
Oikein johtimen poikkipinta-alasta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 27
01002 Hyvää johdetta on
Oikein kulta
Oikein hopea
Väärin kiille
Oikein alumiini
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14, harjoitustehtävä 1.1.1
01003 Hyvää johdetta on
Väärin kuiva puu
Väärin posliini
Väärin PVC-muovi
Oikein alumiini
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 13, 14
01004 Varsinaista johtavaa ainetta on
Oikein kuparoitu teräs
Väärin germanium
Väärin pii
Väärin kiille
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 13, 14
01005 Johteena toimii
Oikein hiili
Väärin seleeni
Oikein aine, jolla on paljon helposti liikkuvia elektroneja
Väärin öljy
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 13, 14
01006 Eristeisiin kuuluu
Oikein kuiva paperi
Oikein lasi
Oikein posliini
Väärin hiili
Oikein öljy
Väärin 22 kilo-ohmin vastus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 13, 14
01007 Puolijohdetta on
Oikein germanium
Oikein pii
Oikein aine, jolla on kohtalaisesti liikkuvia elektroneja
Väärin hiili
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 15, harjoitustehtävä 1.1.3
01008 Sähkökenttä vaikuttaa
Oikein kondensaattorin levyjen välissä
Oikein antennin ja maan välillä
Väärin LC-resonanssipiirissä kelan ympärillä
Oikein radiolaitteessa rungon ja suojaamattoman johtimen välillä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 29, 48, 190
01009 Sähkömagneettinen kenttä
Oikein etenee koaksiaalikaapelissa hitaammin kuin avaruudessa
Väärin tarvitsee ilmakehää etenemisen väliaineena
Väärin ei vaimene matkan kasvaessa, kun se etenee vapaassa avaruudessa
Oikein tarvitsee antennin muuntajaksi syöttöjohdon ja avaruuden välille
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 156, 47
01010 Sähkömagneettinen kenttä
Oikein syntyy aina, kun sähköisesti varattu kappale muuttaa nopeuttaan
Oikein etenee tyhjiössä valon nopeudella eli noin 300 000 km/s
Oikein on aina polarisoitunut
Oikein on eräs radioyhteyksiin liittyvä perusilmiö
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 46, 45, 48, 47
01011 On totta, että
Oikein antennin ja maan välille syntyy sähkökenttä samoin kuin kondensaattorin levyn välillä.
Oikein sähkömagneettisen kentän voimaviivat ovat kohtisuorassa etenemissuuntaa vastaan.
Väärin magneettiset voimaviivat ovat antennin polarisaation kanssa samansuuntaisia.
Oikein sähkökentän voimaviivojen suunta määrää antennin polarisaation.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 48, 47, 48
01012 Antennin polarisaatio määräytyy samansuuntaiseksi antennista lähtevän
Oikein sähkökentän mukaan
Väärin magneettikentän mukaan
Väärin sähkömagneettisen kentän etenemissuunnan mukaan
Väärin sähkövirran mukaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 48
01013 Seuraava modulointia koskeva väittämä on tosi.
Oikein Informaation liittämistä kantoaaltoon sanotaan moduloinniksi.
Väärin Kantoaallon katkominen ei ole modulointia, koska se ei vaikuta kantoaallon amplitudiin.
Oikein Modulaatiolla tarkoitetaan siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon.
Väärin AM-lähetteestä, esim. A3E:stä voidaan leikata molemmat sivukaistat pois informaation siitä kärsimättä.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 58
01014 Amplitudimodulaatiossa
Oikein sähkötyslähetteessä (A1A) vain katkotaan kantoaaltoa
Oikein etuna on laitteiston yksinkertaisuus
Oikein moduloiva signaali esiintyy kantoaallon voimakkuuden vaihteluina
Oikein puheella moduloitaessa kantoaallon molemmin puolin muodostuu sivukaistat
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 58, 59, 58, 60
01015 Kun puhesignaalin korkein taajuus on 3000 Hz. Tällöin radiotaajuinen kaistaleveys on
Oikein amplitudimodulaatiolla (A3E) 6 kHz
Oikein kaksisivukaistalähetteellä (DSB) 6 kHz
Väärin yksisivukaistalähetteellä (J3E) 6 kHz
Väärin amplitudimodulaatiolla (A3E) 3 kHz
Väärin kaksisivukaistalähetteellä (DSB) 3 kHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 60, 60
01016 Kapein radiotaajuinen lähetyskaista saadaan käsin sähkötyksessä käyttämällä
Oikein SSB-lähetettä, jota moduloidaan sähkötyksen tahtiin katkotulla 1000 Hz signaalilla (J2A)
Oikein kantoaallon katkomista (A1A)
Väärin AM-lähetettä, jota moduloidaan sähkötyksen tahtiin katkotulla 1000 Hz signaalilla (A2A)
Väärin taajuusmoduloimalla kantoaaltoa 1 kHz taajuudella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 62, 62
01017 50 ohmin keinokuormaan syötetään 100 watin teho radiolähettimestä. Keinokuorman läpi kulkevan virran suuruus on
Väärin 0,14 A
Oikein 1,4 A
Väärin 14 A
Oikein 1400 mA
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 42
01018 Lähetin ottaa 12 voltin sähkölähteestä 19 A virran, kun sen suurtaajuinen lähetysteho on 100 W. Lähettimessä muuttuu tehoa lämmöksi
Väärin 100 W
Oikein 128 W
Väärin 1280 W
Oikein 0,128 kW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 55, harjoitustehtävä 1.9.1
01019 Paristoja kytketään rinnan
Väärin jännitteen lisäämiseksi
Oikein virranantokyvyn lisäämiseksi
Väärin ennenaikaisen kuivumisen estämiseksi
Oikein kuormitettavuuden lisäämiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109-110
01020 Sähkövirran kulkiessa vastuksen läpi syntyy siinä pääasiallisesti
Oikein lämpöä
Väärin magneettikenttiä
Väärin sähkövarauksia
Väärin savua
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 21
01021 Hyvä sähkönjohtavuus on
Oikein kullalla
Oikein hopealla
Väärin germaniumilla
Oikein kuparilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14
01022 FM-moduloidun lähetteen (F3E)
Oikein kantoaallon taajuus vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan
Väärin modulaation taajuus vaihtelee kantoaallon amplitudin mukaan
Väärin kantoaallon amplitudi vaihtelee modulaation mukaan
Oikein spektrin osiin kuuluu sivukaistoja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 64, harjoitustehtävä 1.10.2
01023 Amplitudimoduloidun lähetteen (A3E)
Väärin kantoaallon taajuus vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan
Oikein kantoaallon amplitudi vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan
Väärin kantoaallon taajuus vaihtelee kantoaallon amplitudin mukaan
Oikein sivukaistat ovat toistensa peilikuvia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 63, harjoitustehtävä 1.10.1
01024 Sähkömagneettisen kentän ollessa pystypolaroitu
Väärin on magneettikenttä saman suuntainen kuin sähkökenttä
Väärin on magneettikenttä 45 asteen kulmassa sähkökenttään nähden
Oikein on magneettikenttä kohtisuorassa (90 asteen kulmassa) sähkökenttään nähden
Väärin on magneettikenttä lähes kokonaan kumoutunut
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 48, harjoitustehtävä 1.7.1
01026 Hyvää eristettä on
Väärin germanium
Oikein tislattu vesi
Oikein tyhjiö
Oikein kiille
Väärin hopea
Väärin merivesi
Oikein akryylimuovi
Oikein ilma
Väärin rauta
Väärin messinki
Oikein kumi
Oikein posliini
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14-15
01027 Sinimuotoisen jännitteen tehollisarvo on
Väärin huippuarvo jaettuna kahdella
Oikein huippuarvo jaettuna neliöjuuri kahdella
Oikein huippuarvo jaettuna 1,41:llä
Väärin huipusta huippuun arvo kerrottuna 0,707:llä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 40, harjoitustehtävä 1.6.6
01028 820 ohmin vastuksen kautta kulkee 0,5 A virta.Vastuksessa syntyvä tehohäviö on
Väärin 410 V
Oikein 205 W
Väärin 1640 W
Oikein 0,205 kW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 23, harjoitustehtävä 1.2.3
01029 100 ohmin vastuksen yli vaikuttaa 12 voltin jännite. Vastuksessa syntyvä tehohäviö on
Väärin 14,4 W
Väärin 1,2 kW
Oikein 1,44 W
Väärin ääretön
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 69, harjoitustehtävä 1.11.2
01030 Paristosta ei saada mielivaltaisen suuruista virtaa, koska
Väärin pariston napajännite on liian suuri
Oikein paristossa on sisäistä resistanssia
Väärin paristolla on huono suursignaalinsietokyky
Väärin paristossa on sisäänrakennettu virranrajoituskytkentä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 17
01031 Hehkulampun kautta kulkee 0,8 A virta jännitteen ollessa 24 V. Lampun ottama teho on
Väärin 15,4 W
Oikein 19,2 W
Väärin 33 W
Väärin 33 mW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 23, harjoitustehtävä 1.2.2
01032 Paristosta saadaan
Väärin vaihtosähköä
Oikein tasasähköä
Väärin sekä tasa- että vaihtosähköä
Väärin sekasähköä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 17, 54
01033 Tarvitset 24 V 50 Ah akuston. Sellainen on mahdollista toteuttaa kytkemällä
Väärin 2 kpl 12 V 25 Ah akkua sarjaan
Väärin 2 kpl 12 V 25 Ah akkua rinnan
Oikein 2 kpl 24 V 25 Ah akkua rinnan
Oikein 2 kpl 12 V 50 Ah akkua sarjaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109-110
01034 Tarvitset 48 V 10 Ah akun. Sellaisen saat kytkemällä
Väärin sarjaan 4 kpl 12 V 2,5 Ah akkuja
Väärin rinnan 4 kpl 12 V 2,5 Ah akkuja
Väärin sarjaan 4 kpl 48 V 10 Ah akkuja
Oikein sarjaan 4 kpl 12 V 10 Ah akkuja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109-110
01035 Kytkettäessä useita samanlaisia paristoja sarjaan saadaan yksittäiseen paristoon verrattuna
Oikein suurempi jännite
Väärin pienempi jännite
Väärin suurempi kuormitettavuus (virta)
Väärin pienempi kuormitettavuus (virta)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109-110
01036 Kytkettäessä useita samanlaisia paristoja rinnan saadaan yksittäiseen paristoon verrattuna
Väärin suurempi jännite
Väärin pienempi jännite
Oikein suurempi kuormitettavuus (virta)
Väärin pienempi kuormitettavuus (virta)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109-110
01037 Modulaatiolla tarkoitetaan
Väärin signaalin ilmaisua
Väärin pientaajuisen signaalin erottamista kohinasta
Oikein pientaajuisen informaation liittämistä suurtaajuiseen kantoaaltoon
Oikein toimenpidettä, jonka avulla informaatio siirtyy radioaallon mukana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 64, harjoitustehtävä 1.10.3
01038 Modulaatiomenetelmiä ovat
Oikein taajuusmodulaatio
Oikein amplitudimodulaatio
Oikein vaihemodulaatio
Oikein yksisivukaistamodulaatio
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 61, 59, 62, 61
01039 Taajuusmodulaation etu amplitudimodulaatioon nähden on
Väärin pienempi kaistaleveys
Oikein pienempi herkkyys kipinähäiriöille
Väärin ylivoimaisesti halvemmat lähetin- ja vastaanotinratkaisut
Oikein pienemmät riskit aiheuttaa häiriöitä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 67, 67
01040 Eristeenä toimii
Väärin alumiini
Väärin rauta
Oikein posliini
Oikein PVC-muovi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14
01041 Johteena toimii
Väärin posliini
Oikein kulta
Oikein hopea
Oikein alumiini
Väärin kuiva puu
Väärin tislattu vesi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 15
01042 Hyvä sähkönjohde johtaa hyvin sähköä, koska
Väärin siinä on vain vähän sähkön kulkua haittaavia vapaita elektroneja
Oikein siinä on runsaasti vapaita elektroneja
Väärin siinä pyörteinen heilahteluliike on runsasta
Väärin sen pintamateriaali pitää kaiken sähkövirran johtimen sisällä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14, harjoitustehtävä 1.1.2
01043 Eriste ei johda sähköä, koska
Oikein siinä on vain vähän vapaita elektroneja
Väärin siinä on runsaasti vapaita elektroneja
Väärin siinä pyörteinen heilahteluliike on niukkaa
Väärin eristeen atomit imevät kaikki vapaat elektronit itseensä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 13
01044 Sähköverkosta saatava jännite on aaltomuodoltaan
Väärin kolmioaaltoa
Väärin neliöaaltoa
Oikein siniaaltoa
Väärin mitä sattuu
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54, 56
01045 On totta, että
Oikein SSB-signaalissa (J3E) on tukahdutettu kantoaalto.
Väärin AM-signaalissa (A3E) on kantoaalto tukahdutettu ja molemmat sivukaistat.
Väärin FM-signaalissa (F3E) on vaimennettu kantoaalto ja molemmat sivukaistat.
Oikein SSB-signaali (J3E) syntyy vaimentamalla toinen sivukaista ja tukahduttamalla kantoaalto.
Väärin FM-signaalissa (F3E) on vaimennettu kantoaalto.
Väärin AM-signaalissa (A3E) on vaimennettu kantoaalto ja toinen sivukaista.
Väärin SSB-signaalissa (J3E) on tukahdutettu kantoaalto ja molemmat sivukaistat.
Väärin FM-signaali (F3E) syntyy muuttamalla lähetystaajuutta suhteessa moduloivan signaalin taajuuteen.
Oikein FM-signaali (F3E) syntyy muuttamalla lähetystaajuutta suhteessa moduloivan signaalin hetkelliseen amplitudiin.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 60, 60-61, 62
01046 On totta, että
Oikein SSB-signaalissa (J3E) kantoaaltoa on vaimennettu.
Väärin AM-signaalissa (A3E) kantoaaltoa on vaimennettu.
Väärin FM-signaalissa (F3E) kantoaaltoa on vaimennettu.
Väärin FM-signaali (F3E) syntyy vaimentamalla toinen sivukaista.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 60
01047 On totta, että
Oikein SSB (J3E) voi tarkoittaa esimerkiksi puhe tai musiikkilähetettä, jossa alempi sivukaista on poistettu.
Oikein DSB voidaan muodostaa AM lähetteestä tukahduttamalla tai vaimentamalla kantoaalto.
Oikein LSB lähetteessä ylempi sivukaista on poistettu tai vaimennettu.
Väärin USB lähetteessä ylempi sivukaista on poistettu tai vaimennettu.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 61, 60, 61
01048 Eriste on
Oikein posliini
Väärin tavallinen vesijohtovesi
Oikein tislattu vesi
Oikein puhdas pii
Väärin ionisoitunut kaasu
Oikein ilma
Väärin kupari
Väärin hopea
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14
01049 Johde on
Väärin posliini
Oikein tavallinen vesijohtovesi
Väärin tislattu vesi
Väärin puhdas pii
Oikein ionisoitunut kaasu
Väärin ilma
Oikein kupari
Oikein hopea
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14
01050 Sähkömagneettisessa kentässä
Väärin esiintyy tavallisesti vain sähköinen voimavaikutus
Oikein sähkö ja magneettikentät ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan
Oikein energiaa siirtyy paikasta toiseen
Väärin polarisaatio määritellään magneettikentän suunnan mukaisesti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 48, harjoitustehtävä 1.7.2
01051 Sähkömagneettisessa kentässä
Väärin ei esiinny mitään energian siirtymistä
Oikein voi polarisaatio kiertyä tai pysyä muuttumattomana
Oikein olevaan metallijohtimeen voi syntyä vaihteleva virta
Väärin esiintyy sekä sähköinen että magneettinen kenttä, jotka ovat saman suuntaiset
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 49, harjoitustehtävä 1.7.3
01053 Sähkötys eli CW lähete
Oikein sisältää sivukaistoja samaan tapaan kuin AM puhelähete
Oikein voidaan muodostaa USB puhelähettimellä katkomalla sinimuotoista äänisignaalia ja moduloimalla sillä lähetintä
Väärin on aina A1A-lähetettä
Väärin vaatii aina C-luokassa toimivan pääteasteen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 65, 62
01054 Akkujen ominaisuuksiin kuuluu, että
Oikein niistä saa hetkellisesti huomattavasti suuremman virran kuin vastaavista kuivaparistoista
Väärin ne eivät kaipaa minkäänlaista huoltoa tai ylläpitoa
Oikein niiden sisäinen resistanssi on useimmiten pienempi kuin vastaavien kuivaparistojen
Oikein niitä voidaan ladata uudelleen satoja, hyvin huollettuina jopa tuhansia kertoja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54
01055 Tasasähköksi (tasajännitteeksi) sanotaan yleisesti sähköä,
Oikein joka kulkee aina samaan suuntaan
Oikein jonka suuruus voi vaihdella, mutta jonka suunta ei vaihdu
Väärin jonka jännitteen tehollisarvo on aina nolla
Väärin joka voi vaihtaa suuntaansa, mutta jonka suuruus ei muuten vaihdu
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 19
01056 Vaihtosähköksi (vaihtojännitteeksi) sanotaan yleisesti sähköä,
Väärin joka kulkee aina samaan suuntaan
Väärin jonka suuruus voi vaihdella, mutta jonka suunta ei vaihdu
Väärin jonka jännitteen tehollisarvo on aina nolla
Oikein joka voi vaihtaa suuntaansa ja jonka suuruus voi vaihdella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 39
01057 Sinimuotoisen signaalin ominaisuuksiin kuuluu, että
Väärin siinä esiintyy perustaajuuden kaikkia parittomia harmonisia (3., 5. jne)
Oikein sen tehollisarvo saadaan jakamalla signaalin huipusta huippuun-arvo luvulla 2,8
Oikein sitä voidaan hyvin käyttää radiotaajuisen vahvistimen ohjaussignaalina, mikäli sen taajuus on sopiva
Oikein sillä on määrätty taajuus ja amplitudi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 38, 125, 36
01058 Vaihtosähkön teholla tarkoitetaan aina
Väärin vaihtovirran ja jännitteen huippuarvojen tuloa
Oikein kuormaa lämmittävää tehoa, jonka lämmittävä vaikutus on sama kuin vaihtojännitteen tehollisarvon suuruisella tasajännitteellä
Väärin sitä jännitteen neliötä, joka menee kuormaan
Väärin kilowattituntimittarin eli kWh mittarin näyttämää
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 39
01059 Demodulointi on
Oikein informaation esillesaamista moduloidusta signaalista
Väärin häiriöiden poistamista niin, että pelkkä kantoaalto jää jäljelle
Väärin kantoaallon moduloimista uudelleen
Väärin kantoaallottoman lähetyksen suuntimista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 67, harjoitustehtävä 1.10.4
01060 Jännitteen yksikkö on
Oikein voltti
Väärin ampeeri
Väärin ohmi
Väärin hertsi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 69, harjoitustehtävä 1.11.1
01061 Sähkövirran yksikkö on
Väärin voltti
Oikein ampeeri
Väärin ohmi
Väärin hertsi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01062 Resistanssin yksikkö on
Väärin voltti
Väärin ampeeri
Oikein ohmi
Väärin hertsi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01063 Taajuuden yksikkö on
Väärin voltti
Oikein hertsi
Väärin watti
Väärin henri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01064 Impedanssin yksikkö on
Väärin ampeeri
Oikein ohmi
Väärin henri
Väärin faradi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01065 Tehon yksikkö on
Väärin ampeeri
Väärin ohmi
Oikein watti
Väärin celsius
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01066 Kapasitanssin yksikkö on
Väärin voltti
Väärin hertsi
Väärin ohmi
Oikein faradi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01067 Induktanssin yksikkö on
Väärin hertsi
Oikein henri
Väärin watti
Väärin ohmi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
01068 Ohmin laki ilmaisee
Oikein jännitteen, virran ja resistanssin välisen riippuvuuden
Oikein että jännite on virta kertaa resistanssi, U = I x R
Oikein että virta on jännite jaettuna resistanssilla, I = U : R
Oikein että resistanssi on jännite jaettuna virralla, R = U : I
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01069 Vastuksen resistanssi on 15 ohmia ja sen läpi kulkeva virta 2 ampeeria. Vastuksen jännitehäviö on
Oikein 30 V
Väärin 0,06666 V
Väärin 7,5 V
Väärin 0 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01070 Vastuksen resistanssi on 47 ohmia ja sen yli vaikuttaa jännite 17 V. Vastuksen läpi kulkeva virta on
Väärin 3,6 A
Väärin 17 A
Oikein 0,36 A
Väärin 2,8 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01071 Vastuksen läpi kulkee 12 A virta ja sen yli vaikuttaa jännite 148 V. Vastuksen resistanssi on
Oikein 12,3 ohmia
Oikein 0,012 kilo-ohmia
Väärin 0,08 ohmia
Väärin 8 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01072 Vastuksen resistanssi on 68 ohmia ja sen läpi kulkeva virta 20 ampeeria. Vastuksessa syntyvä jännitehäviö on
Väärin 30 V
Väärin 3,4 V
Väärin 7,5 V
Oikein 1360 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01073 Vastuksen resistanssi on 75 ohmia ja sen yli vaikuttava jännite 7 volttia. Vastuksen läpi kulkeva virta on
Väärin 17 A
Väärin 1,7 A
Oikein 0,09 A
Oikein 90 mA
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, harjoitustehtävä 1.2.1
01074 Vastuksen läpi kulkeva virta on 3,4 A ja sen yli vaikuttava jännite 220V. Vastuksen resistanssi on
Oikein 65 ohmia
Väärin 0,014 ohmia
Väärin 750 ohmia
Väärin 8 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01075 Sinimuotoisen vaihtojännitteen huippuarvo tehollisarvosta U laskettuna on
Oikein 1,41 U
Väärin 1,73 U
Väärin 2,25 U
Väärin 4,44 U
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 39
01076 Tasajännitettä saadaan
Oikein kuivaparistosta
Väärin dynaamisesta mikrofonista
Oikein akusta
Oikein aurinkopanelista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54
01077 Vaihtojännitettä saadaan
Väärin akusta
Oikein sähköverkosta
Väärin kuivaparistosta
Väärin aurinkopanelista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 40, harjoitustehtävä 1.6.2
01078 Vaihtojännitettä saadaan
Oikein vaihtosuuntaajasta
Oikein kidemikrofonista
Väärin akusta
Oikein 230 V 50 Hz generaattorista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 40, harjoitustehtävä 1.6.2
01079 Johtimen resistanssi suurenee, jos johtimen
Väärin poikkileikkaus muutetaan pyöreästä litteäksi poikkipinta-alan säilyessä ennallaan
Väärin poikkipinta-alaa lisätään
Väärin eristyskerroksen paksuutta lisätään
Oikein pituutta lisätään
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 27
01080 Sähköjohtimen resistanssi riippuu johtimen
Oikein materiaalista
Oikein poikkipinta-alasta
Väärin eristeestä
Väärin poikkipinnan muodosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 27, harjoitustehtävä 1.3.1
01081 Vastuksen tasavirtaresistanssia vähentää vastuslangan
Väärin pidentäminen
Oikein hopeoiminen
Väärin poikkipinta-alan vähentäminen
Väärin johtimen muodon muuttaminen pyöreästä litteäksi poikkipinta-alan pysyessä ennallaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 27
01082 Johtimen resistanssi vähenee, jos
Väärin johtimen poikkileikkaus muutetaan pyöreästä soikeaksi poikkipinta-alan säilyessä ennallaan
Väärin johtimen eristyskerroksen laatua parannetaan
Oikein johtimen pituutta vähennetään
Väärin johtimen poikkipinta-alaa vähennetään
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 27, harjoitustehtävä 1.3.2
01083 50 ohmin keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Kun keinokuormaan menevä suurtaajuinen virta on 1 A, on seuraava tehonkestoarvo riittävä
Oikein 2500 W
Oikein 1312 W
Oikein 175 W
Oikein 50 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 42, harjoitustehtävä 1.6.4
01084 Transistorilähettimen teholähteessä on virran mittaamiseksi 0,12 ohmin vastus. Mikä seuraavista vastuksen tehonkestoarvoista on riittävä, kun virta on 18 A:
Väärin 2 W
Väärin 8 W
Oikein 39 W
Oikein 150 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 42
01085 Kytkennässä on 4,7 ohmin vastus. Mikä teho vastuksen on vähintään kestettävä, kun virta on 3,5 A:
Väärin 5,8 W
Väärin 16,4 W
Oikein 58 W
Väärin 77,3 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01086 Kytkennässä on 4,7 ohmin vastus. Mitkä seuraavista vastuksen tehonkestoarvoista ovat riittäviä, kun virta on 3,5 A:
Oikein 58 W
Oikein 77 W
Oikein 164 W
Oikein 270 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01087 50 ohmin keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Kuormaan syötetään 0,5 A suurtaajuusvirta. Keinokuormassa syntyvä lämpöteho on
Oikein 12,5 W
Väärin 15,5 W
Väärin 20,3 W
Väärin 25,0 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 42, harjoitustehtävä 1.6.3
01088 50 ohmin keinokuorma liitetään lähettimeen, joka syöttää siihen 5 A suurtaajuusvirran. Keinokuormassa syntyvä lämpöteho on
Oikein 1250 W
Väärin 250 W
Väärin 50 W
Väärin 10 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 42
01089 Vastus lämmittää 1000 W lämpöteholla, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen suuruus on
Oikein 53 ohmia
Väärin 32 ohmia
Väärin 14,8 ohmia
Väärin 5,3 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01090 50 ohmin keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Keinokuormassa kehittyy 50 W lämpötehoa. Suurtaajuinen virta on
Väärin 10 A
Väärin 0,25 A
Oikein 1 A
Väärin 2,5 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 42
01091 Vastuksen resistanssi on 100 ohmia ja siihen syötetään 25 W sähköteho. Vastuksessa kulkeva virta on
Väärin 5 A
Oikein 0,5 A
Väärin 0,25 A
Väärin 0,1 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 23, harjoitustehtävä 1.2.5
01092 Vastuksen resistanssi on 10 ohmia ja siihen syötetään 4000 W sähköteho. Vastuksessa kulkeva virta on
Väärin 4000 A
Väärin 40 A
Oikein 20 A
Väärin 2 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01093 Vastuksessa muuttuu 2500 W tehoa lämmöksi, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen resistanssi on
Oikein 21160 milliohmia
Oikein 21,2 ohmia
Väärin 11,4 ohmia
Väärin 4,5 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
01094 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toision jännite on 12 V. Toisioon kytketään 50 W ja 25 W kuormat rinnan. Kun muuntajan häviöitä ei oteta huomioon, ottaa muuntaja verkosta tehoa
Väärin 4 W
Oikein 75 W
Väärin 220 W
Väärin 1375 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80-81
01095 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toision jännite on 12 V. Toisioon kytketään 50 W kuorma. Kun muuntajan häviöitä ei oteta huomioon, ottaa muuntaja verkosta virtaa
Oikein 217 mA
Väärin 4,17 A
Väärin 14,17 A
Väärin 137,5 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80-81
01096 Vastuksessa muuttuu 2500 W tehoa lämmöksi, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen resistanssi on
Oikein 21200 milliohmia
Väärin 10900 milliohmia
Oikein 21,2 ohmia
Väärin 10,9 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 70, harjoitustehtävä 1.11.3
Komponentit
02001 Kondensaattorin kapasitanssi
Väärin ilmoitetaan henreinä (H)
Oikein on riippuvainen kondensaattorilevyjen pinta-alasta
Väärin ilmoitetaan mikrovoltteina (uV)
Väärin muuttuu jyrkästi lämpötilan mukana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 77, harjoitustehtävä 2.2.2
02002 Elektrolyyttikondensaattorit
Väärin ovat yleensä kapasitanssiarvoltaan erittäin pieniä
Väärin soveltuvat parhaiten radiolaitteiden suurtaajuusosiin
Oikein ovat polaarisia (plus- ja miinusnapa määrätty)
Oikein voivat räjähtää, jos ne kytketään napaisuudeltaan väärään jännitteeseen
Oikein voivat räjähtää, jos ne kytketään liian korkeaan jännitteeseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 77, harjoitustehtävä 2.2.1
02003 Kondensaattorin kapasitanssi muuttuu
Oikein kasvattamalla kondensaattorin levyjen pinta-alaa
Oikein suurentamalla kondensaattorin levyjen välistä etäisyyttä
Väärin hopeoimalla kondensaattorilevyt niin, että niiden pinta-ala ja etäisyys toisistaan eivät muutu
Väärin muuttamalla kondensaattorilevyihin syötetyn jännitteen suuruutta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 76
02004 Kelan induktanssi muuttuu, jos
Oikein ilmasydän korvataan magneettisella materiaalilla
Oikein kelan kierrosmäärä muuttuu
Väärin kelaa käytetään vaihtovirralla tasavirran sijasta
Oikein kelan halkaisija muuttuu
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 79, harjoitustehtävä 2.3.1
02005 Kela on komponentti,
Väärin jota käytetään korvaamaan diodeja suurtaajuusasteissa
Oikein jonka induktanssi ilmoitetaan henreinä (H)
Väärin jossa sähkövirta aiheuttaa pääasiassa lämpöä
Väärin jonka kapasitanssi on faradeja (F)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
02006 Muuntaja
Väärin toimii ainoastaan tasavirralla
Väärin perustuu sähkökentän vaikutukseen
Väärin toimii ainoastaan sinimuotoisella vaihtovirralla
Oikein perustuu magneettikentän vaikutukseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80
02007 Muuntaja
Oikein toimii vaihtovirralla
Väärin toimii tasavirralla
Väärin muuntaa verkkovirran taajuutta
Oikein muuntaa jännitettä kierrosmääriensä suhteessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80, 81
02008 Muuntajassa
Väärin kutsutaan ensiökäämiksi sitä käämiä, josta jännite otetaan käyttölaitteille.
Oikein ensiö ja toisio voivat olla galvaanisesti erotettuja
Oikein kutsutaan ensiökäämiksi sitä käämiä, johon syötetään verkkojännite
Oikein voidaan sisään syötettävä jännite muuntaa pienemmäksi tai suuremmaksi ulos syötettäväksi jännitteeksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80, harjoitustehtävä 2.4.1
02009 Muuntajan
Väärin ensiö- ja toisiokäämien kierrosluvut määräävät maksimitehon, jonka muuntaja kykenee siirtämään
Oikein sydänaineen ominaisuudet ja poikkipinta-ala määräävät muuntajan maksimitehonsiirtokyvyn
Oikein ensiö- ja toisiojännitteiden suhde on suoraan verrannollinen ensiö- ja toisiokäämien kierroslukujen suhteeseen
Oikein ensiö- ja toisiokäämit voidaan erottaa toisistaan ja muuntajan rautasydämestä galvaanisesti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80, 81
02010 Tarvitset radioamatööriasemasi virtalähdettä varten muuntajan, jossa sähköverkon 230 voltin jännite muutetaan 17 V suuruiseksi tasasuuntausta ja suodatusta varten. Sinulla on muuntaja, jonka ensiökäämissä on 1600 kierrosta ja toisiokäämissä 420 kierrosta. Voit ottaa muuntajan käyttöön
Väärin suoraan, koska saat siitä juuri oikean jännitteen
Oikein purkamalla toisiokäämin ja käämimällä uuden, jossa on 118 kierrosta
Väärin purkamalla toisiokäämin ja käämimällä uuden, jossa on 31 kierrosta
Väärin purkamalla ensiökäämin ja käämimällä uuden, jossa on 31 kierrosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81, harjoitustehtävä 2.4.4
02011 Muuntajan ensiökäämissä on merkintä 230 V ja toisiokäämissä merkintä 24 V. Purat toisiokäämin ja saat laskemalla sen kierrosmääräksi 167 kierrosta. Ensiökäämissä on tällöin
Väärin 33 kierrosta
Väärin 300 kierrosta
Oikein 1600 kierrosta
Väärin 1740 kierrosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02012 Zenerdiodia käytetään
Väärin merkkilamppuna
Väärin tasasuuntaukseen
Oikein jännitteen stabilointiin
Väärin virityspiirin säädettävänä kapasitanssina
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 84, harjoitustehtävä 2.5.1
02013 Kapasitanssidiodia käytetään
Väärin merkkilamppuna
Väärin tasasuuntaukseen
Väärin jännitteen stabilointiin
Oikein virityspiirin säädettävänä kapasitanssina
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 84, harjoitustehtävä 2.5.2
02014 Virtaa rajoittavaa etuvastusta tarvitaan kytkennässä, jossa
Oikein stabiloidaan jännitettä zenerdiodilla
Väärin tasasuunnataan vaihtosähköä tasasuuntausdiodilla
Oikein käytetään valodiodia (LED) merkkilamppuna
Väärin käytetään kapasitanssidiodia virityspiirissä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 85, harjoitustehtävä 2.5.4
02015 Tasasuuntaajan muuntajan toisiossa on väliulosotto käämin puolivälissä. Kokoaaltotasasuuntaus saadaan tällöin aikaan
Oikein neljällä diodilla
Väärin kolmella diodilla
Oikein kahdella diodilla
Väärin yhdellä diodilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 56
02016 Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikeita:
Oikein Zenerilmiö esiintyy zenerdiodissa estosuuntaisella jännitteellä.
Väärin Estosuuntainen jännite saa valodiodin (LED) loistamaan valoa.
Oikein Kapasitanssidiodin kapasitanssia säädetään muuttamalla estosuuntaista jännitettä.
Oikein Tasasuuntausdiodin päästösuuntainen kynnysjännite on noin 0,6 V.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 85, harjoitustehtävä 2.5.5
02017 Bipolaaritransistorissa merkitään
Oikein kantaa kirjaimella B
Väärin emitteriä kirjaimella C
Väärin kollektoria kirjaimella E
Oikein tyyppiä kirjaimilla PNP tai NPN
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 88
02018 PNP-transistorin tunnistaa piirrosmerkistä, jossa
Väärin emitterissä on piirrosmerkin keskustasta poispäin osoittava nuoli.
Väärin kannassa on kaksi piirrosmerkin keskustaa kohti osoittavaa nuolta
Oikein emitterissä on piirrosmerkin keskustaa kohti osoittava nuoli
Väärin kollektorissa on piirrosmerkin keskustaa kohti osoittava nuoli
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 88
02019 Seuraavat väittämät pitävät paikkansa:
Oikein transistorit kuuluvat aktiivisiin komponentteihin
Väärin valotransistori säteilee valoa
Väärin FET-transistorin johtimia merkitään kirjaimilla E, B ja C
Oikein bipolaaritransistorin johtimia merkitään E, B, ja C
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 89, harjoitustehtävä 2.7.3
02020 Vaihtosähköstä saadaan tasasähköä
Väärin vaihtosuuntaamalla
Oikein tasasuuntaamalla
Väärin reguloimalla
Väärin stabiloimalla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54
02021 Kondensaattori
Väärin johtaa tasavirtaa
Oikein johtaa vaihtovirtaa
Oikein pienentää rinnan kytkettynä jännitepiikkejä
Väärin on komponentti, jonka reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 51, 77
02022 Elektrolyyttikondensaattorin
Väärin napaisuudella ei ole merkitystä
Oikein saa bipolaarikondensaattoriksi kytkemällä kaksi elkoa sarjaan samannimistä navoista
Oikein kuoreen on merkitty miinus- tai plusnapa
Oikein kuoreen merkittyä jännitettä ei saa ylittää
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 76, 77
02023 Kela
Oikein on komponentti, jonka reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa
Oikein voi olla piirilevyyn etsattu
Oikein saattaa syntyä tahattomasti laitteen kytkentälangoista
Väärin ei johda tasavirtaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 79, harjoitustehtävä 2.3.2
02024 Kelan Q-arvoa parannetaan
Oikein hopeoimalla kuparilanka
Väärin kuparoimalla hopealanka
Väärin käyttämällä kelan yhteydessä Q-kertojaa
Väärin vaihtamalla kuparilanka rautalangaksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 96, harjoitustehtävä 2.10.1
02025 Diodia voidaan käyttää
Oikein tasasuuntaamaan muuntajasta saatavaa vaihtojännitettä
Väärin vaihtosuuntaamaan muuntajasta tulevaa tasajännitettä
Oikein kidekoneessa ilmaisimena
Oikein jännitesäätöisenä korvaamaan pientä säätökondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83, 113, 84
02026 Kun jännitettä tasasuunnataan piidiodilla,
Väärin on tasasuunnatun jännitteen huippuarvo suurempi kuin vaihtojännitteen huippuarvo
Oikein on jännitteen tehollisarvo pienempi kuin vaihtojännitteen puolijakson huippuarvo
Oikein tapahtuu diodissa jännitehäviö
Oikein on diodin kestettävä vähintään kuormittavan laitteen aiheuttama virta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83
02027 Mitkä seuraavista puolijohdediodeita koskevista väittämistä ovat oikeita:
Oikein Diodilla on kynnysjännite, joka riippuu käytetystä puolijohdemateriaalista.
Väärin Diodin kynnysjännite ei riipu puolijohdemateriaalista.
Väärin Diodilla ei ole kynnysjännitettä.
Väärin Diodin kynnysjännite tarkoittaa estosuuntaista läpilyöntijännitettä.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83
02028 Mitkä seuraavista muuntajaa koskevista väitteistä ovat oikeita:
Väärin Sisään syötetty teho on aina pienempi kuin ulostuleva teho.
Väärin Ulostuleva teho saattaa hyvällä muuntajalla olla suurempi kuin muuntajaan syötetty teho.
Väärin Muuntaja kytketään virtalähteessä tasasuuntaajan jälkeen.
Oikein Muuntaja pudottaa verkkojännitteen laitteelle sopivaksi.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80
02029 Muuntajan tehonkesto
Oikein riippuu rautasydämen poikkipinta-alasta
Oikein voi rajoittaa kytkettävän laitteen saamaa tehoa
Väärin voi olla pienempi kuin kytkettävän laitteen tehontarve
Väärin riippuu toisiojännitteestä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80
02030 On totta, että
Väärin bipolaaritransistori on pääasiassa jännitevahvistaja
Oikein bipolaaritransistori on pääasiassa virtavahvistaja
Oikein bipolaaritransistori on periaaterakenteeltaan kuin kaksi seläkkäin olevaa diodia
Oikein NPN-transistorin kantajännitteen on oltava suurempi kuin emitterijännite, jotta kollektorivirta kulkisi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 89, harjoitustehtävä 2.7.2
02031 On totta, että
Oikein kynnysjännitteen yläpuolella diodi on johtavassa tilassa
Oikein kynnysjännitteen alapuolella diodi on estotilassa
Oikein germaniumdiodin kynnysjännite on noin 0,2 V.
Oikein piidiodin kynnysjännite on noin 0,6 V.
Väärin piidiodin kynnysjännite on noin 3,14 V
Väärin germaniumdiodin kynnysjännite on noin 0,6 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 85, harjoitustehtävä 2.5.7
02032 C-luokassa toimivaa transistoria voidaan käyttää
Oikein CW-lähettimen pääteasteena
Oikein taajuudenkertoja-asteena
Oikein FM-lähettimen pääteasteena
Väärin SSB-lähettimen pääteasteena
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 92, harjoitustehtävä 2.8.1
02033 B-luokassa toimivaa transistoria voidaan käyttää
Oikein CW-lähettimen pääteasteena
Oikein taajuudenkertoja-asteena
Oikein FM-lähettimen pääteasteena
Oikein SSB-lähettimen pääteasteena
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 91
02034 A-luokassa toimivaa transistoria käytetään yleisesti
Väärin CW-lähettimen pääteasteessa
Oikein lineaarisissa piensignaaliasteissa
Väärin FM-lähettimen pääteasteessa
Oikein SSB-lähettimen väliasteissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 92, harjoitustehtävä 2.8.3
02035 Transistorissa kulkee kollektorivirta ohjausvirran molempien puolijaksojen aikana, kun transistori toimii
Oikein A-luokassa
Väärin B-luokassa
Väärin C-luokassa
Väärin missä tahansa toimintaluokassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 92, harjoitustehtävä 2.8.2
02036 Transistorissa kulkee kollektorivirta vain ohjausvirran toisen puolijaksojen aikana, kun transistori toimii
Väärin A-luokassa
Oikein B-luokassa
Oikein C-luokassa
Väärin missä tahansa toimintaluokassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 91
02037 Radiolaitteissa käytetään zenerdiodia
Väärin signaalin ilmaisemiseen
Oikein teholähteen vakavoimiseen
Väärin jännitteen tasasuuntaukseen
Oikein jännitteen stabiloimiseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83
02038 Vastuksen tehonkesto on 0,5 W ja resistanssi 1 kilo-ohmi. Maksimijännite, joka vastuksen yli voidaan kytkeä ilman, että se tuhoutuu, on
Väärin 11,2 V
Oikein 22,3 V
Väärin 33,4 V
Väärin 5,6 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 75, harjoitustehtävä 2.1.2
02039 Kun kytketään sarjaan 33 uH, 47 uH ja 68 uH induktanssit niin, ettei niiden välillä ole induktiivista kytkentää, saadaan kytkennän kokonaisinduktanssiksi
Oikein 148 uH
Väärin 159 uH
Oikein 0,148 mH
Väärin 0,159 mH
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02040 Muuntajassa on seuraavat merkinnät: Teho 50 VA, ensiöjännite 230 V, toisiojännite 20 V. Suurin sallittu jatkuva toisiovirta on
Oikein 2500 mA
Väärin 1500 mA
Väärin 1,5 A
Oikein 2,5 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80, harjoitustehtävä 2.4.2
02041 Kun kytketään sarjaan 10 uH, 22 uH ja 33 uH induktanssit niin, ettei niiden välillä ole induktiivista kytkentää, saadaan kytkennän kokonaisinduktanssiksi
Väärin 0,11 mH
Oikein 65 uH
Väärin 110 uH
Oikein 65000 nH
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02042 10 kilo-ohmin vastus voidaan kirjoittaa myös
Oikein 10000 ohmia
Väärin 1000 ohmia
Väärin 0,1 megaohmia
Oikein 0,01 megaohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 75, harjoitustehtävä 2.1.3
02043 Kun kytketään sarjaan kolme 22 uH induktanssia niin, ettei niiden välillä ole induktiivista kytkentää, saadaan kytkennän kokonaisinduktanssiksi
Oikein 0,066 mH
Oikein 66 uH
Väärin 0,66 mH
Väärin 6,6 uH
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02045 Kun kytketään sarjaan kolme 68 uH induktanssia niin, ettei niiden välillä ole induktiivista kytkentää, saadaan kytkennän kokonaisinduktanssiksi
Oikein 0,0002 H
Väärin 0,02 mH
Väärin 2 uH
Oikein 204 uH
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02046 Vastuksia voidaan käyttää
Oikein rajoittamaan piirissä kulkevaa virtaa
Oikein jännitteen jakajana
Väärin vahvistamaan virtapiirejä
Oikein keinokuormana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 75, harjoitustehtävä 2.1.1
02047 Diodille on ominaista, että
Väärin virta kulkee sen läpi vain yhteen ennalta määrättyyn suuntaan
Väärin virta kulkee sen läpi yhtä hyvin kumpaankin suuntaan
Oikein se toimii tasasuuntaajana
Väärin se toimii vaihtosuuntaajana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 85, harjoitustehtävä 2.5.8
02048 Tasasuuntausdiodin tärkeä ominaisuus on
Väärin kapasitanssi
Oikein jännitekestoisuus
Oikein virtakestoisuus
Väärin resistanssi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 85, harjoitustehtävä 2.5.6
02049 Kondensaattorin eristeaineena voidaan käyttää
Oikein ilmaa
Oikein paperia
Oikein öljyä
Oikein polyesteriä
Väärin vettä
Väärin kuparitahnaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 14, 76
02050 Modulaattorin tarkoitus lähettimessä on
Väärin parantaa lähettimen taajuusvakavuutta
Väärin ilmaista lähetteessä oleva pientaajuus
Oikein liittää pientaajuinen informaatio suurtaajuiseen kantoaaltoon
Väärin vaimentaa suurtaajuisen lähetteen harmonisia värähtelyjä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 58
02051 Ilmaeristeistä kelaa käytetään haluttaessa
Väärin aikaansaada hyvin suuri induktanssi
Oikein erityisen hyviä suurtaajuusominaisuuksia
Väärin kelalle pieni koko
Väärin valmistaa tehokas pientaajuuskuristin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 79, harjoitustehtävä 2.3.4
02052 Transistorin elektrodi on
Väärin anodi
Oikein kanta
Väärin katodi
Oikein kollektori
Väärin konduktori
Oikein emitteri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 89, harjoitustehtävä 2.7.1
02053 Lähettimen SSB- eli yksisivukaistasuotimen tehtävänä on
Väärin suodattaa verkkohurina pois VFO:n käyttöjännitteestä
Väärin suodattaa pois lähettimen harmoniset häiriötaajuudet
Oikein suodattaa pois suurtaajuuden ja pientaajuuden sekoitustuloksesta toinen sivukaista
Väärin suodattaa pois komponenttien sisälle valmistuksessa jääneet kvartsikiteet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 128
02054 Vastuksen yli vaikuttaa 20 V jännite ja sen läpi kulkee 20 mA virta. Vastuksen tehohäviö on
Väärin 800 mW
Oikein 400 mW
Väärin 0,5 W
Väärin 100 mW
Oikein 0,4 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22
02055 Kondensaattorille on ominaista, että
Väärin tasavirta kulkee sen läpi vain yhteen ennalta määrättyyn suuntaan
Oikein se päästää läpi vain vaihtovirran
Väärin sillä on suuri induktanssi
Oikein se voi olla osana resonanssipiirissä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 51,50
02056 Transistoreita valmistetaan
Väärin seleenistä
Oikein germaniumista
Väärin muovista
Oikein piistä
Oikein galliumarsenidista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 88, 82
02057 Kvartsikiteelle on ominaista, että
Oikein se toimii resonanssipiirinä
Oikein sillä on korkea Q-arvo
Väärin se kestää hyvin suuria suurtaajuusvirtoja
Oikein sillä on varsin hyvä lämpötilavakavuus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 96, harjoitustehtävä 2.9.1
02058 Kondensaattorin reaktanssi
Väärin kasvaa taajuuden kasvaessa
Oikein pienenee taajuuden kasvaessa
Väärin pysyy aina samana taajuudesta riippumatta
Väärin on aina 0 ohmia, koska kondensaattori on tasavirtakomponentti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 76
02059 Zenerdiodille on ominaista, että se toimii
Oikein jännitestabilisaattorina
Väärin virranrajoittajana
Väärin tasasuuntaajana
Väärin vaihtosuuntaajana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83
02060 Kelan reaktanssi
Oikein kasvaa taajuuden kasvaessa
Väärin pienenee taajuuden kasvaessa
Väärin pysyy aina samana taajuudesta riippumatta
Väärin on aina 0 ohmia, koska kela on tasavirtakomponentti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 79, harjoitustehtävä 2.3.3
02061 Loogisessa piirissä on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä ulostulo Q. Ulostulo Q on tosi, jos joko A tai B tai sekä A että B ovat tosia. Kysymyksessä on
Oikein TAI-piiri (OR)
Väärin JA-piiri (AND)
Väärin EHKÄ-EI -piiri (PERHAPS/NO)
Väärin KYLLÄ-EI -piiri (YES/NO)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02062 Loogisessa piirissä on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä ulostulo Q. Ulostulo Q on tosi vain, jos sekä A että B ovat tosia. Kysymyksessä on
Väärin TAI-piiri (OR)
Oikein JA-piiri (AND)
Väärin EHKÄ-EI -piiri (PERHAPS/NO)
Väärin KYLLÄ-EI -piiri (YES/NO)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02063 Resistanssin yksikkö on
Oikein ohmi
Väärin faradi
Väärin henri
Väärin ampeeri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
02064 Kapasitanssin yksikkö on
Väärin ohmi
Oikein faradi
Väärin henri
Väärin ampeeri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
02065 Induktanssin yksikkö on
Väärin ohmi
Väärin faradi
Oikein henri
Väärin ampeeri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 68
02066 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on epätosi, kun
Väärin A on epätosi ja B on tosi
Oikein A ja B ovat epätosia
Väärin A on tosi ja B on epätosi
Väärin A ja B ovat tosia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02067 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on tosi, kun
Oikein A on tosi ja B on epätosi
Oikein A on epätosi ja B on tosi
Väärin A ja B ovat epätosia
Oikein A ja B ovat tosia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02068 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on epätosi, kun
Oikein A ja B ovat epätosia
Väärin A ja B ovat tosia
Väärin A on tosi ja B on epätosi
Väärin A on epätosi ja B on tosi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02069 Muuntajan ensiössä on 5000 kierrosta ja toisiossa 100 kierrosta. Toisiossa on keskiulosotto. Muuntajasta 230 V:n ensiöjännitteellä saatava vaihtojännite on
Oikein 4,6 V
Oikein 2,3 V
Väärin 9,2 V
Väärin 50 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02070 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on tosi, kun
Oikein A on tosi ja B on epätosi
Oikein A ja B ovat tosia
Oikein A on epätosi ja B on tosi
Väärin A ja B ovat epätosia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02072 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on 1, kun
Väärin A ja B ovat 0
Oikein A ja B ovat 1
Oikein A on 1 ja B on 0
Oikein A on 0 ja B on 1
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02073 Loogisessa TAI-piirissä (OR) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on 0, kun
Oikein A ja B ovat 0
Väärin A ja B ovat 1
Väärin A on 1 ja B on 0
Väärin A on 0 ja B on 1
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 98, harjoitustehtävä 2.11.2
02074 Loogisessa JA-piirissä (AND) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on epätosi eli 0, kun
Oikein A on tosi ja B on epätosi
Oikein A on epätosi ja B on tosi
Oikein A ja B ovat epätosia
Väärin A ja B ovat tosia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 98, harjoitustehtävä 2.11.1
02075 Loogisessa JA-piirissä (AND) on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä yksi ulostulo. Piirin ulostulo on 1, kun
Väärin A on 1 ja B on 0
Väärin A on 0 ja B on 1
Väärin A ja B ovat 0
Oikein A ja B ovat 1
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 97
02077 Loogisessa piirissä on kaksi sisäänmenoa A ja B sekä ulostulo Q, ja siinä A:n ja B:n asettaminen todeksi asettaa myös Q:n todeksi. Tarvittava looginen piiri on
Väärin EHKÄ -piiri (PERHAPS)
Väärin TAI -piiri (OR)
Väärin KYLLÄ-EI -piiri (YES/NO)
Oikein JA -piiri (AND)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 98, harjoitustehtävä 2.11.3
02079 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toision jännite on 24 V. Toisioon kytketään 50 W ja 25 W kuormat rinnan. Muuntajan häviöitä ei oteta huomioon. Muuntaja ottaa verkosta tehon
Väärin 25 W
Oikein 75 W
Väärin 230 W
Väärin 1375 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02080 Muuntajan ensiössä on 1380 kierrosta ja toisiossa 90. Ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toisiojännite on
Väärin 1 V
Oikein 15 V
Väärin 92 V
Väärin 3,5 kV
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02081 Verkkomuuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Muuntajan ensiössä on 1840 kierrosta ja toisiossa 880 kierrosta lankaa. Toisiossa on keskiulosotto. Toision keskiulosoton ja kumman tahansa pään välinen jännite on
Väärin 4,15 V
Oikein 55 V
Väärin 110 V
Väärin 440 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02082 Verkkomuuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Muuntajan ensiössä on 1840 kierrosta ja toisiossa 880 kierrosta lankaa. Toisiossa on keskiulosotto. Toision keskiulosoton ja kumman tahansa pään välinen jännite on
Väärin 2,2 V
Väärin 22 V
Oikein 55 V
Väärin 110 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02083 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon, Sen ensiössä on 2530 kierrosta. Toisiossa on keskiulosotto. Toision äärinapojen välinen jännite on 8 V. Toision koko kierrosmäärä on
Väärin 22
Väärin 44
Oikein 88
Väärin 176
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02084 Verkkomuuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Ensiössä on 1840 kierrosta, toisiossa on keskiulosotto. Toision keskiulosoton ja jomman kumman pään välinen jännite on 115 V. Toision koko kierrosmäärä on
Oikein 1840
Väärin 920
Väärin 230
Väärin 115
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02085 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Ensiössä on 1840 kierrosta, toisiossa on keskiulosotto. Toision äärinapojen välinen jännite on 48 V. Toision koko kierrosmäärä on
Väärin 1840
Väärin 920
Väärin 115
Oikein 384
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02086 Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Ensiössä 1380 kierrosta ja toisiossa kaksi käämiä, 92 kierrosta ja 58 kierrosta. Toisiokäämit kytketään sarjaan. Toisiojännite on
Väärin 5,7 V
Väärin 9,6 V
Oikein 25 V
Väärin 153 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 81
02087 Q-arvo
Oikein tarkoittaa värähtelypiirin tai komponentin hyvyyslukua
Oikein on erityisen alhainen vastuksilla
Oikein tulee paremmaksi vaihtamalla värähtelypiirin kelan lanka rautaisesta hopeiseksi
Oikein on erityisen hyvä kvartsikiteillä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 94
02088 Q-arvo
Väärin tarkoittaa komponentin hintalaatusuhdetta
Oikein tulee paremmaksi hopeoimalla värähtelypiirin kelan lanka
Oikein on erityisen hyvä kvartsikiteillä
Oikein tarkoittaa värähtelypiirin tai komponentin hyvyyslukua
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 96, harjoitustehtävä 2.10.2
02089 Q-arvo
Väärin tarkoittaa värähtelypiirin tai komponentin valmistuslaatua
Oikein ilmaisee värähtelypiirin tai komponentin häviöt
Väärin tarkoittaa komponentin hintalaatusuhdetta
Oikein ilmaisee värähtelypiirin tai komponentin suhteelliset häviöt
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 94
02090 Kokoamme vastuksista 1320 ohmin vastuksen. Yhdistelmä voi olla
Väärin 2200 ja 3300 ohmia sarjassa
Oikein 500 ja 820 ohmia sarjassa
Väärin 500 ja 820 ohmia rinnan
Oikein 2200 ja 3300 ohmia rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02091 Kytketään rinnan kolme vastusta, joiden resistanssit ovat 5,6 , 8,2 ja 10 kilo-ohmia. Vastuskytkennän kokonaisresistanssi on
Väärin 1,2 kilo-ohmia
Oikein 2,5 kilo-ohmia
Väärin 3,6 kilo-ohmia
Väärin 23,8 kilo-ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02092 Tarvitset noin 750 ohmin vastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean suuruisen vastuksen saat kytkemällä
Oikein 2 kpl 1500 ohmia rinnan
Oikein 2 kpl 390 ohmia sarjaan
Oikein 5 kpl 150 ohmia sarjaan
Oikein 3 kpl 2200 ohmia rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02093 Tarvitset 1500 ohmin vastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean suuruisen vastuksen saat kytkemällä
Oikein 3000 ja 3000 ohmia rinnan
Oikein 4 kpl 390 ohmia sarjaan
Väärin 3300, 5600 ja 5600 ohmia sarjaan
Väärin 3 kpl 470 ohmia rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02094 Kytketään rinnan kolme vastusta, joiden resistanssit ovat 56, 82 ja 100 kilo-ohmia. Kytkennän kokonaisresistanssi on
Väärin 12 kohmia
Oikein 25 kohmia
Väärin 33 kohmia
Väärin 238 kohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02095 Tarvitset noin 52 ohmin vastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean tuloksen saat kytkemällä
Oikein 2 kpl 100 ohmia rinnan
Oikein 2 kpl 27 ohmia sarjaan
Oikein 5 kpl 10 ohmia sarjaan
Oikein 3 kpl 150 ohmia rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02096 Tarvitset tasavirtamittariisi 82 ohmin ohitusvastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean tuloksen saat kytkemällä
Väärin 3 kpl 220 ohmia rinnan
Oikein 2 kpl 39 ohmia sarjaan
Oikein 5 kpl 390 ohmia rinnan
Oikein 3 kpl 27 ohmia sarjaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
02097 Tarvitset tasavirtamittariisi 91 ohmin ohitusvastuksen, jonka kokoat useista vastuksista. Oikean tuloksen saat kytkemällä
Oikein 3 kpl 270 ohmia rinnan
Väärin 3 kpl 27 ohmia sarjaan
Oikein 5 kpl 470 ohmia rinnan
Oikein 2 kpl 47 ohmia sarjaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
Piirit
03001 Vastusten sarjaankytkennässä kytkennän kokonaisresistanssi on
Oikein aina suurempi kuin minkään kytkennässä olevan yksittäisen vastuksen resistanssi
Väärin aina pienempi kuin minkään kytkennässä olevan yksittäisen vastuksen arvo
Väärin riippuvainen vastusten tehonkestosta
Oikein on osavastusten resistanssien summa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 100
03002 Kahden vastuksen rinnankytkennässä kytkennän kokonaisresistanssi
Väärin on vastusten resistanssien summa
Oikein voidaan laskea kaavalla 1/R1+ 1/R2 = 1/Rkok
Väärin muuttuu, jos hiilikalvovastukset korvataan samanarvoisilla metallikalvovastuksilla
Väärin on riippuvainen osavastusten tehonkestosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101, harjoitustehtävä 3.1.1
03003 100 ohmin, 50 ohmin ja 1250 ohmin vastukset kytketään sarjaan. Kokonaisresistanssi on
Oikein 1,4 kilo-ohmia
Väärin 32400 milliohmia
Väärin 130 ohmia
Oikein vastuksien resistanssien summa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101, harjoitustehtävä 3.1.2
03004 Kondensaattorien rinnankytkennällä
Väärin voidaan parantaa kytkennän Q-arvoa pientaajuusasteissa
Oikein kokonaiskapasitanssi on suurempi kuin mikään kytkennässä oleva kapasitanssi
Oikein voidaan käyttää yhteenlaskua kokonaiskapasitanssin määrittämiseksi
Väärin voidaan korvata kela vain mikroaalloilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03005 50 uH ja 100 uH kelat kytketään sarjaan. Kytkennän kokonaisinduktanssi on
Oikein 150 uH
Väärin 33,3 uH
Väärin 0,150 nH
Oikein laskettavissa samanmuotoisella kaavalla kuin kondensaattorien rinnankytkentä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 104, harjoitustehtävä 3.1.6
03006 100 pF ja 2,2 nF kondensaattorit kytketään rinnan. Kokonaiskapasitanssi on tällöin
Oikein 0,0023 uF
Väärin 2,15 pF
Oikein 2,3 nF
Väärin kondensaattorien kapasitanssiarvojen keskiarvo
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03007 Tarvitset noin 1500 ohmin vastuksen. Voit koota sen useista vastuksista
Oikein kytkemällä kolme 470 ohmin vastusta sarjaan
Väärin kytkemällä kolme 470 ohmin vastusta rinnan
Oikein kytkemällä kaksi 3300 ohmin vastusta rinnan
Väärin kytkemällä kaksi 3300 ohmin vastusta sarjaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03008 Tarvitset noin 500 ohmin vastuksen. Voit koota sen useista vastuksista
Oikein kytkemällä kolme 150 ohmin vastusta sarjaan
Väärin kytkemällä kolme 150 ohmin vastusta rinnan
Oikein kytkemällä kaksi 1000 ohmin vastusta rinnan
Väärin kytkemällä kaksi 1000 ohmin vastusta sarjaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03009 Tarvitset 10 uF kondensaattorin. Voit saada sellaisen kytkemällä sarjaan
Väärin kaksi 2000 nF kondensaattoria
Oikein viisi 47 uF kondensaattoria
Väärin kaksi 50 uF kondensaattoria
Väärin kymmenen 10 nF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03010 Pienen kondensaattorin (alle 5 pF) voi korvata
Oikein kiertämällä kaksi parin senttimetrin pituista eristettyä kytkentälankaa yhteen
Väärin pienellä vastuksella
Väärin oikosulkemalla kondensaattorin kytkentävälin
Oikein pienellä säätökondensaattorilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 28
03011 Vastuksista ja kondensaattoreista voidaan rakentaa
Oikein suotimia
Väärin pientaajuusvahvistimia
Oikein aikavakiopiirejä
Väärin oskillaattoreita
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 105, 77
03012 Piisuotimen
Väärin kondensaattorien eristemateriaali on piitä
Väärin nimi tarkoittaa Phase-Interference-Input kytkentää
Oikein kytkentäkaavio muistuttaa kreikan pii-kirjainta
Väärin rajataajuus on 3,14 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 108
03013 Induktiivinen kytkentä
Väärin on sama kuin galvaaninen yhteys
Väärin toimii tasasähköllä
Oikein toimii vaihtosähköllä
Väärin on FI-hyväksynnän nimitys
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 80
03014 Releen käämin rinnalle kytketty diodi
Oikein suojaa komponentteja käämissä aiheutuvilta jännitepiikeiltä
Väärin estää kipinän syntymisen releen kärjissä
Väärin varmistaa releen toimintaa alhaisilla käyttöjännitteillä
Väärin pienentää releen käämin resistanssia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 83
03015 Kun kytket kymmenen 470 ohmin 10 W vastusta rinnan, saat
Väärin 4700 ohmin 10 W vastuksen
Oikein 47 ohmin 100 W vastuksen
Väärin 4700 ohmin 100 W vastuksen
Väärin 4700 ohmin 10 W vastuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03016 Noin 100 nF kondensaattori voidaan rakentaa kytkemällä
Oikein rinnan kaksi 47 nF kondensaattoria
Väärin sarjaan kaksi 47 nF kondensaattoria
Väärin rinnan kaksi 220 nF kondensaattoria
Oikein rinnan kolme 33 nF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 103, harjoitustehtävä 3.1.5
03017 Kun kytket viisi 1000 ohmin 10 W vastusta rinnan, saat
Väärin 5 kilo-ohmin 10 W vastuksen
Oikein 200 ohmin 50 W vastuksen
Väärin 50 ohmin 10 W vastuksen
Väärin 1000 ohmin 50 W vastuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03018 Noin 100 pF kondensaattori voidaan rakentaa kytkemällä
Oikein rinnan kaksi 47 pF kondensaattoria
Väärin sarjaan kaksi 47 pF kondensaattoria
Väärin rinnan kaksi 220 pF kondensaattoria
Oikein rinnan kolme 33 pF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03019 Kun kytket viisi 250 ohmin 10 W vastusta rinnan, saat
Väärin 2500 ohmin 10 W vastuksen
Oikein 50 ohmin 50 W vastuksen
Väärin 50 ohmin 10 W vastuksen
Väärin 2500 ohmin 50 W vastuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03020 Noin 10 pF kondensaattori voidaan rakentaa kytkemällä
Oikein rinnan kaksi 4,7 pF kondensaattoria
Väärin sarjaan kaksi 4,7 pF kondensaattoria
Väärin rinnan kaksi 22 pF kondensaattoria
Oikein rinnan kolme 3,3 pF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110
03021 Kun kytket 20 kpl 1 kilo-ohmin 10 W vastuksia rinnan, saat
Väärin 20 kilo-ohmin 10 W vastuksen
Oikein 50 ohmin 200 W vastuksen
Väärin 50 ohmin 10 W vastuksen
Väärin 20 kilo-ohmin 200 W vastuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 102, harjoitustehtävä 3.1.4
03022 Noin 220 pF kondensaattori voidaan rakentaa kytkemällä
Oikein rinnan kaksi 110 pF kondensaattoria
Väärin sarjaan kaksi 110 pF kondensaattoria
Väärin rinnan kaksi 220 pF kondensaattoria
Oikein sarjaan kolme 660 pF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03023 Noin 0,1 uF kondensaattori voidaan rakentaa kytkemällä sarjaan
Väärin kaksi 0,2 nF kondensaattoria
Oikein viisi 0,47 uF kondensaattoria
Väärin kaksi 50 nF kondensaattoria
Väärin neljä 10 nF kondensaattoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03024 SSB-vastaanottoon sopivan kidesuotimen kaistanleveys on
Väärin 600 Hz
Oikein 2,4 kHz
Väärin 1,0 kHz
Väärin 6,0 kHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109
03025 Piirin hyvyysluku Q vaikuttaa
Väärin piirin tasavirtaresistanssiin
Oikein piirin kaistanleveyteen
Väärin piirin resonanssitaajuuteen
Väärin piirin kelan induktanssin suuruuteen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109, harjoitustehtävä 3.2.1
03026 Paristoja kytketään rinnan
Väärin ennenaikaisen kuivumisen estämiseksi
Väärin kytkennästä saatavan jännitteen lisäämiseksi
Oikein sisäisen resistanssin vähentämiseksi
Oikein virranantokyvyn lisäämiseksi
Väärin asiattoman käytön estämiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110
03028 Paristoja kytketään rinnan
Oikein kytkennän virranantokyvyn lisäämiseksi
Väärin kytkennästä saatavan jännitteen lisäämiseksi
Oikein sisäisen resistanssin vähentämiseksi
Väärin säilyvyyden parantamiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110
03029 Jos kolme samanlaista akkua kytketään rinnan, kolminkertaistuu
Väärin näin muodostuneen akuston sisäinen resistanssi
Väärin kytkennän jännite
Oikein kytkennän wattituntimäärä
Oikein kytkennän ampeerituntimäärä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110
03030 Jos kolme samanlaista akkua kytketään rinnan, kolminkertaistuu kytkennän
Oikein wattituntimäärä
Väärin jännite
Oikein ampeerituntimäärä
Oikein vaatima latausenergia
03031 Jos kaksi samanlaista akkua kytketään rinnan, kaksinkertaistuu kytkennän
Väärin jännite
Oikein ampeerituntimäärä
Oikein wattituntimäärä
Väärin sisäinen resistanssi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110
03032 Jos kaksi samanlaista akkua kytketään rinnan, kaksinkertaistuu kytkennän
Oikein wattituntimäärä
Väärin sisäinen resistanssi
Väärin jännite
Oikein ampeerituntimäärä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110, harjoitustehtävä 3.3.2
03033 Paristoja kytketään sarjaan
Väärin kytkennän virranantokyvyn lisäämiseksi
Oikein kytkennästä saatavan jännitteen lisäämiseksi
Väärin sisäisen resistanssin vähentämiseksi
Väärin säilyvyyden parantamiseksi
Väärin asiattoman käytön estämiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110, harjoitustehtävä 3.3.4
03035 Jos kaksi samanlaista akkua kytketään sarjaan, kaksinkertaistuu kytkennän
Oikein jännite
Väärin ampeerituntimäärä
Oikein wattituntimäärä
Oikein sisäinen resistanssi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109, 110
03036 Jos kolme samanlaista akkua kytketään sarjaan, kolminkertaistuu kytkennän
Väärin ampeerituntimäärä
Oikein varaamiseen vaadittava energia
Oikein wattituntimäärä
Oikein jännite
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110, harjoitustehtävä 3.3.1
03037 Jos kymmenen samanlaista akkua kytketään sarjaan, kymmenkertaistuu kytkennän
Väärin ampeerituntimäärä
Oikein varaamiseen vaadittava energia
Oikein wattituntimäärä
Oikein jännite
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109, 110
03038 Tarvitset 12 V 100 Ah akun. Tällainen akku on
Oikein 10 kpl 1,2 V 100 Ah akkua sarjassa
Väärin 12 kpl 12 V 1,0 Ah akkua rinnan
Väärin 3 kpl 100 V 3,6 Ah akkua sarjassa
Väärin 3 kpl 3,6 V 100 Ah akkua rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 110, harjoitustehtävä 3.3.3
03039 Tarvitset 24 V 100 Ah akun. Tällainen akku on
Väärin 6 kpl 100 V 3,6 Ah akkua sarjassa
Väärin 6 kpl 3,6 V 100 Ah akkua rinnan
Oikein 20 kpl 1,2 V 100 Ah akkua sarjassa
Väärin 20 kpl 12 V 1,0 Ah akkua rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 109, 110
03040 Rakentelussa tarvitaan noin 1500 pF kapasitanssi. Tällaisen saa kytkemällä
Väärin kaksi 3000 pF kondensaattoria rinnan
Väärin neljä 390 pF kondensaattoria sarjaan
Oikein 3300 pF, 5600 pF ja 5600 pF kondensaattorit sarjaan
Oikein kolme 470 pF kondensaattoria rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03041 Tarvitsemme noin 23,5 nF kapasitanssin. Sellaisen saamme kytkemällä
Oikein kaksi 47 nF kondensaattoria sarjaan
Väärin kaksi 12 nF kondensaattoria sarjaan
Väärin neljä 4,7 nF kondensaattoria rinnan
Oikein kuusi 3900 pF kondensaattoria rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03042 330 pF ja 5600 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
Väärin 5930 pF
Väärin 5270 pF
Oikein 312 pF
Väärin 17 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03043 Viisi 560 pF kondensaattoria on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
Väärin 14000 pF
Väärin 2800 pF
Oikein 112 pF
Väärin 22 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03044 Kolme 390 pF kondensaattoria on kytketty rinnan. Kokonaiskapasitanssi on
Oikein 1170 pF
Väärin 780 pF
Väärin 390 pF
Väärin 130 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03045 Viisi 390 pF kondensaattoria on kytketty rinnan. Kokonaiskapasitanssi on
Väärin 3900 pF
Oikein 1950 pF
Väärin 390 pF
Väärin 78 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03046 Tarvitset noin 500 pF kapasitanssin, jonka kokoat useista kondensaattoreista. Sellaisen saat kytkemällä
Väärin kaksi 1000 pF kondensaattoria rinnan
Väärin kaksi 270 pF kondensaattoria sarjaan
Väärin viisi 5000 pF kondensaattoria sarjaan
Oikein kolme 150 pF kondensaattoria rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03047 220, 390 ja 470 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
Väärin 1080 pF
Väärin 340 pF
Oikein 108 pF
Väärin 73 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03048 560 pF ja 5600 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
Väärin 6160 pF
Väärin 5040 pF
Oikein 509 pF
Väärin 10 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03049 56 pF, 560 pF ja 5600 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
Väärin 17 pF
Oikein 50 pF
Väärin 2072 pF
Väärin 6216 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03050 47 pF, 470 pF ja 4700 pF kondensaattorit on kytketty sarjaan. Kokonaiskapasitanssi on
Väärin 12 pF
Väärin 22 pF
Oikein 42 pF
Väärin 5217 pF
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 101
03051 Pariston napoihin kytketyn 2,2 kilo-ohmin vastuksen läpi kulkee 4,1 mA virta. Pariston jännite on
Väärin 15 V
Väärin 12 V
Oikein 9 V
Väärin 4,5 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
03052 Virtalähteen napoihin kytketyn 1 kilo-ohmin vastuksen läpi kulkee 99 mA virta. Pariston jännite
Oikein 99 V
Väärin 11 V
Väärin 9,9 V
Väärin 0,99 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
03053 6 V akun sisäinen resistanssi on 0,02 ohmia. Akkua kuormitetaan 1 ohmin vastuksella. Jännite vastuksen navoissa on
Väärin 6,12 V
Oikein 5,88 V
Väärin 4,26 V
Väärin 0,12 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
03054 12 V akun sisäinen resistanssi on 0,03 ohmia. Akkua kuormitetaan 3 ohmin vastuksella. Jännite vastuksen navoissa on
Väärin 0,12 V
Väärin 3,96 V
Oikein 11,88 V
Väärin 12,12 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
03055 24 V akun sisäinen resistanssi on 0,06 ohmia. Akkua kuormitetaan 6 ohmin vastuksella. Jännite vastuksen navoissa on
Väärin 24,23 V
Väärin 3,96 V
Oikein 23,76 V
Väärin 0,24 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
03056 Kytkennässä on 24 V akku, jonka sisäinen resistanssi on 0,06 ohmia, ja kaksi 3 ohmin vastusta, kaikki sarjassa. Jännite yhden vastuksen navoissa on
Väärin 24,23 V
Väärin 23,76 V
Oikein 11,88 V
Väärin 0,24 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 22, 18
Vastaanottimet
04001 Vastaanotin voi olla toimintatavaltaan
Oikein suora vastaanotin
Oikein suorasekoitusvastaanotin
Oikein supervastaanotin
Oikein kaksoissupervastaanotin
Oikein kolmoissupervastaanotin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 112, 114, 118, 120
04002 Suurtaajuusvahvistinosan tehtävänä vastaanottimessa on
Oikein vahvistaa antennisignaalia
Oikein vaimentaa peilitaajuuksia
Väärin erottaa äänitaajuussignaali suurtaajuudesta
Oikein parantaa vastaanottimen signaalikohinasuhdetta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 116, harjoitustehtävä 4.3.2
04003 Sekoittimen tehtävänä supervastaanottimessa voi olla
Oikein muodostaa välitaajuus
Väärin sekoittaa peilitaajuus oskillaattoritaajuuteen
Oikein muodostaa oskillaattorin ja antennisignaalin summataajuus
Oikein muodostaa oskillaattorin ja antennisignaalin erotustaajuus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 116, harjoitustehtävä 4.3.3
04004 Välitaajuusvahvistimen tehtävänä supervastaanottimessa on
Oikein vahvistaa välitaajuudella olevaa signaalia
Oikein leikata välitaajuuden ulkopuoliset taajuudet pois
Väärin vahvistaa antennisignaalia
Väärin poistaa suurtaajuus äänitaajuudesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 117, harjoitustehtävä 4.3.4
04005 Ilmaisimen tehtävänä vastaanottimessa on
Väärin vahvistaa suurtaajuista signaalia
Oikein erotella äänitaajuussignaali suurtaajuudesta
Väärin vahvistaa välitaajuussignaalia
Väärin ilmoittaa, jos vastaanotin on rikki
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113
04006 Pientaajuusvahvistimen tehtävänä vastaanottimessa on
Oikein syöttää äänitaajuista tehoa kaiuttimeen ja kuulokkeisiin
Oikein vahvistaa ilmaistua äänitaajuutta
Väärin muuttaa pientaajuusvahvistimelta tulevat jännitevaihtelut kuultavaksi ääneksi
Väärin vaimentaa välitaajuusvahvistimelta tulevat signaalit
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113, 115
04007 Peilitaajuinen signaali on
Väärin suorassa vastaanottimessa esiintyvä haittatekijä
Oikein vastaanotettavasta signaalista kaksinkertaisen välitaajuuden päässä oskillaatoritaajuuden toisella puolen
Oikein poistettavissa jo suurtaajuusvahvistimessa
Väärin tarpeellinen sekoittimen toiminnan kannalta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04008 Pitää paikkansa, että
Oikein suora vastaanotin on periaatteltaan yksinkertainen
Oikein kidekone on suora vastaanotin
Oikein suora vastaanotin voi värähdellä niin voimakkaasti, että siitä tulee lähetin
Oikein kaksoissuperissa voi esiintyä ylimääräisiä vihellyksiä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113, 118
04009 Sekoitusperiaatteella toimivaa ilmaisua voidaan käyttää
Oikein suorasekoitusvastaanottimessa
Oikein ilmaistaessa supervastaanottimella A1A-lähetettä apuoskillaattorin ja välitaajuuden sekoituksen tuloksena
Väärin suorassa vastaanottimessa puheen ilmaisuun
Väärin kaksoissupervastaanottimessa F3E-lähetteen ilmaisuun
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113, 114
04010 Suoran vastaanottimen etu supervastaanottimeen nähden on
Oikein rakenteen halpuus
Väärin FM-lähetteen ilmaisun yksinkertaisuus
Väärin suurempi valintatarkkuus
Väärin parempi kipinähäiriöiden sietokyky
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113, 115
04011 Supervastaanottimessa pientaajuinen informaatio erotetaan suurtaajuisesta signaalista
Väärin sekoittimessa
Väärin apuoskillaattorissa
Väärin välitaajuusvahvistimessa
Väärin paikallisoskillaattorissa
Oikein ilmaisimessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04012 Signaalin vahvistaminen supervastaanottimessa tapahtuu pääasiassa
Väärin pientaajuusvahvistimessa
Väärin sekoittimessa
Oikein suurtaajuusvahvistimessa
Väärin ilmaisimessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04013 Herkkyydellä tarkoitetaan vastaanottimen yhteydessä
Väärin vastaanottimen kykyä sietää häiriöitä
Väärin vastaanottimen peilitaajuusvaimennusta
Oikein vastaanottimen kykyä ottaa vastaan heikkoja signaaleja
Väärin vastaanottimen ristimodulaatiosietoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 117
04014 Käytettäessä supervastaanottimessa alhaista välitaajuutta on vastaanottimelle ominaista
Oikein huono peilitaajuusvaimennus
Väärin hyvä peilitaajuusvaimennus
Oikein pieni peilitaajuusvaimennus
Väärin suuri peilitaajuusvaimennus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04015 Käytettäessä supervastaanottimessa korkeaa välitaajuutta on vastaanottimelle ominaista
Väärin huono peilitaajuusvaimennus
Oikein hyvä peilitaajuusvaimennus
Väärin pieni peilitaajuusvaimennus
Oikein suuri peilitaajuusvaimennus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04016 Supervastaanottimessa suurtaajuisen signaalin muuttaminen välitaajuiseksi tehdään
Oikein sekoittimen ja paikallisoskillaattorin avulla
Väärin ilmaisimella
Väärin pientaajuusvahvistimella ja apuoskilllaattorilla
Väärin vasta kuulokkeissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04017 Supervastaanottimessa käytetään kidesuodinta
Oikein hyvän selektiivisyyden aikaansaamiseksi
Oikein paremman valintatarkkuuden aikaansaamiseksi
Oikein välitaajuusasteessa
Väärin kidesuotimen halpuuden vuoksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115, 117
04018 Hyvän HF-vastaanottimen ominaisuuksia on
Oikein herkkyys
Väärin alhainen peilitaajuusvaimennus
Oikein suuri peilitaajuusvaimennus
Väärin matala ensimmäinen välitaajuus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04019 Yksinkertainen vastaanotintyyppi on
Väärin kaksoissuperheterodynevastaanotin
Väärin superheterodynevastaanotin
Väärin suorasekoitusvastaanotin
Oikein suora vastaanotin
Oikein kidekone
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113
04020 Selektiivisyydellä tarkoitetaan vastaanottimen
Väärin herkkyyttä
Väärin hyötysuhdetta
Oikein kykyä erotella haluttu signaali muista läheisistä signaaleista
Väärin häiriönsietoisuutta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 117
04021 Superheterodynevastaanottimessa pientaajuusvahvistimen tehtävä on
Väärin suorittaa sekoitus halutulle taajuudelle
Oikein vahvistaa pientaajuinen signaali kuulokkeille sopivaksi
Väärin estää paikallisoskillaattoritaajuuden sekoittuminen välitaajuuteen
Väärin rajoittaa tarpeetonta suurtaajuusvahvistusta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04022 Supervastaanottimessa on
Oikein suurtaajuusaste
Oikein välitaajuusaste
Oikein pientaajuusaste
Oikein ilmaisin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04023 Suorassa vastaanottimessa voi olla
Oikein suurtaajuusaste
Oikein ilmaisin
Väärin välitaajuusaste
Oikein pientaajuusaste
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113
04024 Suoralle vastaanottimelle on ominaista
Väärin suuri välitaajuus
Väärin hyvä selektiivisyys
Oikein yksinkertainen rakenne
Oikein suurtaajuuden ilmaiseminen pientaajuudeksi ilman välitaajuusosaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113
04025 AM lähetteen vastaanottoon tarvitaan
Väärin balansoitu sivukaistanestosuodin
Väärin sopiva VFO
Oikein verhokäyräilmaisin
Väärin sekoitin ja siihen liittyvä sekoitussuodatin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113
04026 Supervastaanottimessa olevan sekoittimen tehtävänä on
Väärin salata vastaanotettava signaali
Oikein muodostaa vastaanotettavasta ja paikallisoskillaattorin signaalista välitaajuinen signaali
Väärin poistaa kohina vastaanotettavasta signaalista
Oikein muuntaa vastaanotettava signaali välitaajuudelle.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04027 Supervastaanottimessa olevan välitaajuussuodattimen tehtävänä on
Oikein määrätä vastaanottimen kaistaleveys
Väärin määrätä vastaanottimen taajuusalue
Väärin määrätä vastaanottimen herkkyys
Väärin poistaa välitaajuus vastaanottimesta.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04028 Supervastaanottimissa on aina
Väärin peilitaajuusvahvistin
Oikein välitaajuusaste
Oikein ainakin yksi sekoitin
Väärin itsevärähtelevä pientaajuusoskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04029 Supervastaanottimessa voi välitaajuuksia olla
Väärin ei yhtään
Oikein yksi
Oikein kaksi
Oikein kolme
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114, 118, 120
04030 On totta, että
Oikein konvertteri on periaatteeltaan sekoitin
Oikein rengasmodulaattoria voidaan käyttää SSB vastaanottimen ilmaisimena
Väärin superi on lyhennys sanoista superregeneratiivinen vastaanotin
Oikein yleisin nykyisin käytössä oleva vastaanotintyyppi on superheterodyne
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 116, 117, 113
04031 Vastaanottimen valintatarkkuus
Oikein on sama kuin selektiivisyys
Oikein on suoralla vastaanottimella usein huono
Oikein riippuu superissa pääasiassa välitaajuusvahvistimessa olevasta suodattimesta
Väärin huononee, kun antennista tuleva kohina kasvaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 112, 113, 114
04032 Supervastaanottimesa
Väärin ensimmäisen välitaajuuden on oltava suurempi kuin suurin vastaanotettava taajuus
Oikein voidaan käyttää Q-kertojaa valintatarkkuuden parantamiseen
Väärin on aina kidesuodatin välitaajuusvahvistimessa
Oikein ei välttämättä tarvita suurtaajuusvahvistinta.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 119, 114
04033 Suorassa vastaanottimessa
Oikein voidaan käyttää Q-kertojaa valintatarkkuuden parantamiseen
Oikein ei ole välitaajuusvahvistinta
Oikein valintatarkkuus HF-alueella on huono
Oikein voidaan käyttää diodi-ilmaisinta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 119, 113
04034 Supervastaanotin on aina varustettu
Väärin digitaalisella taajuusnäytöllä
Oikein sekoittimella
Oikein ilmaisimella
Oikein oskillaattorilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04035 Vastaanottimessa tarvitaan sekoitinta
Oikein taajuuksien summaamista tai erottamista varten
Oikein välitaajuuksien muodostamista varten
Väärin apuvärähtelyjen synnyttämiseksi
Väärin logaritmisen voimakkuussäädön linearisoimiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04036 Supervastaanottimessa tarvittava paikallisoskillaattoritaajuus voidaan kehittää
Väärin ilmaisimella
Oikein kideoskillaattorilla
Oikein Colpitts-oskillaattorilla
Oikein taajuussynteesillä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 122, harjoitustehtävä 4.5.2
04037 Supervastaanottimeen kuuluu
Oikein ilmaisin
Oikein sekoitin
Väärin katalysaattori
Oikein oskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04038 Supervastaanottimessa
Oikein antennisignaali sekoitetaan toiselle taajuudelle, välitaajuudelle
Oikein ilmaisu tapahtuu välitaajuudella
Väärin välitaajuutta on säädettävä käytön aikana
Oikein on säädettävä paikallisoskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 113, 115
04039 Supervastaanottimen lohkokaavion osa voi olla
Väärin balansoitu modulaattori
Oikein pientaajuussuodin
Oikein 2. suurtaajuusvahvistin
Oikein välitaajuusvahvistin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 119, 114
04040 Vastaanottimen ilmaisimen tehtävänä on
Väärin kehittää sekoituksessa tarvittava taajuus
Oikein erottaa pientaajuiset signaalit suurtaajuisista
Väärin ilmaista vastaanottimen vikatilanne kuuluvalla äänimerkillä
Väärin ilmaista vastaanotetun lähetteen lähetelaji merkkivalolla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 114
04041 Vastaanottimen sekoittimen tehtävänä on
Väärin kehittää sekoituksessa tarvittava taajuus
Oikein sekoittaa kaksi suurtaajuutta niin, että aikaansaadaan haluttu välitaajuus
Väärin sekoittaa vastaanottimeen tulevat häiriöt niin, että ne eivät enää vaikuta vastaanottoon
Väärin suodattaa pois taajuudeltaan liian läheltä kuuluvat häiritsevät asemat
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 119,, harjoitustehtävä 4.5.1
04042 Supervastaanottimen välitaajuus on 5,345 MHz ja haluttu signaalitaajuus on 7 Mhz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla
Oikein 12,345 MHz
Väärin 8,845 MHz
Oikein 1,655 MHz
Väärin 470 kHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115
04043 Supervastaanottimen välitaajuus on 18,0 MHz ja antennista tuleva signaalitaajuus 432,100 MHz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla
Väärin 470 kHz
Väärin 9,100 MHz
Oikein 414,100 MHz
Oikein 450,100 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115
04044 Supervastaanottimen paikallisoskillaattorin taajuus on 450,100 MHz ja antennista tuleva signaalitaajuus 432,100 Mhz. Välitaajuus voi olla
Väärin 470 kHz
Väärin 9,100 MHz
Väärin 10,700 MHz
Oikein 18,000 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115
04045 Supervastaanottimen välitaajuus on 9 MHz ja kuunneltava signaalitaajuus 14,110 MHz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla
Väärin 470 kHz
Oikein 5,110 MHz
Väärin 9,0 MHz
Oikein 23,110 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115
04046 Supervastaanottimen välitaajuus on 5,345 MHz ja antennista tuleva signaalitaajuus 3,5 MHz. Paikallisoskillaattorin mahdollinen taajuus voi olla
Väärin 10,690 MHz
Oikein 8,845 MHz
Väärin 7,0 MHz
Oikein 1,845 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115
04047 Supervastaanottimen välitaajuus on 470 kHz ja kuunneltava signaalitaajuus 3,510 MHz. Paikallisoskillaattorin taajuus voi olla
Oikein 3,980 kHz
Oikein 3,040 MHz
Väärin 9,002 MHz
Väärin 18,0 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 115, harjoitustehtävä 4.3.1
Lähettimet
05001 On totta, että
Väärin SSB-modulointi aikaansaadaan tavallisesti sähkötysavaimella
Oikein balansoitua modulaattoria voidaan käyttää SSB-moduloinnissa
Oikein yksinkertainen morseavainnus saadaan katkomalla oskillaattorin käyttöjännitettä
Oikein taajuudenmuutos 3,5 MHz:sta 7 MHz:iin saadaan taajuuden kahdennusasteella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 128, 126
05002 Lähettimen
Väärin VFO:n on aina oltava samalla taajuudella pääteasteesta lähtevän signaalin kanssa
Oikein sekoittimessa saatu taajuus voi olla sekoitettavien taajuuksien summa tai erotus
Oikein sekoittimessa syntyy aina myös ei-toivottuja taajuuksia
Väärin pääteasteen ulostulopiiri voi olla viritettynä lähtötaajuuden puolikkaalle tai toiselle harmoniselle ilman suurempaa vaikutusta lähtötehoon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125
05003 Tavalliseen kideohjattuun lähettimeen kuuluu
Oikein pääteaste
Väärin ilmaisin
Väärin välitaajuusvahvistin
Oikein kideoskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05004 Tavalliseen kideohjattuun sähkötyslähettimeen voi kuulua
Väärin apuoskillaattori
Oikein kertoja-aste
Väärin esivahvistin
Oikein alipäästösuodin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05005 Tavalliseen kideohjattuun sähkötyslähettimeen voi kuulua
Oikein pääteaste
Oikein kertoja-aste
Väärin välitaajuusvahvistin
Oikein kideoskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05006 Tavalliseen kideohjattuun lähettimeen voi kuulua
Oikein kideoskillaattori
Väärin AVS-piiri
Väärin sekoitin
Oikein virtalähde
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05007 Alipäästösuodinta tarvitaan lähettimessä
Väärin estämään kaikenlaisten suurtaajuuksien pääsy antenniin
Oikein häiriöiden ehkäisyyn
Väärin jos samaan antenniin halutaan liittää myös vastaanotin
Väärin palauttamaan kaikki liian pienet tehot takaisin vahvistimeen uudelleenvahvistettaviksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05008 Tavalliseen kideohjattuun sähkötyslähettimeen kuuluu
Väärin esivahvistin
Väärin sekoitin
Oikein kideoskillaattori
Väärin FM-ilmaisin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05009 Lähettimen kideoskillaattori
Oikein tuottaa kiinteätaajuisen suurtaajuussignaalin
Oikein soveltuu yhdessä avainnuspiirin kanssa pienitehoiseksi lähettimeksi
Väärin estää harmonisten taajuuksien pääsyn antenniin
Oikein voi toimia taajuuden kahdentajana tai kolmentajana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 127, harjoitustehtävä 5.2.2
05010 Lähettimen kideoskillaattori
Väärin vahvistaa kertoja-asteessa tuotetun radiosignaalin
Oikein tuottaa lähettimen radiotaajuisen signaalin
Väärin muodostaa SSB-lähettimessä ylemmän tai alemman sivukaistan
Väärin estää lähetyksen luvattoman vastaanottamisen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 124
05011 Lähettimen kideoskillaattorin taajuus
Väärin on vapaasti säädettävissä oskillaattoriin kuuluvalla säätökondensaattorilla
Oikein on kiinteä
Väärin siirtyy vastaanottimen VFO:n mukaisesti
Väärin vaihtelee sähkötysnopeuden mukaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125
05012 Lähettimen kertoja-aste
Väärin muodostaa lähettimen perustaajuuden
Oikein toimii sisään syötetyn taajuuden kahdentajana tai kolmentajana
Väärin estää harmonisten taajuksien pääsyn antennipiiriin
Oikein kertoo oskillaattorin perustaajuuden halutulle taajuusalueelle
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126, 125
05013 Lähettimen päätevahvistin
Väärin vaimentaa antennisignaalin vastaanottimelle sopivaksi
Oikein vahvistaa pientehoisia suurtaajuussignaaleja
Väärin värähtelee lähetystaajuudella
Oikein vahvistaa lähettimessä muodostettu suurtaajuussignaali
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125
05014 Lähettimen alipäästösuodin
Väärin estää liian matalien taajuuksien pääsyn antenniin
Väärin muodostaa lähetystaajuuden
Oikein estää liian suurien taajuuksien pääsyn antenniin
Väärin estää virityksen aikana syntyneiden suurtaajuuksien pääsyn antenniin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 107, 126
05015 Lähettimessä oleva piisuodin
Oikein voi toimia pääteasteen virityspiirinä
Oikein voi sovittaa pääteasteen impedanssin syöttöjohdon impedanssiin
Väärin sovittaa pääasiassa syöttöjohdon ja antennin impedanssit toisiinsa
Väärin suodattaa lähettimessä syntyvät haitalliset piikiteet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 134
05016 SSB-lähettimen pääteaste
Väärin asetetaan toimimaan C-luokassa
Väärin asetetaan toimimaan vain puheen moduloidessa kantoaaltoa
Oikein vaatii lineaarisen vahvistinasteen
Väärin on edullista jättää ilman biasointia (esijännitettä tai -virtaa)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 129
05017 Lähettimeen saattaa kuulua
Oikein taajuussynteesi
Väärin apuoskillaattori
Oikein erotusvahvistin
Oikein VFO eli säädettävä oskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125, 126, 125
05018 Lähettimen osana voi olla
Oikein balanssimodulaattori
Oikein sekoitin
Oikein taajuuskertoja
Väärin herkkä RF-etuaste
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 128, 125
05019 Sähkötyslähettimeen (A1A) saattaa kuulua
Oikein taajuuden kertoja
Väärin modulaattori
Väärin apuoskillaattori
Väärin sähkötyssummeri
Oikein erotusvahvistin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 126
05020 Tehovahvistimen toiminta C-luokassa
Väärin rajoittaa lähettimen käytön perusluokkaan
Väärin tarkoittaa Sähkötarkastuskeskuksen määrittelemää vahvistimen kotelon suojausluokkaa
Oikein määrittelee vahvistimen toimintapisteen ominaiskäyrällä
Väärin kertoo, että vahvistamista tapahtuvan sisäänmenosignaalin kummankin puolijakson aikana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 92, harjoitustehtävä 2.8.4
05021 Tehovahvistimen toiminta A-luokassa
Väärin tarkoittaa Sähkötarkastuskeskuksen määrittelemää vahvistimen kotelon suojausluokkaa
Väärin oikeuttaa käyttämään lähetintä vain yleisluokassa
Oikein määrittelee vahvistimen toimintapisteen ominaiskäyrällä
Oikein kertoo, että vahvistamista tapahtuvan sisäänmenosignaalin kummankin puolijakson aikana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 90
05022 Tehovahvistimen toiminta B-luokassa
Väärin oikeuttaa käyttämään lähetintä vain teknillisessä luokassa
Oikein määrittelee vahvistimen toimintapisteen ominaiskäyrällä
Oikein kertoo, että vahvistamista tapahtuvan vain sisäänmenosignaalin toisen puolijakson aikana
Väärin tarkoittaa Sähkötarkastuskeskuksen määrittelemää vahvistimen kotelon suojausluokkaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 91
05023 Lähettimen kideohjaus
Väärin pitää lähettimen tehon sallituissa rajoissa
Oikein helpottaa oikeitten taajuusrajojen sisällä pysymistä
Väärin poistaa avainiskut (clicks) A1A-lähetteestä
Väärin auttaa ulkomaisten asemien löytämisessä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125
05024 Lähettimen modulaattori
Väärin parantaa lähettimen taajuusvakavuutta
Oikein liittää pientaajuisen informaation kantoaaltoon
Väärin ilmaisee lähetteessä olevan pientaajuisen signaalin
Väärin vahvistaa radiotaajuista lähetettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 58
05025 21 MHz sähkötyslähettimen lohkokaavioon kuuluu
Väärin etuvahvistin
Väärin sekoitin
Oikein päätevahvistin
Oikein säädettävä oskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 125
Antennit ja syöttöjohdot
06001 Rakennat 70 cm alueen antennia. Neljännesaallon GP-antennin
Oikein säteilijän pituus on noin 17 cm
Väärin syöttökaapeliksi sopii parhaiten 240 ohmin nauhajohto eli lapamato
Väärin säteilijän pituus on noin 36cm
Oikein syöttökaapeliksi sopii parhaiten 50 ohmin koaksiaalikaapeli
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153, harjoitustehtävä 6.7.1
06002 Keski-Suomessa sijaitsevalle radioamatööriasemalle rakennetaan 80 m puoliaaltodipoli. Jotta se toimisi parhaiten kotimaan yhteyksissä,
Väärin sen kokonaispituus on noin 21 m
Oikein se on asennettava niin, että dipolin päät osoittavat itä-länsisuuntaan
Oikein sen kokonaispituus on noin 42 m
Väärin se on asennettava niin, että dipolin päät osoittavat pohjois-eteläsuuntaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 142
06003 Haluat autoantennin toimivan yhtä hyvin joka suuntaan. Siksi valitset autokäyttöön
Oikein 5/8 aallon vertikaalin
Oikein 1/4 aallon vertikaalin
Väärin 1/2 aallon vaakadipolin
Väärin kokoaallon silmukan (quad) vaakatasossa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153, harjoitustehtävä 6.7.2
06004 Olet kiinnostunut pitkistä yhteyksistä 70 cm alueella. Erinomainen valinta antennia rakennettaessa on
Väärin GP, koska sillä on matala lähtökulma
Oikein pitkäpuominen yagiantenni
Väärin lyhytpuominen yagiantenni
Oikein paksu vähähäviöinen 50 ohmin koaksiaalikaapeli
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 151, 157
06005 On totta, että
Oikein koaksiaalin häviöt vähenevät, kun välieristeenä toimiva muovi varustetaan ilmaonteloilla.
Väärin käytettäessä pientä tehoa 70 cm alueella on valittava ohut koaksiaali, koska siihen jää vähiten häviötehoa
Oikein koaksiaalikaapelin vaipan alta tihkuva vesi kertoo kaapelin olevan käyttökelvotonta 433 MHz:llä
Oikein avolinjassa on vähemmän häviöitä kuin koaksiaalikaapelissa, mutta sen käyttö on huomattavasti vaikeampaa VHF- ja UHF-taajuuksilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 157, harjoitustehtävä 6.8.1
06006 Mittaat 432 MHz antennikaapelin alapään seisovan aallon suhteeksi (SWR) 1,2. Koaksiaalikaapelin vaimennus on 6 dB. Toteat, että
Väärin antennijärjestelmä on kunnossa
Oikein SAS antennin puoleisessa päässä on liian suuri eli antenni on huonosti sovitettu antennikaapeliin
Väärin voit parantaa antennin huonon sovituksen antenninvirityslaitteella, joka on antennikaapelin lähettimen puoleisessa päässä
Oikein antenni on syytä sovittaa antennikaapeliin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 160
06007 Jos aallonpituus on 3,00 m, taajuusalue on
Väärin 50,0 MHz
Väärin 145 MHz
Väärin 432 MHz
Oikein 100 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 136
06008 Kun mitoitat antennia kutsutaajuudelle 433,500 MHz, on aallonpituus
Väärin 1,45 m
Oikein 0,69 m
Väärin 14,5 m
Väärin 6,90 m
Oikein 69 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 45, 153
06009 Suunta-antennin etu-takasuhde on
Oikein maksimisuuntaan säteilevän tehon suhde vastakkaiseen suuntaan säteilevään tehoon
Väärin kaksielementtisessä antennissa suuntaajan pituuden suhde säteilijän pituuteen
Väärin antennin sieppauspinta-ala jaettuna seisovan aallon suhteella
Väärin vertikaalipolarisaation suhde pystypolarisaatioon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 150
06010 Jos antennisi seisovan aallon suhde on mielestäsi suuri,
Oikein tarkista, onko syynä sovitusvirhe
Oikein tarkista, onko syynä asennusvirhe
Oikein mieti, onko mittaus tehty oikein
Väärin vaimenna ylimääräiset seisovat aallot avolinjaan asetetulla märällä rätillä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 158
06011 52, 60 ja 75 ohmin koaksiaalikaapelin ominaisimpedanssi mitataan
Väärin yleismittarilla
Väärin metrinmitalla
Oikein SWR-mittarilla ja sopivilla vastuksilla
Oikein LC-mittarilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 158
06012 Taajuutta 21 MHz vastaava amatöörialue on
Väärin 20 m
Oikein 15 m
Väärin 10 m
Väärin 80 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06013 Taajuutta 28 MHz vastaava amatöörialue on
Väärin 20 m
Väärin 15 m
Oikein 10 m
Väärin 80 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06014 Taajuutta 14 MHz vastaava amatöörialue on
Oikein 20 m
Väärin 15 m
Väärin 10 m
Väärin 80 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06015 Taajuutta 3,5 MHz vastaava amatöörialue on
Väärin 20 m
Väärin 15 m
Väärin 10 m
Oikein 80 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06016 Taajuutta 7 MHz vastaava amatöörialue on
Väärin 20 m
Väärin 15 m
Väärin 10 m
Väärin 80 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06017 Taajuutta 145 MHz vastaava amatöörialue on
Oikein 2 m
Väärin 6 m
Väärin 70 cm
Väärin 23 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06018 Taajuutta 50 MHz vastaava amatöörialue on
Väärin 2 m
Oikein 6 m
Väärin 70 cm
Väärin 23 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06019 Taajuutta 434 MHz vastaava amatöörialue on
Väärin 2 m
Väärin 6 m
Oikein 70 cm
Väärin 23 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06020 Taajuutta 1296 MHz vastaava amatöörialue on
Väärin 2 m
Väärin 6 m
Väärin 70 cm
Oikein 23 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06021 Aallonpituutta 40 m vastaava taajuusalue on
Oikein 7 MHz
Väärin 3,5 MHz
Väärin 14 MHz
Väärin 28 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06022 Aallonpituutta 80 m vastaava taajuusalue on
Väärin 7 MHz
Oikein 3,5 MHz
Väärin 14 MHz
Väärin 28 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06023 Aallonpituutta 20 m vastaava taajuusalue on
Väärin 7 MHz
Väärin 3,5 MHz
Oikein 14 MHz
Väärin 28 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06024 Aallonpituutta 10 m vastaava taajuusalue on
Väärin 7 MHz
Väärin 3,5 MHz
Väärin 14 MHz
Oikein 28 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06025 Aallonpituutta 15 m vastaava taajuusalue on
Väärin 7 MHz
Väärin 3,5 MHz
Väärin 14 MHz
Väärin 28 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06026 Aallonpituutta 6 m vastaava taajuusalue on
Oikein 50 MHz
Väärin 145 MHz
Väärin 432 MHz
Väärin 1296 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06027 Aallonpituutta 2 m vastaava taajuusalue on
Väärin 50 MHz
Oikein 145 MHz
Väärin 432 MHz
Väärin 1296 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06028 Aallonpituutta 70 cm vastaava taajuusalue on
Väärin 50 MHz
Väärin 145 MHz
Oikein 432 MHz
Väärin 1296 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06029 Aallonpituutta 23 cm vastaava taajuusalue on
Väärin 50 MHz
Väärin 145 MHz
Väärin 432 MHz
Oikein 1296 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06030 Taajuuden ollessa 21,2 MHz on aallonpituus
Väärin 15,14 m
Oikein 14,15 m
Väärin 1,4 m
Väärin 300 m/s
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06031 Vaakasuoraan asennetun puoliaaltodipolin
Väärin pääsäteily on päiden suuntainen
Väärin syöttöpisteen impedanssi on noin 10 ohmia
Oikein syöttöpisteen impedanssi on noin 70 ohmia
Väärin vahvistus on sama kuin isotrooppisessa antennissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 154, harjoitustehtävä 6.7.4
06032 Seisovan aallon suhde on pieni, kun
Väärin syöttöjohto on mahdollisimman vähähäviöistä
Väärin antennin hyötysuhde on hyvä
Väärin antennielementti on mahdollisimman paksu
Oikein syöttöjohdon ja antennin impedanssit ovat samansuuruiset
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 158
06033 Kun lähetinantenniin valitaan syöttöjohtoa,
Oikein on koaksiaalikaapelissa kulkevalla teholla merkitystä
Väärin on koaksiaalikaapelin vaimennus vakio riippumatta taajuudesta
Väärin on koaksiaalikaapelin impedanssi aina 50 ohmia
Väärin ovat koaksiaalikaapelin häviöt aina pienemmät kuin avosyöttöjohdon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 156, 201
06034 Taittodipolin
Väärin käyttö on mahdollista vain VHF/UHF-taajuuksilla
Oikein impedanssi on noin 300 ohmia
Väärin impedanssi on noin 75 ohmia
Väärin impedanssi ei muutu yagirakenteessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 150
06035 Puoliaaltodipoli
Väärin toimii vain resonanssitaajuudella
Väärin on sama kuin isotrooppinen antenni
Oikein toimii kohtalaisen hyvin parittomilla harmoonisillaan
Oikein voi toimia myös vertikaaliasennossa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 145, 142
06036 Kokoaaltoantennin pituus on 21,43 m, joten vastaava
Oikein taajuus on 14 MHz
Väärin taajuus 21 MHz
Väärin aallonpituus on 42,9 m
Oikein aallonpituus on 21,4 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06037 Kokoaaltoantennin pituus on 42,86 m, joten vastaava
Väärin taajuus on 3,5 MHz
Oikein taajuus on 7 MHz
Oikein aallonpituus on 42,86 m
Väärin aallonpituus on 85,71 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06038 Neljännesaaltoantennin pituus on noin 52 cm, joten vastaava
Oikein aallonpituus on 2,07 m
Väärin aallonpituus on 69 cm
Oikein taajuus on 144 MHz
Väärin taajuus on 435 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06039 Rakennat antennia 21 MHz taajuusalueelle. Oikea pituus on
Väärin 21 m kokoaaltoantennilla
Oikein 7,1 m puoliaaltodipolilla
Väärin 6,5 m neljännesaaltodipolilla
Oikein 3,6 m neljännesaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06040 Maatasolla varustetun neljännesaaltoantennin pituus on 5,36 m, joten vastaava
Oikein taajuus on 14 MHz
Väärin taajuus on 10,5 MHz
Väärin aallonpituus on 40 m
Oikein aallonpituus on 20 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 154, harjoitustehtävä 6.7.3
06041 Rakennat antennia 432 MHz alueelle. Oikea pituus on
Oikein 0,17 m neljännesaaltoantennilla
Väärin 2,08 m puoliaaltodipolilla
Oikein 0,69 m kokoaaltoantennilla
Väärin 2,08 m kokoaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06042 Olet tekemässä 432 MHz alueen puoliaaltodipolia. Antennin keskellä olevan syöttöpisteen impedanssi on noin
Väärin 15 ohmia
Oikein 75 ohmia
Väärin 300 ohmia
Väärin 600 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 143
06043 Käytettävissämme on 10,7 m pitkä alhaalta eristetty masto, joka on varustettu maatasolla. Masto voi toimia
Väärin 21 MHz kokoaaltoantennina
Väärin 14 MHz puoliaaltodipolina
Oikein 7 MHz neljännesaaltoantennina
Väärin 3,5 MHz neljännesaaltoantennina
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06044 Kokoaaltoantennin pituus on 42,9 m, joten vastaava
Väärin taajuus on 14 MHz
Väärin taajuus on 21 MHz
Oikein aallonpituus on 42,9 m
Väärin aallonpituus on 21,4 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06045 Rakennat 14 MHz antennia. Oikea pituus on
Väärin 42,8 m kokoaaltoantennilla
Oikein 21,4 m kokoaaltoantennilla
Väärin 10,7 m neljännesaaltodipolilla
Oikein 5,3 m neljännesaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06046 Käytettävissämme on 42 m pitkä alhaalta eristetty masto, joka on varustettu maatasolla. Masto voi toimia
Väärin 21 MHz kokoaaltoantennina
Oikein 7 MHz kokoaaltoantennina
Oikein 3,5 MHz puoliaaltoantennina
Oikein 1,8 MHz neljännesaaltoantennina
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06047 Rakennat 144 MHz antennia. Oikea pituus on
Väärin 4,17 m kokoaaltoantennilla
Väärin 3,40 m kokoaaltoantennilla
Oikein 1,04 m puoliaaltodipolilla
Oikein 0,52 m neljännesaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06048 Rakennat 432 MHz antennia. Oikea pituus on
Oikein 0,17 m neljännesaaltoantennilla
Oikein 0,35 m puoliaaltodipolilla
Väärin 2,08 m kokoaaltoantennilla
Väärin 1,39 m kokoaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06049 Rakennat antennia 28 MHz alueelle. Oikea pituus on
Oikein 10,7 m kokoaaltoantennilla
Väärin 28 m kokoaaltoantennilla
Väärin 5,35 m neljännesaaltoantennilla
Oikein 2,7 m neljännesaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06050 Rakennat antennia 50 MHz alueelle. Oikea pituus on
Oikein 6,0 m kokoaaltoantennilla
Väärin 50 m kokoaaltoantennilla
Väärin 6,0 m neljännesaaltoantennilla
Väärin 1,7 m puoliaaltoantennilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 153
06051 Antennikaapelin alapäässä mitataan suuri seisovanaallon suhde. Seisovan aallon suhdetta voidaan pienentää
Oikein parantamalla antennin sovitusta antennikaapeliin
Väärin käyttämällä aina putkipääteastetta
Väärin lisäämällä lähettimen tuuletusta
Väärin parantamalla lähettimen sovitusta antennikaapeliin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 160, harjoitustehtävä 6.9.1
Radioaaltojen eteneminen
07001 Radioaallot ovat
Väärin ilmakehän painevaihtelua
Oikein sähkömagneettista säteilyä
Väärin äänitaajuista paineenvaihtelua
Väärin paranormaaleja ilmiöitä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 136
07002 Revontuli- eli aurorakelin vallitessa
Oikein normaalia pidemmät VHF-yhteydet ovat mahdollisia
Väärin F3E-lähetteen ymmärtäminen helpottuu erityisesti VHF:llä
Oikein sähkötystä on helpompi ymmärtää kuin puhetta
Väärin antenni on irroitettava vastaanottimesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167, 168
07003 Taajuuden kasvaessa yli 30 MHz
Oikein radiolähete läpäisee helpommin ionosfäärin
Oikein radiolähetteen etenemisominaisuudet lähestyvät valon ominaisuuksia
Väärin radiolähete heijastuu helpommin ionosfääristä
Oikein radiolähete soveltuu paremmin avaruusyhteyksiin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167
07004 Meteorisateiden aikana saavutettavat normaalia pidemmät yhteysvälit
Oikein aiheutuvat radiolähetteen heijastumisesta meteorien jättämistä vanoista
Väärin ovat hyödynnettävissä erityisesti 14 MHz ja sitä pienemmillä taajuuksilla
Oikein ovat kestoltaan tyypillisesti muutaman sekunnin tai sekunnin osien pituisia
Väärin lisäävät erityisesti toistinasemien käytettävyyttä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 168
07005 DX-yhteyksissä pyritään saamaan antennin lähtökulma matalalle, koska
Väärin se pienentää seisovan aallon suhdetta antennissa
Oikein etenemiseen tarvitaan vähemmän heijastumiskertoja maan ja ionosfäärin välillä
Väärin antenni voidaan tällöin rakentaa osittain maan pinnan alapuolelle
Väärin se pienentää lähettimen kuormitusta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 165
07006 HF-alueen kaukoyhteyden syntymisessä olennainen tekijä on
Oikein F-kerroksessa tapahtuva heijastuminen
Väärin D-kerroksessa tapahtuva heijastuminen
Väärin kuusta tapahtuva heijastuminen
Väärin kanavoituminen kylmän meren yläpuolella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164
07007 HF-alueen kaukoyhteydet
Oikein käyttävät hyväkseen radioaallon hyppyjä
Väärin käyttävät samoja etenemismekanismeja kuin VHF-alueilla
Oikein vaihtelevat käytetyn taajuusalueen ja kellonajan mukaan
Väärin riippuvat etenemistien säätilasta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 168, harjoitustehtävä 7.2.1
07008 144 MHz:n alueen kaukoyhteyksiä mahdollistavat
Väärin hypyt maanpinnan ja F-kerroksen välillä
Väärin heijastumat avaruusromusta
Oikein meteorisironnat
Oikein revontulet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167, 168
07009 VHF-alueen kaukoyhteyksiä mahdollistavat
Oikein amatöörisatelliitit
Oikein maanpintaa lähellä olevan troposfäärin häiriöt
Väärin VHF-alueen radioaaltojen taipuminen maanpinnan mukaisesti
Väärin tulivuorenpurkausten ilmakehään syöksemät pölypilvet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167
07010 Kun tavoittelet kaukoyhteyksiä 144 MHz:n alueella, voit
Oikein hyödyntää sporaadisen E:n aiheuttamaa heijastusta
Oikein pitää EME-yhteyksiä
Väärin hyödyntää F-kerroksen heijastumia
Oikein hyödyntää erilaisia troposfäärisiä etenemismuotoja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164, 168
07011 HF-alueen kaukoyhteydet muodostuvat yleensä
Oikein heijastumista F-kerroksessa
Väärin yhteyksistä revontuliheijastuman kautta
Väärin troposfäärisenä etenemisenä
Väärin kasvattamalla antennin lähtökulmaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164
07012 VHF-alueen radioaaltojen etenemiseen voi vaikuttaa
Oikein meteorisadepilvi
Oikein välimaastoon sattuva metallinen masto
Oikein vuorenrinne
Oikein ionosfäärin E-kerroksen voimakas ionisoituminen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164, 168
07013 Revontulet
Oikein saattavat vaikuttaa VHF-alueen etenemiseen
Väärin eivät vaikuta lainkaan radioaaltoihin
Oikein mahdollistavat ylipitkiä yhteyksiä VHF-taajuuksilla
Väärin vaikuttavat parantavasti HF-alueen DX-yhteyksien syntymiseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167
07014 Kaukoyhteyksiä syntyy VHF-/UHF-taajuuksilla
Väärin aina ionosfäärin F-kerroksen avulla
Oikein troposfäärin kanavoitumisilmiön avulla
Oikein ionosfäärin E-kerroksen tilapäisen voimakkaan ionisoitumisen avulla
Väärin ionosfäärin D-kerroksen voimakkaan ionisoitumisen avulla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167, 164
07015 Ionosfäärin F-kerros
Väärin mahdollistaa aina pitkät VHF-yhteydet
Väärin on alin ionosfäärin kerroksista
Oikein heijastaa mm 21 MHz taajuuksia takaisin maanpinnalle
Oikein päästää avaruuteen 433 MHz taajuudet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167, 166
07016 Kuuntelet 432 MHz kelimajakkaa. Kuulet sen äänenlaadun muuttuvan kähiseväksi signaaliksi. Kyseessä saattaa olla
Väärin voimistuva troposfäärisen etenemisen keli
Väärin voimistuva meteorisirontaan perustuva eteneminen
Oikein revontulista johtuva ilmiö
Väärin kuun aiheuttama heijastus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 168
07017 Haluat pitää päiväsaikaan yhteyden noin 200 - 300 km etäisyydelle. Yhteydelle edullinen taajuusalue on
Väärin 14 MHz
Väärin 28 MHz
Oikein 3,5 MHz
Väärin 21 MHz
Oikein 80 m
Väärin 10 m
Väärin 20 m
Väärin 15 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 166
07018 Haluat talviaikana yöllä pitää yhteyksiä Eurooppaan. Yhteydelle edullinen taajuusalue on
Väärin 28 MHz
Väärin 21 MHz
Oikein 7 MHz
Väärin 1296 MHz
Oikein 3,5 MHz
Väärin 20 m
Oikein 40 m
Väärin 15 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 166
07019 DX-yhteyksien saamiseen HF-alueella vaikuttaa olennaisesti
Väärin heijastumatta etenevä maa-aalto
Väärin radioaaltojen heijastuminen meteoriparvien ionisoituneista vanoista
Väärin radioaaltojen heijastuminen kuusta
Oikein radioaaltojen heijastuminen ionosfääristä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164
07020 DX-yhteyksien saamiseen VHF-alueella vaikuttaa
Väärin heijastumatta etenevä maa-aalto eli pinta-aalto
Oikein radioaaltojen heijastuminen meteoriparvien ionisoituneista vanoista
Oikein radioaaltojen heijastuminen kuusta
Oikein radioaaltojen heijastumisesta troposfäärin sääinversioista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 168, 167
07021 Haluat pitää DX-yhteyksiä VHF/UHF-alueella FM:llä. Tavallinen etenemismuoto on
Väärin heijastumatta etenevä maa-aalto
Väärin radioaaltojen heijastuminen meteoriparvien ionisoituneista vanoista
Väärin radioaaltojen heijastuminen kuusta
Oikein radioaaltojen heijastumisesta troposfäärin sääinversioista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167
07022 Haluat pitää DX-yhteyksiä HF-alueilla. Tärkeä tekijä on
Oikein vuoden ja vuorokauden aika
Väärin heijastuminen E-kerroksesta
Oikein heijastuminen F-kerroksesta
Oikein matalan lähtökulman omaava antenni
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164, 165
07024 Kotimaan yhteyksissä vaikuttava tekijä 3,5 MHz alueella on
Oikein signaalin vaimeneminen D-kerroksessa
Oikein radioaaltojen heijastuminen F-kerroksesta
Oikein antennin lähtökulma
Oikein vuorokauden aika
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164, 166
07025 Tavanomaisten yhteyksien saamisessa UHF-alueella vaikuttava tekijä on
Väärin radioaaltojen heijastuminen kuusta
Väärin aurinkopilkkujen vaihtelu
Oikein heijastumatta etenevä maa-aalto
Oikein antenni
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 167, 150
07027 DX-yhteyksien saantiin HF-alueilla vaikuttaa
Väärin heijastuminen kuusta
Oikein heijastuminen maasta
Oikein heijastuminen merestä
Oikein heijastuminen F-kerroksesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164-166
07028 Tärkein HF-alueiden keleihin vaikuttava tekijä on heijastuminen
Väärin revontulista
Väärin D-kerroksesta
Väärin E-kerroksesta
Oikein F2-kerroksesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 164
07029 Haluat pitää yhteyksiä Ranskaan. Olennaista on, että
Oikein valitset alueen keliolosuhteiden mukaan
Väärin käytät vain taajuusmodulaatiota (FM)
Väärin antennissasi on matala lähtökulma
Väärin käytät aina mahdollisimman suurta lähetystehoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 166
Mittaaminen
08001 Haluat mitata radiolähettimen virtalähteestä ottaman virran. Tarvitset
Väärin volttimittarin, joka on kytketty virtalähteeseen rinnan lähettimen kanssa
Väärin volttimittarin, joka on kytketty virtalähteeseen sarjaan lähettimen kanssa
Oikein ampeerimittarin, joka on kytketty virtalähteeseen sarjaan lähettimen kanssa
Väärin mittarin, joka on kytketty virtalähteeseen rinnan lähettimen kanssa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 180, harjoitustehtävä 8.6.2
08002 Mittaat radiolähettimen virtalähteestä ottamaa virtaa mittarilla, joka on kytketty sarjaan lähettimen kanssa. Mittari kolahtaa tappiin, kun kytket lähettimen päälle. Näyttämän saamiseksi tarvitset
Väärin sarjavastuksen mitta-alueen laajentamiseen
Oikein sivuvastuksen mitta-alueen laajentamiseen
Väärin pidemmät mittajohtimet, jotta virta voi tasaantua
Väärin jonkin muun mittarin, koska tämä mittari ei sovellu suuren virran mittaamiseen millään apukytkennällä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 171
08003 On totta, että
Oikein oskilloskoopilla voidaan mitata jännitteen suuruutta ja mahdollista taajuutta.
Väärin digitaalimittari soveltuu analogista mittaria paremmin viritysmittauksiin, joissa etsitään jännitteen ääriarvoja
Väärin digitaalimittari on aina tarkempi kuin liikkuvalla osoittimella varustettu analogiamittari
Oikein halutessasi laajentaa virtamittarin mitta-aluetta tarvitset sivu- eli shunttivastuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 180, harjoitustehtävä 8.6.1
08004 On totta, että
Väärin taajuuslaskuri osoittaa oikean taajuuden, kun se on kytketty SSB-puhelähettimen syöttämään keinokuormaan
Väärin helpoin tapa selvittää SSB-lähettimen lähetystaajuus taajuuslaskurilla on moduloida lähetintä voimakkaalla ja taajuudeltaan suuresti vaihtelevalla signaalilla
Oikein taajuuslaskurilla voi mitata moduloimattoman AM-, FM- tai CW-lähettimen lähtötaajuuden
Väärin taajuuslaskurilla voi suoraan mitata SSB-lähetteen kantoaaltotaajuus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 178, harjoitustehtävä 8.5.1
08005 Tarvitset virtamittaria noin 20 A tasavirran mittaamiseen. Volttimittarilla, jossa on 0-20 mV tasajännitealue
Väärin et voi millään menetelmällä mitata 20 A virtaa
Oikein saat selville virran, kun kytket kuorman kanssa sarjaan 1 milliohmin 0,5 W vastuksen ja mittaat vastuksen yli vaikuttavan jännitteen
Väärin saat selville virran, kun kytket kuorman rinnalle 1 milliohmin 0,5 W vastuksen ja mittaat vastuksen yli vaikuttavan jännitteen
Väärin saat selville virran, kun kytket kuorman kanssa sarjaan 20 ohmin 0,5 W vastuksen ja mittaat vastuksen yli vaikuttavan jännitteen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 180, harjoitustehtävä 8.6.3
08006 Nykyisissä yleismittareissa on usein dioditestaus-, resistanssi- ja kapasitanssimittausalueita. Käytät hyväksi näitä yleismittarin ominaisuuksia etsiessäsi viallista komponenttia piirilevyltä.
Väärin Voit suorittaa mittaukset piirilevyn ollessa jännitteinen, koska jännitelähde on vain 9 V neppariparisto.
Oikein Oikean mittaustuloksen varmistamiseksi kytkennän on oltava jännitteetön ja mitattavan komponentin mieluummin irti piirilevystä mittauksen aikana.
Oikein Ennen elektrolyyttikondensaattorin mittausta on varmistettava, ettei siinä ole sähkövarausta.
Väärin Voit tarkistaa diodien toiminnan ainoastaan, mikäli piirilevy on jännitteinen.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 174
08007 Kiertokäämimittarissa on kaksi asteikkoa, 0 - 50 V ja 0 - 1 A. Ilman apuvälineitä voit sillä mitata
Oikein tasavirtaa
Väärin vaihtovirtaa
Oikein tasajännitettä
Väärin vaihtojännitettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 173
08008 Yleismittarisi on AVO-tyyppiä. Voit sillä mitata
Oikein tasajännitteitä ja -virtoja
Oikein pientaajuisia vaihtojännitteitä ja -virtoja
Oikein vastuksia
Väärin suurtaajuista tehoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 174
08009 Oskilloskoopilla voit mitata
Oikein tasajännitettä
Väärin tasavirtaa
Oikein vaihtojännitettä
Väärin vaihtovirtaa
Oikein neliöaaltoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 176
08010 Oskilloskoopin kaistaleveydeksi on ilmoitettu 10 MHz. Mitä voit sanoa sen näyttämästä, kun mittaat 14 MHz signaalia?
Väärin Ei näyttöä lainkaan.
Väärin Oskilloskooppi ei tahdistu.
Oikein Amplitudiarvo ei ole oikea.
Oikein Signaalin taajuutta ei pysty mittaamaan tarkasti.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 177, harjoitustehtävä 8.4.1
08011 SWR-mittarilla mitataan
Väärin antennin vahvistusta
Väärin SSB-signaalin kantoaaltovaimennusta
Väärin antennin Q-arvoa
Väärin kohinalukua
Oikein seisovan aallon suhdetta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 159
08012 Tasajännitemittarin sisäinen vastus tehdään mahdollisimman suureksi, jotta
Väärin pariston jännite mitattaisiin lähes kuormittamattona
Oikein mittari ei kuormittaisi mitattavaa piiriä
Väärin mittari ei vioittuisi, jos navat kytketään vahingossa väärin
Väärin sillä voitaisiin mitata myös suurtaajuista jännitettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 173, harjoitustehtävä 8.2.1
08013 Kun mittaat 230 V verkkojännitettä oskilloskoopilla, saat huipusta huippuun arvoksi
Väärin 163 V
Väärin 230 V
Väärin 460 V
Oikein 650 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 177
08014 Kun mittaat oskilloskoopilla RF-signaalia,
Oikein täytyy näytölle saada vähintään puolen jakson täydellinen kuva, jotta pystyt mittaamaan signaalin jännitteen
Oikein jännitteen voi määrittää verhokäyrästä
Väärin mikä tahansa oskilloskooppi soveltuu HF-alueen signaalien jännitteiden mittaukseen
Väärin jännitteet näkyvät näytöllä tehollisarvoina
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 177
08015 Seisovan aallon suhde (SWR) on parhaimmillaan
Väärin 0:0
Väärin 1:0
Oikein 1:1
Väärin 0:1
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 159
08016 Haluat mitata antenniin menevää virtaa 7 MHz taajuusalueella. Sen voit mitata
Väärin digitaalisella yleismittarilla
Oikein termoristimittarilla
Väärin kiertokäämimittarilla
Väärin pyörrevirtamittarilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 179
08017 RF-oskillaattorin taajuus on mitattavissa tarkasti
Väärin tavallisella oskilloskoopilla
Oikein taajuuslaskurilla, jonka mittausalue riittävän laaja
Väärin radiotaajuisella volttimittarilla
Väärin aaltomittarilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 178
08018 Kun tasavirtamittarilla mitataan suurempia tasavirtoja, kuin mihin se on tarkoitettu, on mittariin liitettävä
Väärin sarjavastus
Väärin tasasuuntaja
Oikein sivu-(shuntti-)vastus
Väärin mittausmuuntaja
Väärin rinnakkaiskapasitanssi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 173
08020 Seisovanaallonsuhteen mittarilla mitataan
Väärin lähettimen pääteasteeseen seisomaan jääneiden radioaaltojen määrää
Väärin radioaallon tarkkaa pituutta
Oikein antennikaapelin ja antennin syöttöpisteen välistä sovitusta
Väärin kaasutäytteisen antennikaapelin painetta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 158
Häiriöt ja niiden ehkäiseminen
09001 Harmonisten värähtelyjen pääsy antenniin voidaan estää
Väärin siirtymällä taajuusmodulaatiosta yksisivukaistamodulaatioon
Väärin siirtymällä käyttämään putkia puolijohteiden tilalla
Väärin pienentämällä antennin seisovan aallon suhdetta
Oikein käyttämällä alipäästösuodinta syöttöjohdossa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 187, harjoitustehtävä 9.2.1
09002 Kun lähetät 28 MHz:llä, naapurisi TV-kuva häiriytyy. Häiriön voit poistaa:
Väärin Ylipäästösuotimella (rajataajuus 30 MHz) lähettimessäsi
Väärin Alipäästösuotimella (rajataajuus 30 MHz) häiriintyvän vastaanottimen antenniliitännässä.
Oikein Alipäästösuotimella (rajataajuus 30 MHz) lähettimessäsi.
Oikein mahdollisesti verkkokuristimella lähettimessä.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 187, harjoitustehtävä 9.2.2
09003 Naapurisi TV-kuvassa on lähes aina lumisadetta ja haamukuvia, vaikka hänellä on käytössään tuliterä, postimyynnistä hankittu sisäantenni. Hän kääntyy puoleesi tietäen sinut radioamatööriksi ja kysyy neuvoa. Oikea tapa lähteä liikkeelle asian hoidossa on :
Väärin kertoa, että asia ei kuulu sinulle ollenkaan
Oikein suositella naapurillesi kunnollisen ulkoantennin asennusta
Väärin myöntää, että syy on radioamatöörilaitteissasi ja lopettaa radioamatööriharrastus ainakin tilapäisesti
Väärin asentaa naapurisi television verkkojohtoon kuristin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 188
09004 UHF-taajuuksilla työskenneltäessä
Väärin ei koskaan tarvita suodinpiirejä
Oikein käytetään ylipäästösuodinta lähettimen syöttöjohdossa VHF-alueen TV-häiriöiden poistoon
Väärin auttaa TV-taajuudelle viritetty kaistapäästösuodin lähettimen antennilinjassa TV-häiriön poistamisessa
Väärin voi ULA-radioon tulevat häiriöt poistaa alipäästösuotimella lähettimen antennilinjassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 187
09005 21 MHz lähettimen TV:hen aiheuttamien häiriöiden poistamisessa
Väärin auttaa alipäästösuotimen asentaminen lähettimen liitosjohtoihin
Oikein auttaa ylipäästösuotimen asentaminen TV:n eteen
Oikein saattaa televisioantennin vaippavirran katkaisu yksin auttaa häiriön poistamisessa
Oikein voi syyllinen olla televisioantennissa oleva laajakaistavahvistin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 186
09006 70 cm amatöörialueella toimiva lähettimesi häiritsee naapurisi yleisradiovastaanottoa ULA-alueella. Häiriön vaimentamiseksi kannattaa asentaa
Väärin naapurisi vastaanottimen antennikoskettimeen noin 150 MHz ylipäästösuodattimen
Väärin lähettimesi antennikoskettimeen noin 150 MHz alipäästösuodattimen
Oikein naapurisi vastaanottimen antennikoskettimeen noin 150 MHz alipäästösuodattimen
Väärin lähettimesi antennikoskettimeen noin 150 MHz kaistanpäästösuodattimen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 186
09007 Häiriöitä naapurin TV-vastaanottimeen voi aiheuttaa
Oikein huono tai hapettunut liitos naapurin TV-antennissa
Oikein huono tai hapettunut liitos omassa antennissasi
Oikein lähettimesi huono tai puuttuva maadoitus
Oikein lähettimesi pääteasteen yliohjautuminen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 188, 184
09008 Huonosti tehty tai puuttuva verkkokäyttöisen lähettimen maadoitus saattaa aiheuttaa mm.
Oikein sähköiskuvaaran
Väärin suurtaajuisen energian siirtymisen antenniin
Oikein häiriöitä omassa tai naapurin TV-vastaanottimessa
Väärin koronapurkauksen omassa tai naapurin TV-vastaanottimessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 185, harjoitustehtävä 9.1.3
09009 Lähetteesi aiheuttaa häiriöitä naapurisi TV-vastaanottimeen. Häiriöitä voit vähentää
Oikein käyttämällä pienempää lähetystehoa
Oikein tarkistamalla ja uusimalla kaikki huonot antenniliitokset omissa antenneissasi ja naapurisi TV-vastaanottimeen liitetyssä antennissa
Oikein tarkistamalla, että lähettimesi on varmasti kunnossa
Väärin pyytämällä poliisilta virka-apua naapurin TV-vastaanottimen takavarikoimiseksi ja sen käytön estämiseksi.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 188, harjoitustehtävä 9.2.3
09010 Yliaallot
Oikein ovat värähtelyjä, joiden taajuus on perustaajuuden jokin monikerta
Väärin ovat aina haitallisia ilmiöitä
Oikein saattavat aiheuttaa häiriöitä esimerkiksi TV vastaanottimiin
Väärin voidaan yleensä poistaa tai vaimentaa esimerkiksi ylipäästösuodattimella.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 182, 187
09011 Työskentelet CW:llä 3,5 MHz taajuusalueella. Muutaman kilometrin päässä asuva radioamatööri soittaa sinulle ja ilmoittaa kuulevansa sinut erinomaisesti 7 MHz:llä. Tällöin
Väärin toisen amatöörin vastaanotin on selvästi viallinen
Oikein syynä on se, että lähettimestäsi lähtee toivotun lähetteen lisäksi häiriölähetteenä ainakin sen toinen harmoninen
Väärin voit poistaa häiriön kytkemällä alipäästösuodattimen toisen amatöörin vastaanottimeen
Oikein lähettimesi alipäästösuodin ei vaimenna riittävästi 7 MHz:llä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 182, 186
09012 Kuuntelet sähkötystä ja toteat, että vasta aseman CW-lähete kuuluu selvinä napsahduksina useamman kHz:n päässä vasta-aseman käyttämästä taajuudesta.
Oikein Kyseessä on avainiskut eli klikki.
Väärin Vika on useimmiten omassa vastaanottimessasi.
Oikein Avainiskut voi poistaa tai saada vähäisiksi avainnussuotimella.
Oikein Ilmiö johtuu siitä, että vasta-aseman lähetin aktivoituu liian nopeasti sen jälkeen, kun avainta on painettu.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 184, harjoitustehtävä 9.1.1
09013 Kun painat sähkötysavainta tai puhut mikrofoniin, kirkastuvat lähettimesi asteikko- ja muut valot huomattavasti. Syynä voi olla
Oikein huono sovitus antenniin, jolloin SWR on hyvin suuri
Oikein puuttuva tai huono lähettimen maadoitus
Oikein suurtaajuisen tehon pääseminen jännitelähteeseen verkko- tai liitäntäjohdon kautta ja tasasuuntautuminen jännitelähteen sisällä
Väärin ei mikään: ilmiö on täysin normaali ja toivottavakin.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 184
09014 Suurtaajuisen tehon siirtyminen sähköverkkoon
Väärin on radioamatööritoiminnassa nimen omaan toivottavaa radioyhteyksien saamiseksi
Oikein voidaan estää verkkosuodattimella
Väärin lisääntyy, kun verkkojohto kierretään ferriittisauvan tai toroidin ympärille
Väärin ei yleensä ole asia, josta kannattaisi murehtia millään tavalla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 185, harjoitustehtävä 9.1.2
09015 Tietokone
Oikein saattaa häiriintyä jo muutaman watin tehoisista lähettimistä
Väärin häiriintyy pelkästään pulssilähetteistä
Oikein saattaa häiritä jopa UHF-alueen vastaanottimia
Oikein sisältää piirejä, jotka muodostavat hyvin jyrkkäreunaisia pulsseja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 182
09016 Suurtaajuisissa virityspiireissä käytetään häiriön vaimentamiseen
Väärin elektrolyyttikondensaattoreita
Väärin tantaalikondensaattoreita
Oikein keraamisia kondensaattoreita
Väärin kapasitanssidiodeja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 76
09017 Liian kapeasta välitaajuuden kaistaleveydestä SSB-vastaanotossa seuraa, että
Väärin häiriöt ja kohina lisääntyvät
Väärin ei aiheudu ainakaan mitään haittaa
Oikein puheen ymmärrettävyys huononee
Väärin CW-signaalit alkavat kuulua läpi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 112
09018 Naapurisi TV häiriintyy HF-alueen signaaleista, vaikka se on liitetty suojatulla kaapelilla antenniin. Tämä voi johtua siitä, että
Väärin koaksiaalin sisälangan paksuus on sama kuin amatööriantennin syöttöjohdossa
Oikein amatööriantennin lähikentässä TV:n antennikaapelin vaippa toimii antennina amatööritaajuuksille
Väärin TV-antennin valkoinen muovieriste absorboi amatööritaajuuksia
Väärin TV-antennin elementtejä ei ole yleensä suojattu koaksiaalikaapelilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 186
09019 ULA-vastaanottimeen on liitetty ylipäästösuodin, jonka rajataajuus on 28 MHz. Tämän takia
Väärin ULA-alue vaimenee huomattavasti
Oikein suodin estää alle 28 MHz taajuuksien pääsyn vastaanottimeen
Oikein ULA-alueen vastaanotto on suotimen kanssa mahdollista
Väärin ULA-alueen vastaanotto ei ole mahdollista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 186
09020 Naapurin radiolaitteesta alkaa kuulua napsuttelua, kun sähkötät. Toteat, ettei radion voimakkuudensäädin vaikuta asiaan, joten
Väärin häiriö tulee selvästi keskusantennista
Väärin radion etuaste ei todennäköisesti kestä voimakasta RF-kenttää ja tukkeutuu
Väärin vastaanottimen automaattinen vahvistuksen säätö yliohjautuu
Oikein häiriö menee todennäköisesti suoraan pientaajuusasteelle, ja ferriittikuristin kaiutinlinjassa voi poistaa häiriön
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 188, harjoitustehtävä 9.2.5
09021 70 cm lähettimesi tukkii NMT450-tukiaseman vastaanottimen. Häiriön poistamiseksi kannattaa muun muassa
Väärin asentaa ylipäästösuodin lähettimesi perään
Väärin pyytämää ensin Teleä asentamaan alipäästösuodattimet omiin vastaanottimiinsa
Oikein asentaa alipäästösuodin lähettimesi perään
Oikein asentaa kaistanestosuodin NMT:n taajuudelle lähettimesi perään
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 188, harjoitustehtävä 9.2.4
Sähköturvallisuus
10001 Suojakosketinpistotulppa
Väärin Suojakosketinpistotulppaa käytetään II-suojaluokan laitteissa.
Oikein Verkkojohdon keltavihreäraitainen osajohdin kytketään pistotulpan suojakoskettimeen.
Väärin Suojakosketinpistotulppaa käytettäessä suojapiiri ja virtapiiri sulkeutuvat samanaikaisesti.
Oikein Siltä varalta, että verkkojohto irtoaa pistotulpasta, tulee suojajohdin (keltavihreäraitainen) liittää siten, että se irtoaa viimeiseksi.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10002 Käyttömaadoitus
Oikein Useamman laitteen käyttömaadoitusta varten tarvitaan maadoituskisko, josta käyttömaadoitusjohdot haaroitetaan eri laitteisiin.
Väärin Käyttömaadoitusjohdon saa liittää laitteeseen helposti huoltoa varten irrotettavalla liittimellä, esim. banaanikoskettimella.
Oikein Käyttömaadoitusjohdon saa liittää laitteeseen työkalukäyttöisellä ruuviliitoksella.
Väärin Ruuviliitoksella kiinnitettävän käyttömaadoitusjohdon saa ketjuttaa laitteesta toiseen (sarjamaadoitus).
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 200, harjoitustehtävä 10.4.1
10003 On totta, että
Väärin verkkokytkimen vipu saa olla metallia
Oikein verkkokytkimen on oltava kaksinapainen
Väärin radioamatöörilaitteet kuuluvat yleensä II-suojaluokkaan, jossa laitteen kotelo on suojamaadoitettu
Väärin verkkojohdon vedonpoistolaite saa olla metallia
Oikein omatekoisten laitteiden on täytettävä Sähköturvallisuusmääräykset
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 198, harjoitustehtävä 10.3.1
10004 On totta, että
Oikein laitteen jännitteiset osat on suojattava koteloimalla ja maadoittamalla laite
Väärin avorakenteisen verkkovirtalähteen saa sijoittaa lattialle pöydän alle, jos lattia on eristävä
Oikein II-suojaluokassa käytetään käyttöeristystä vahvistavaa lisäeristystä
Väärin III-suojaluokan turvallisuus perustuu suojamaadoituksen käyttöön
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10005 On totta, että
Oikein jatkojohto ei saa muuttaa laitteen suojaluokkaa
Oikein suojakosketinpistotulpalla varustetun jatkojohdon pitää olla poikkipinnaltaan vähintään 1,5 neliömillin kaapelia
Väärin jatkojohdon käyttö on kielletty radioamatöörilaitteissa
Oikein II-suojaluokan jatkojohdon saa liittää I-suojaluokan pistorasiaan
10006 On totta, että
Väärin itsetehdyt radiolaitteet kuuluvat II-suojausluokkaan
Väärin käyttöjännitteen ollessa 12 V ei voi aiheutua palovaaraa
Väärin maadoitusvastuksen tulee olla mahdollisimman suuri
Väärin maadoituselektrodin liitosjohdon poikkipinta-ala saa olla 4 neliömillimetriä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 192
10007 On totta, että
Oikein pistokoskettimen tulpan irrotessa liitäntäjohdosta on keltavihreäraitaisen johtimen irrottava viimeisenä
Väärin tasasuuntajan suodinosaa ei tarvitse varustaa purkausvastuksella, jos laitteen toisiojännite on yli 42 V
Oikein verkkokytkimen on oltava kaksinapainen
Väärin radioamatöörilaitteet kuuluvat 0-suojausluokkaan, johon kuuluvat vaarattomissa käyttöolosuhteissa käytettävät laitteet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10008 On totta, että
Väärin pistokoskettimen tulpan irrotessa liitäntäjohdosta on mustan johtimen irrottava viimeisenä
Oikein tasasuuntaajan suodinosaa ei tarvitse varustaa purkausvastuksella, jos laitteen toisiojännite on alle 42 V
Väärin verkkokytkimen on oltava yksinapainen
Väärin verkkoon liitettävät radioamatöörilaitteet kuuluvat 0-suojausluokkaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10009 On totta, että
Väärin pistokoskettimen tulpan irrotessa liitäntäjohdosta on punaisen johtimen irrottava viimeisenä
Oikein verkkokäyttöisissä radioamatöörilaitteissa käytetään SUKO-pistotulppaa
Oikein verkkokytkimen on oltava kaksinapainen
Oikein itserakennetut radioamatöörilaitteet kuuluvat I-suojausluokkaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10010 Sähköturvallisuusmääräykset eivät salli vaarallisia verkkojännitteitä
Oikein II-suojaluokan radiolaitteen kotelossa maahan nähden
Oikein radiolaitteen liittimissä, jotka on tarkoitettu signaalien siirtoon
Oikein lanka-antennissa
Oikein antenniliittimessä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10011 Verkkojohtimen suojamaadoitusjohdin liitetään laitteeseen
Oikein koneruuvilla ja liittimellä
Väärin siten, että verkkojohto voidaan vaihtaa ilman esivalmistelua
Oikein siten, että sen liitin on lähellä virtajohtimien liittimiä
Väärin peltiruuvilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10013 Verkkokytkin
Oikein on mitoitettava siten, että se kykenee vaaraa aiheuttamatta kytkemään ja katkaisemaan kuormitusvirran
Väärin saa olla nimellisvirraltaan pienempi kuin edellä oleva ylivirtasuoja
Oikein on varustettava kilvellä, jossa kiinniasento on osoitettava merkillä I ja aukiasento merkillä 0.
Väärin on varustettava kilvellä, jossa merkintöjä "kiinni" ja "auki" käytetään asennon osoitukseen
10014 Pistokytkin
Väärin tarkoittaa laitteen verkkoliitäntää yleensä
Väärin tarkoittaa II-luokan ns. Euro-pistotulppaa
Oikein on tehtävä rakenteeltaan kosketussuojatuksi
Oikein tarkoittaa pistotulppaa ja pistorasiaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10015 Verkkopistotulppa
Oikein tulee valita laitteen suojaluokan mukaan
Oikein ei saa olla yhteinen yhtä useammalle verkkojohdolle
Väärin on rakenteeltaan sellainen, että suojajohdin irtoaa ensimmäisenä, kun verkkojohto irtoaa pistotulpasta
Oikein saa olla mitoitettu suuremmalle virralle kuin verkkojohto
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10016 Kostea tila
Oikein voi olla palo- ja räjähdysvaarallinen
Oikein ei sovi sähköverkkoon kytketyn radioamatööriaseman sijoituspaikaksi
Oikein edellyttää vain kosteuden kestävien sähkölaitteiden käyttämistä
Oikein saa olla käsiradiopuhelimen käyttöpaikka
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 196, harjoitustehtävä 10.2.1
10017 II-suojaluokan laitteen
Oikein metalliosia ei saa suojamaadoittaa
Oikein saa liittää I-suojaluokan pistorasiaan
Väärin kuori ei saa olla metallia
Oikein verkkojohto ja verkkopistotulppa ovat kokonaisuus, josta verkkopistotulppaa ei voi vaihtaa erikseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10018 Maadoittamisessa on tiedettävä, että
Oikein käyttömaadoitusjohdon saa tarvittaessa jatkaa puristus-, hitsaus- tai kovajuotosliitoksella
Oikein maadoituselektrodi saa olla 0,7 m syvyyteen asennettu 10 metrin mittainen 16 neliömillin kuparijohdin
Väärin maadoituselektrodi saa olla messinkijohdin
Oikein maadoituselektrodi saa olla johtavin liitoksin tehty metallinenvesijohto
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 200, harjoitustehtävä 10.4.2
10019 Liitäntäjohdon
Oikein osajohtimien värit I-suojaluokassa ovat keltavihreäraitainen, sininen ja ruskea
Väärin muunvärisen osajohtimen saa merkitä keltavihreäraitaisella teipillä ja käyttää suojajohtimena, mikäli ei ole käytettävissä kaapelia, jossa olisi keltavihreäraitainen osajohdin
Väärin ulkokäyttöön voi tehdä PVC-muovikaapelista
Oikein johtimen poikkipinta on mitoitettava virran mukaisesti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10020 Kosketusjännite
Oikein tarkoittaa kahden kohdan välistä kosketeltavissa olevaa jännitettä
Väärin on täysin vaaraton
Oikein voi tarkoittaa myös askeljännitettä
Oikein voidaan tehdä vaarattomaksi suojaamalla jännitteiset osat koteloimalla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 197, harjoitustehtävä 10.2.2
10021 Suurtaajuinen sähkö
Oikein voi aiheuttaa kosketeltaessa palovammoja
Väärin on erityisen vaarallinen sydämelle
Väärin on täysin vaaraton
Oikein voi esiintyä paikoissa, joissa on tasajännitettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 197
10022 III-suojaluokan laite
Väärin toimii 230 voltin verkkojännitteellä
Oikein toimii suojajännitteellä
Väärin on suojamaadoitettu
Oikein toimii enintään 42 voltin tasajännitteellä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10023 Antenniasioissa on totta, että
Väärin eristetystä johdosta valmistettu lanka-antenni saa olla 230 voltin 1-vaiheisen virtajohdon yläpuolella, jos etäisyys pystysuunnassa on suurempi kuin kymmenen metriä
Oikein antennimasto on suojattava käyttömaadoituksella salaman iskua varalta
Oikein antennissa ei saa esiintyä vaarallisia, pientaajuisia vaihtojännitteitä
Oikein antennirakenteet on sijoitettava niin, ettei antennia voi vahingossa koskettaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 201, harjoitustehtävä 10.4.3
10024 Suojaerotus
Oikein tarkoittaa erityisen suojaerotusmuuntajan käyttöä
Oikein edellyttää, että suojaerotusmuuntaja saa huoltotilanteessa syöttää vain yhtä kulutuskojetta
Väärin vaatii, että suojaerotusmuuntajan toisiojännite saa olla enintään 24 V
Väärin tarkoittaa erityisen vikavirtakytkimen käyttöä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10025 Maadoittaminen
Oikein tarkoittaa laitteen tai sen osan liittämistä maadoituselektrodiin
Oikein ei ole tarpeen II- eikä III-suojaluokissa
Oikein on välttämätön I-suojaluokassa
Väärin ei ole tarpeen I-suojaluokassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10026 Suojajännite
Oikein edellyttää, ettei siirrettävän kojeen johdossa ole suojamaata
Väärin tekee ylikuormitussuojan tarpeettomaksi
Väärin sallii käyttää tavallista verkkopistotulppaa
Oikein vaatii erikoispistotulpan käyttämistä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10027 Vikavirtakytkin
Väärin toimii 0- ja vaihejohtimien ylivirtaan perustuen
Oikein toimii 0- ja vaihejohtimien virtaeroon (summavirta) perustuen
Oikein on itsetoimiva
Oikein ei ole välttämätön radioamatööriasemalla
10028 On syytä muistaa, että
Oikein aseman omistaja on vastuussa sen sähköturvallisuudesta
Oikein sähkö on lapsille vaarallinen
Oikein oikeat elvytystoimenpiteet on syytä opetella ennakolta
Oikein sähköiskusta tajunnan menettänyt voidaan elvyttää
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 202
10029 On tärkeää tietää, että
Oikein verkkojännitteinen (230 V) sähköisku on aina hengenvaarallinen
Oikein rintakehän kautta (esim. kädestä käteen) kulkeva verkkosähkövirta on erityisen vaarallinen
Oikein sähköiskun vaara syntyy laitetta huollettaessa, jos pistokytkin on kytkettynä pistorasiaan
Oikein putkivahvistimen anodijännitteestä (tasajännite) voi saada hengenvaarallisen sähköiskun
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 199
10030 Isotehoista 12 voltin tasavirtalähdettä
Oikein käsiteltäessä oikosulku 12 voltin virtapiirissä on vaarallinen
Oikein saa käyttää useiden laitteiden samanaikaiseen virransyöttöön
Oikein ei tulisi käyttää, jos jännitteen säätöpiiri on vaurioitunut
Väärin ei voi korvata 12 voltin akulla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10031 Paristoista on hyvä tietää, että
Oikein jotkut paristoista ovat ongelmajätettä
Väärin paristo kestää hyvin pitkäaikaistakin oikosulkua
Oikein uusittavien paristojen sähköenergian hinta on huomattava
Oikein alkaliparisto kuumenee huomattavasti oikosuljettuna
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54
10032 Verkkokäyttöisen laitteen käyttöolosuhteet ovat
Väärin vaarattomat, jos sähkölaite on leikkikalu
Oikein vaaralliset, jos käyttöpaikka on kostea, märkä tai syövyttäviä aineita sisältävä
Oikein erittäin vaaralliset, jos sähkölaitetta joudutaan pitelemään käsin johtavalla alustalla polvi- tai istuma-asennossa
Väärin vaarattomat, jos lattia on johtava tai osittain johtava
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10033 Verkkojohdon
Oikein osajohtimien on oltava yhteisen kulutusvaipan alla
Väärin osajohtimien värit II-suojaluokassa ovat punainen ja musta
Väärin osajohtimien värisäännön noudattaminen ei ole välttämätöntä omatekoisessa laitteessa
Oikein joka kuuluu II-suojaluokan laitteeseen, saa liittää I- suojaluokan pistorasiaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10034 Sähköasennuksista on määrätty, että
Väärin radioamatööri saa tehdä aseman tarvitsemia kiinteitä sähköasennustöitä
Oikein sähkötyöt ovat luvanvaraisia
Oikein radioamatööri saa valmistaa itselleen radioamatööriaseman laitteita
Oikein riittävän ammattitaidon omaava henkilö saa tehdä sähköasennustöitä valvonnan alaisena
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10035 Yleiseen sähköverkkoon kytkettävässä ja radioamatööriasemaan liitettävässä jännitelähteessä pitää aina
Oikein olla suojamaata lukuunottamatta kaikkinapaisesti erottava verkkokytkin
Väärin olla ulostulojännitettä osoittava ampeerimittari
Oikein ottaa huomioon Sähkötarkastuskeskuksen antamat määräykset
Väärin olla erityinen purkausvastus, jos jännitelähteen jännite ylittää 100 mV
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10036 Olet suunnitellut ja tehnyt 3 kV jännitelähteen lineaarista päätevahvistinta varten. Tällöin
Oikein se on varustettava kytkimellä, joka katkaisee vaihe- ja nollajohtimet
Väärin sinun pitää tyyppihyväksyttää laite Telehallintokeskuksessa
Väärin laitteessa pitää olla ulostulojännitettä ilmaiseva jännitemittari
Väärin laitteen on aina kestettävä roiskevettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10037 Kun lataat 600 mAh nikkeli-kadmiumakkua,
Oikein tulisi käyttää noin 60 mA latausvirtaa ja 14 tunnin latausaikaa
Väärin sinun ei tarvitse käyttää suojamaadoitettua tai -eristettyä latauslaitetta
Väärin voit aina turvallisesti pikaladata akun noin tunnissa ns. 10C-virralla, joka tässä on noin 60 A
Väärin akkuun merkittyjä lataustietoja ei tarvitse ottaa huomioon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 54
10038 Suurtaajuisen jännitteen eteneminen sähköverkkoon voidaan estää
Väärin varustamalla virtalähde purkausvastuksella
Väärin käyttämällä tasajänniteosassa suuria elektrolyyttikondensaattoreita
Väärin käyttämällä tasasuuntauksessa siltakytkentää
Oikein kytkemällä muuntajan ensiöpuolella esim. 3000 pF/3750 V kondensaattorit runkoon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 198
10039 Vaarallisten tasajännitteiden pääsy antenniin estetään
Oikein kytkemällä antenni tankkipiiriin induktiivisesti
Oikein ottamalla antennisignaali tankkipiiristä kapasitiivisesti riittävän jännitekestoisella kondensaattorilla
Väärin käyttämällä lähettimessä suojaerotusmuuntajaa
Oikein maadoittamalla vikatapauksissa esiintyvä tasajännite suurtaajuus kuristimella
10040 Lähettimen teho on 100 W, mutta käyttöjännite vain 13,8 V. Tällöin
Oikein verkkolaitteessa tarvitaan purkausvastus
Väärin antennilaitteita ei tarvitse suojata kosketukselta
Oikein verkkolaitteen muuntajan ensiössä tarvitaan sulake
Väärin lähetintä saa käyttää vain liikkuvassa autossa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 202, harjoitustehtävä 10.4.4
10041 Olet ostanut ulkomailta radiolähettimen, jossa on kaksinapainen verkkojohto. Ennen käyttöönottoa on
Väärin verkkojohtoon asennettava lisämaadoitusjohdin laitteen rungon ja pistotulpan välille
Väärin asennettava maadoitusjohdin, joka kiinnitetään alkuperäiseen verkkojohtoon nippusiteillä
Väärin liitettävä lähetin aseman käyttömaadoitukseen, joka täyttää sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset
Oikein laitteeseen asennettava Suomessa käytettävä I-suojaluokan verkkojohto
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10042 Virtalähteestä palaa verkkosulakke n. 30 minuutin käytön jälkeen. Kuormaan menevä virta ei kuitenkaan ole noussut. Syynä voi olla
Oikein liian kriittisesti mitoitettu verkkosulake
Oikein vikaantunut verkkosuodin
Oikein muuntajan ensiökäämi, jonka kierroksista osa on oikosulussa
Väärin verkkokytkin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 199, harjoitustehtävä 10.3.2
10043 Purkausvastuksen tehtävä on
Väärin purkaa antennin staattiset varaukset maahan
Väärin purkaa prosessorin ja ram-piirien kondensaattorien varaukset, jotta laite käynnistyisi häiriöittä
Väärin toimia laitteen käynnistyttyä ja purkaa vaaralliset jännitteet
Oikein purkaa virtalähteen vaaralliset jännitteet, kun laitteen verkkojännite katkaistaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10044 Antennilinjassa on käytettävä ylijännitesuojaa
Väärin mikäli sähköverkon jännite nousee liian suureksi
Väärin jos anodijännite voi nousta niin suureksi, että tehoraja ylittyy
Oikein mikäli antenni on rakenteeltaan sellainen, ettei sitä voi radioteknisistä syistä maadoittaa
Väärin jos lähettimen käyttöjännitteet otetaan sähköverkosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 192
10045 Suojamaadoitus
Väärin on tehtävä sarjakytkentäperiaatteella, jotta johdon yhtenäispituus minimoituisi
Oikein on tehtävä rinnakkaiskytkentäperiaatteella
Väärin on rakennettava myös II-suojaluokan laitteisiin
Oikein on asennettava myös tehdasvalmisteiseen lähettimeen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 199, harjoitustehtävä 10.3.3
10046 Radioamatöörilaitteen maadoituselektrodina voidaan käyttää
Oikein maahan noin 0,7 m syvyyteen asennettua 10 m pituista 16 neliömillimetrin kuparijohdinta
Väärin maahan asennettua 1 m pituista ja 32 mm paksuista pystysuoraa kuparielektrodia
Väärin maahan ulottuvaa, johtavin liitoksin tehtyä muoviputkistoa
Väärin sähköverkon 0-johdinta
Väärin rakennuksen lämpöjohtoverkkoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 193
10048 Verkkojännitteeseen kytkettävien radioamatöörilaitteen osien on oltava Suomessa hyväksyttyä mallia tai CE-merkinnällä varustettuja. Näitä osia ovat
Oikein laitteen verkkokytkin
Oikein sulakkenpidin sulakkeineen
Väärin antennikaapelin liittimet
Oikein pistotulppa
Väärin antennikaapeli
Väärin pääteasteen virityskondensaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10050 Verkko- tai muuta vaarallista jännitettä ei saa olla radioamatöörilaitteen
Oikein antenniliittimissä
Oikein kovaäänisliittimissä
Oikein liittimissä, jotka on tarkoitettu signaalien siirtoon
Väärin lähettimen säätökondensaattorin akselissa laitekotelon sisällä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 191
10051 Verkko- tai muu vaarallinen jännite saa olla radioamatöörilaitteen
Väärin antenniliittimissä
Oikein verkkoliittimissä
Väärin liittimissä, jotka on tarkoitettu signaalien siirtoon
Oikein lähettimen säätökondensaattorin akselissa laitekotelon sisällä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190, 191
10052 SUKO-pistotulppa
Oikein liitetään suojamaadoitettuun laitteeseen kolmen johtimen sähköliitäntäkaapelilla
Väärin on tehdasvalmisteisissa radioamatöörilaitteissa vapaasti vaihdettavissa jonkin muun suojausluokan pistotulppaan
Oikein tarkoittaa suojakosketinpistotulppaa
Oikein kytketään liitäntäjohtoon siten, että keltavihreäraitainen johdin liitetään maadoitusnapaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10053 SUKO-pistotulppa
Oikein kuuluu I-suojausluokan liitäntäjohtoon
Oikein kytketään liitäntäjohtoon siten, että keltavihreäraitainen johdin tulee maadoitusnapaan
Väärin kytketään liitäntäjohtoon siten, että ruskea johdin tulee vaihenapaan
Väärin kytketään liitäntäjohtoon siten, että sininen johdin tulee vaihenapaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 190
10055 Kuvassa 1 on malliesimerkki liiäntäjohdon liittämisestä radioamatöörilaitteeseen. Tunnista osat.
Väärin Osa 7 = vedonpoistaja
Oikein Osa 4 = suojamaadoitusliitin
Väärin Osa 2 = metallinen kiinnityslevy
Väärin Osa 1 = läpivientiholkki
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 194 kuva 2
10056 Kuvassa 1 on malliesimerkki liitäntäjohdon liittämisestä radioamatöörilaitteeseen. Tunnista osat.
Väärin Osa 7 = vedonpoistaja
Väärin Osa 6 = suojamaadoitusliitin
Väärin Osa 2 = metallinen kiinnityslevy
Oikein Osa 1 = nippuside
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 194 kuva 2
10057 Kuvassa 1 on malliesimerkki liitäntäjohdon liittämisestä radioamatöörilaitteeseen. Tunnista osat.
Oikein Osa 7 = läpivienti
Oikein Osa 4 = suojamaadoitusruuviliitin
Oikein Osa 2 = kiinnityslevy (eriste)
Oikein Osa 1 = nippuside
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 194 kuva 2
10058 Kuvassa 1 on malliesimerkki liitäntäjohdon liittämisestä radioamatöörilaitteeseen. Tunnista osat.
Väärin Osa 6 = läpivienti
Väärin Osa 5 = 0-johto
Oikein Osa 3 = jatkoliitoskappale
Väärin Osa 1 = läpivienti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH sivu(t) 194 kuva 2

Lisätietoviittauksissa mainitut kirjat ovat seuraavat:
lyhenne kirjoittaja kirjan nimi huomioita
TH Heikki E. Heinonen Tiimissä hamssiksi - Radioamatööritekniikan perusteita T1-modulin kaikki viitteet ovat vain tähän kirjaan.
TH2 Heikki E. Heinonen Tiimissä hamssiksi 2 - Radioamatööritutkinnon tekniikka kakkosen opaskirja Sivunumeroviittaus X-Y tarkoittaa luvun X sivua Y.
Rothammel Alois Krischke Rothammels Antennenbuch, 11. painos Tähän kirjaan on vain muutama viittaus, ei kannata pelkkään tutkintoon valmentautumiseen hankkia.
Tiimissä hamssiksi -sarjan kirjoja myy Suomen Radioamatööritarvike.

Tenttisivut

Bugiraportteja, kehitysehdotuksia, kommentteja yms otetaan vastaan osoitteessa oh2kku (a) iki.fi.