T2-modulin kaikki kysymykset ilman vastauksia

Klikkaamalla kysymyksen numeroa voit jättää kommenttisi (korjaus, poisto, muutos, lisäys, tarkennus, yms yleisetkin ehdotukset) kyseisestä kysymyksestä.

Kysymyspankki 1,00

Kysymys nroVastausVäite
Komponentit
52001 Sähköpatteri ottaa verkosta 230 voltin jännitteellä 1000 W tehon. Kun verkkojännite putoaa 10 %, on patterin ottama teho
  1300 W
  1000 W
  900 W
  800 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-2, TH sivu(t) 22
52002 Kaksi kelaa on sijoitettu lähekkäin niin, että niiden akselien välillä on 90 asteen kulma, joten
  induktiivinen kytkentä kelojen välillä on löyhä
  kelojen välinen keskinäisinduktanssi on hyvin pieni
  kelojen välinen energianvaihto tapahtuu galvaanisesti
  kelat muodostavat säästömuuntajakytkennän
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-2, TH sivu(t) 43, 104
52003 Amatöörisatelliitti ARS-01E on radallaan joutunut pyörivään liikkeeseen, joten
  sen lähetettä voidaan vastaanottaa ristijagilla
  sitä voi kuulla pohjoisella pallonpuoliskolla vain vastakkaiseen suuntaan pyörivällä dipoliryhmällä (Collinear Array)
  sen täysipainoiseen vastaanottoon käy vain 27 jalan läpimittaisella ympyräparaboloidiheijastimella varustettu dipoli
  sen maassa vastaanotettavan lähetteen polarisaatiotaso riippuu ensisijaisesti maa-aseman leveysasteesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 1-7
52004 Kondensaattorille on sähkön varastona ominaista, että
  se voi varastoida sitä enemmän sähköenergiaa, mitä suuremman sähkökentänvoimakkuuden sen eristysaine kestää
  sen sähkönvarauskyky (kapasiteetti) on erittäin suuri tilavuuteen verrattuna
  tantaalikondensaattoreihin voi varata myös vaihtojännitettä
  tasasuuntaajan suodatinkondensaattorista saattaa saada sähköiskun, vaikka laite ei ole ollut kytkettynä verkkoon viiteen viikkoon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-5, TH sivu(t) 44, 28
52005 Käämin magneettikentän voimakkuus riippuu
  käämissä kulkevan sähkövirran voimakkuudesta
  käämissä kulkevan virran suunnasta
  käämilangan materiaalista
  käämin kierrosten lukumäärästä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-3, TH sivu(t) 43
52006 Radioaallot ovat
  Sähkömagneettista värähtelyä
  Kosmista säteilyä
  Eletrodien liikettä atomista toiseen
  Ionosfäärin värähtelyä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-15, TH sivu(t) 136
52007 Sähkömagneettisen aallon sähkökenttä ja magneettikenttä
  ovat molemmat kohtisuorassa maanpintaa vastaan
  ovat molemmat kohtisuorassa aallon etenemissuuntaa vastaan
  voivat olla samansuuntaiset, mutta vain aaltoputkessa
  ovat maksimissaan sovitetun siirtojohdon alkupäässä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-15, TH sivu(t) 47
52008 Antennin polarisaatio-ominaisuuden määrää
  antennin synnyttämän sähkökentän suunta
  antennin synnyttämän magneettikentän suunta
  antennielementtien pituus
  antennin säteilykulma vaakatasoon nähden
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-15, TH sivu(t) 48, 148
52009 Ilmaeristeisessä säätökondensaattorissa on 16 staattori- ja 15 roottorilevyä, kunkin puolipyöreän levyn säde on 3,0 cm ja levyjen väli on 0,7 mm. Ilman dielektrisyysvakio on 8,85 pF/m. Kondensaattorin
  maksimikapasitanssi on noin 250 pF
  maksimikapasitanssi on noin 500 pF
  minimikapasitanssi on noin 2,5 pF
  tasajännitekestoisuus on noin 1,75 kV
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-5, TH sivu(t) 76
52010 Mikä seuraavista lähetteistä vaatii suurimman kaistan?
  amplitudimoduloitu kaksisivukaistalähete (A3E), jonka suurin moduloiva taajuus on 3 kHz
  amplitudimoduloitu tynkäsivukaista-TV-lähete (C3F)
  taajuusmoduloitu lähete (F3E), suurin moduloiva taajuus 3 kHz, deviaatio 5 kHz
  taajuudensiirtoavainnuksella toteutettu kaukokirjoituslähete (F1B), nopeus 50 Bd, taajuudensiirto 170 Hz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-11, TH sivu(t) 58-63
52011 Tasajännitteen vakavoimiseen käytettävä puolijohdekomponentti on
  termistori
  varistori
  pindiodi
  zenerdiodi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-9, TH sivu(t) 75, 83
52012 Taajuuden kolmentajana käytetään
  resistanssidiodia
  kapasitanssidiodia
  tyristoria
  termistoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-9, 2-11
52013 Ferriittisydämellä varustettuja keloja käytetään erityisesti silloin, kun halutaan
  saada aikaan hyvin pieni induktanssi esim verkkokuristimeen.
  valmistaa pientaajuussuodatin.
  säätää lähettimen oskillaattorin taajuutta mahdollisimman lineaarisesti.
  suurentaa kelan induktanssia.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-3, TH sivu(t) 78
52014 On totta, että
  keraamisen eristeen häviöt ovat suurilla taajuuksilla pienemmät kuin eristepaperilla
  kuparilangasta tehdyllä kelalla on parempi Q-arvo kuin hopealangasta tehdyllä kelalla
  kvartsikiteellä on pienet häviöt (Q-arvo suuri)
  kvartsikiteellä on suuret häviöt (Q-arvo suuri)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-7, TH sivu(t) 76, 94-96
52015 Kvartsikide on erinomainen komponentti kaistanpäästösuodattimeen, koska
  kvartsikide muodostaa erittäin vähähäviöisen virityspiirin
  kvartsikiteen Q-arvo on pieni
  kvartsikiteen induktanssi on pieni
  kvartsikiteen kynnysjännite on vain 0,7 volttia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-7, TH sivu(t) 83, 93
52016 600 VA verkkomuuntajassa on 1000 voltin toisiokäämi, joten
  se on tarkoitettu 1 kW lineaarisen vahvistimen anodijännitemuuntajaksi
  se käy sellaisenaan 2 kV jännitteenkahdennuskytkennän verkkomuuntajaksi
  sitä voidaan käyttää puoliaaltotasasuuntaajassa
  kokoaaltotasasuuntaajassa sillä ei ole käyttöä, koska keskiulosotto näköjään puuttuu
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-8, TH sivu(t) 56
52017 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 2-1 muuntajan toisiokäämissä on keskiulosotto, joten
  ensiökäämissä ja toisiokäämissä on aina yhtä monta kierrosta
  jännite A-B on yhtäsuuri kuin jännite B-C
  ensiökäämin virta voi olla puolet toisiokäämin A-C virrasta
  jännitteet A-B ja C-B ovat vastakkaisvaiheiset
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-8, TH sivu(t) 80-81
52018 Lineaarista transistorivahvistinta käytetään 144 MHz:llä, koska
  vahvistinputkista ei ole mahdollista saada 100 wattia ulos ko. taajuudella
  vain transistoreja voi käyttää lineaarisessa vahvistimessa
  putket vaativat mutkikkaamman virtalähteen
  nykyaikaiseen transceiveriin ei mahdu putkia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-21
52019 Tehonsäätökomponenttina vaihtosähköpiireissä käytetään
  darlingtonia
  triacia
  tyristoria
  varistoria
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-9, TH sivu(t) 87
52020 Radioamatöörilähettimen oskillaattoria seuraava transistorivahvistinaste toimii A-luokassa, joten
  vahvistin on asetettu toimintapisteeseen, jossa virtaa kulkee jatkuvasti
  kollektorivirtaa kulkee ohjaavan vaihtosignaalin negatiivisen puoliskon aikana
  asteesta saadaan 1000 watin teho sähkötyksellä
  siinä kulkee virtaa radiotaajuisen jakson jokaisena hetkenä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-10, TH sivu(t) 90-92
52021 Polariteetilla (komponenttiin kytkettävän tasajännitteen napaisuudella) on merkitystä käytettäessä
  tantaalikondensaattoria
  keraamista kondensaattoria
  diodia
  PTC-vastusta
  suurtaajuuskuristinta
  kapasitanssidiodia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-9
52022 Kvartsikiteen vastinkytkennässä esiintyy
  induktanssi ja resistanssi rinnan
  kapasitanssi ja resistanssi sarjassa
  kapasitanssi ja induktanssi sarjassa
  kapasitanssi ja induktanssi rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-7, TH sivu(t) 93
52023 Kvartsikiteen
  sarjaresonassitaajuus on korkeampi kuin rinnakkaisresonanssitaajuus
  sarjaresonassitaajuus on matalampi kuin rinnakkaisresonanssitaajuus
  taajuusvakavuus on parempi kuin LC-piirillä
  hyvä tuuletus parantaa taajuusvakavuutta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-7, TH sivu(t) 93
52024 Kvartsikiteen
  taajuus ei ole säädettävissä ollenkaan
  taajuus on säädettävissä laajalla kaistalla
  taajuutta voi muuttaa säädettävällä kondensaattorilla
  taajuus pidetään tavallisimmin vakiona
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-7, TH sivu(t) 125
52025 Kvartsikidettä käytetään
  lähettimen oskillaattorissa
  vastaanottimen paikallisoskillaattorissa
  SSB-lähetettä muodostettaessa
  vastaanottimen sekoitusasteessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-7, TH sivu(t) 93
52026 144 MHz taajuus kerrotaan diodikertojalla 432 MHz:ksi. Kun kertojaan viedään 30 watin teho, saadaan tehoa 432 MHz:llä noin
  3 W
  10 W
  30 W
  90 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-10, 2-11
52027 Kertojana käytetään
  push-push -astetta, kun halutaan saada ulos toinen harmoninen
  push-pull -astetta, kun halutaan saada ulos parillinen harmoninen
  push-pull -astetta, kun halutaan saada ulos pariton harmoninen
  kapasitanssidiodia, kun halutaan yksinkertaistaa 432 MHz:n A1A-lähetintä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-10, 2-11
52028 tehtävään liittyvä kuva
Radioamatööriasemaan kuuluvan elektroniikkalaitteen tarvitsema 9,1 voltin jännite stabiloidaan (vakavoidaan) 400 mW zenerdiodilla, kuva 2-3. Laite ottaa tehoa (kuormittaa) maksimissaan 0,36 W, joten
  vastuksen R1 suuruus voi olla 68 ohmia
  vastuksen R1 suuruus voi olla 330 ohmia.
  suurin sallittu kuormitusvirta saa olla 160 mA
  zenerdiodi voi pitää jännitteen vakaana, vaikka kuormitusta ei ole ollenkaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-12, TH sivu(t) 83
52029 tehtävään liittyvä kuva
9,1 voltin jännite stabiloidaan (vakavoidaan) zenerdiodilla, maksimi kuormitusvirta on 160 mA, kuva 2-3, joten
  zenerdiodin maksimitehoksi riittää 1,6 W
  vastus R1 voidaan mitoittaa niin, että pienin zenerdiodin läpi kulkeva virta on noin 15 mA
  vastus R1 voi olla 68 ohmia
  vastus R1 voi olla 165 ohmia: kaksi 330 ohmin vastusta rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-12, TH sivu(t) 83
52030 tehtävään liittyvä kuva
10 dB:n vaimennin 50 ohmin linjassa on kuvan 2-2 mukainen, jolloin
  Z1 = Z2 = 50 ohmia
  R1:n ja R3:n tehonkestovaatimukset ovat erisuuret
  R1 on 96,2 ohmia, R2 on 71,7 ohmia ja R3 96,2 ohmia
  R1 on 100 ohmia, R2 on 66,7 ohmia ja R3 100 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-6
52031 Hyvä kondensaattorin eristysaine on
  äänitaajuuksilla eristemuovi
  säätökondensaattorissa pertinax
  kiinteissä kondensaattoreissa kiille
  ohituskondensaattoreissa ilma
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-4, TH sivu(t) 76
52032 Hyvä säätökondensaattorin tukien eristysaine on
  keraaminen eriste
  pertinax
  butyyli
  styrox
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-4, TH sivu(t) 76
52033 7 MHz taajuudelle tarkoitettu kela voidaan käämiä
  ilmakelana
  trolitulirungolle
  trolitulirungolle, jonka sisällä on ferriittisydän
  keraamiselle rungolle
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-3, TH sivu(t) 78
52034 On totta, että
  keraaminen eriste on suurilla taajuuksilla parempi kuin eristepaperi
  ilma on erittäin vähähäviöinen eristeaine
  HF-taajuuksilla ei voi käyttää muovipohjaisia eristeaineita
  kelarungon eristeaineella ei ole vaikutusta kelan häviöihin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-4, TH sivu(t) 76, 79
52035 Syötät autossa olevaa transseiveriäsi 3 m pituisella d = 0,75 mm parikaapelilla. Käyttöohjeen mukaan lähetin ottaa virtaa noin 20 ampeeria 12 voltin jännitteellä, joten
  lähetyksessä jännite putoaa niin paljon, että laite lakkaa toimimasta
  lähetin toimii muuten normaalisti, mutta lähetysteho putoaa noin 20 %
  jännitehäviö on vain noin 0,5 V, joten lähetin toimii normaalisti
  laitteessa oleva ylivirran rajoitin pitää syöttöjännitteen vakaana virtajohdon häviöistä huolimatta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-14, TH sivu(t) 27
52036 400 mW zenerdiodilla vakavoidaan oskillaattorin tarvitsema 9,1 V jännite. Oskillaattorin ottama virta on 20 mA. Kun zenerdiodin etuvastus pudottaa jännitettä 4,7 V, kuluu etuvastuksessa tehoa
  94 mW
  147 mW
  400 mW
  588 mW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-12, TH sivu(t) 83
52037 400 mW zenerdiodilla vakavoidaan oskillaattorin tarvitsema 9,1 V jännite. Oskillaattorin ottama virta on 20 mA. Zenerdiodin etuvastus pudottaa jännitettä 4,7 V. Oikein mitoitetun etuvastuksen resistanssi voi olla
  235 milliohmia
  235 ohmia
  120 ohmia
  440 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-13, TH sivu(t) 83
52038 Stabiloidussa jännitelähteessä on tasasuuntaajasta saatava jännite 30 V ja suodatuskondensaattorin kapasitanssi 47 mF. Kondensaattoriin varautunut energia on
  42 J
  31 J
  21 J
  14 J
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-13, TH sivu(t) 44, 191
52039 Stabiloidussa jännitelähteessä on tasasuuntaajasta saatava jännite 24 V. Suodatuskapasitanssin muodostaa seitsemän rinnankytkettyä 10 mF:n kondensaattoria. Kapasitanssiin varautunut energia on
  40 J
  34 J
  29 J
  20 J
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-13, TH sivu(t) 44, 191
52040 Radioamatööriaseman verkkolaite antaa 13,8 V tasajännitteen. Verkkolaitteeseen on kytketty 144 MHz FM-kone, joka kuuntelulla vie 1 A virran, ja HF-transceiveri, joka kuuntelulla ottaa 2 A virtaa. HF-lähettimen päätevahvistimen lähtöteho on 75 W ja hyötysuhde 50 %. Verkkolaitteessa on oltava purkausvastus, koska
  verkkolaitteen suodatuskondensaattoriin on varautunut yli 20 J energia
  verkkolaitteen verkkomuuntajan toisiojännitteen huippuarvo ylittää suojajännitteen eli 42 V
  verkkolaite ottaa verkosta tehoa yli 200 VA
  ylivirtasuoja ei toimi ilman sitä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-13, 2-14, TH sivu(t) 44, 191
52041 Radioamatööri työskentelee testissä portablena. Akun kapasiteetti on 50 Ah (ampeerituntia). Transseiveri vie virtaa kuuntelulla 2,5 ampeeria ja lähetyksellä 12,5 ampeeria, joten sähköä riittää UHF-aktiivisuuskisassa
  4 tunniksi, vaikka lähetin olisi päällä koko ajan
  10 tunniksi, jos lähetin on päällä kolmasosan ajasta
  10 tunniksi, jos lähetin on päällä neljäsosan ajasta
  12 tunniksi, jos lähetin on päällä viidesosan ajasta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-14
52043 A1A-sähkötyslähetteen kaistanleveys riippuu
  sähkötysnopeudesta
  avainsuodattimen aikavakiosta
  kidesuodattimen kaistanleveydestä
  päätevahvistimen kaistanleveydestä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-11, 5-7
52044 Hyvyysluku eli Q-arvo on
  hiilikalvovastuksella hyvin suuri
  kuparilangasta tehdyllä kelalla parempi kuin hopealangasta tehdyllä kelalla
  kiille-eristeisellä kiintokondensaattorilla suuri
  kvartsikiteellä suuri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-6, 2-7, TH sivu(t) 94-96
52045 Muuntajaa käytetään
  liian suuren virran rajoittamiseen
  vaihtojännitteen muuntamiseen
  impedanssien sovittamiseen
  lämpötilan mittaamiseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-8, TH sivu(t) 80-81
52046 LDR-komponentti (Light-depending Resistor)
  voisi olla suomeksi "valovastus"
  on valmistettu kadmiumsulfidista
  sopii 13,8 voltin jännitelähteen volttimittarin asteikkovaloksi
  sopii virtalähteen purkausvastukseksi (Bleeder)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-6, TH sivu(t) 75
52047 Antennin polarisaatio on hyvä tietää, koska
  antennin asento on valittava vastaanotettavan sähkömagneettisen aallon polarisaation mukaan
  HF-kaukoyhteyksissä polarisaatio on valittava lähetyskulman mukaan
  VHF-lähiyhteyksissä kummankin aseman on hyvän kuuluvuuden saamiseksi käytettävä samaa polarisaatioa
  lähikentässä juuri polarisaatio määrää taitekertoimen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 2-15, TH sivu(t) 48, 148
Piirit ja kytkennät
53001 Kun kaksi erisuurta vastusta kytketään rinnan,
  kulkee suurempi osa virrasta pienemmän vastuksen kautta
  on suuremman vastuksen kestettävä yli puolet koko tehosta
  on vastusten oltava samantyyppisiä
  voi toisen vastuksista korvata kahdella sarjaankytketyllä vastuksella
  vaikuttaa suurempi jännite suuremman yli
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-2
53002 Kun kaksi erisuurta kondensaattoria kytketään sarjaan,
  kulkee molempien läpi sama virta
  jakautuu jännite kondensaattoreihin kapasitanssien suhteessa
  on kapasitanssiltaan suurempi kytkettävä alempaan potentiaaliin (esim. runkoon tai maahan)
  voi toinen olla säätökondensaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-2, TH sivu(t) 103
53003 tehtävään liittyvä kuva
RC-piiriä, kuva 3-1a, voidaan käyttää
  kokoaaltotasasuuntaajan jälkeisenä suodattimena
  avainsuodattimessa
  antennireleen vedon ja päästön nopeuttamiseen
  lyhyiden jännitepiikkien muodostamiseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-4, 3-5, TH sivu(t) 56
53004 Kaksi piiriä voidaan kytkeä toisiinsa
  induktiivisesti
  kapasitiivisesti
  magnetostriktiivisesti
  galvaanisesti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-5, TH sivu(t) 80
53005 Alipäästösuodatin
  muodostuu aina kahdesta kondensaattorista ja yhdestä kelasta
  voi muuntaa lähettimen päätevahvistimen suuren impedanssin syöttöjohdon 50 ohmin impedanssiksi
  voi muuntaa lähettimen päätevahvistimen pienen impedanssin syöttöjohdon 50 ohmin impedanssiksi
  voi estää TV:n alastulojohdossa lähetystaajuuden harmonisten pääsyn vastaanottimeen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-8, TH sivu(t) 107-108
53006 Induktiivisessa kytkennässä
  piirit on yhdistetty toisiinsa kytkentälangalla
  piirit on kytketty toisiinsa magneettikentän välityksellä
  energia siirtyy piiristä toiseen sähkökentän välityksellä
  kytkennän kiinteys kasvaa, kun piirien kelat viedään lähemmäksi toisiaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-5, TH sivu(t) 890
53007 Kapasitiivinen jännitteenjakaja
  toimii vain tasajännitteellä
  toimii vain vaihtojännitteellä
  ei ole käytännöllinen radiotaajuuksilla
  on yleisesti käytössä esim. lähettimen oskillaattorissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-2, TH sivu(t) 124
53008 tehtävään liittyvä kuva
Kuvassa 3-8
  kondensaattorien C1 ja C2 sekä kelan L muodostama "tankkipiiri" on rinnakkaisresonanssipiiri
  tankkipiiri on kytketty pääteputken anodille galvaanisesti
  teho viedään tankkipiiristä symmetrisellä linkkikytkennällä
  kondensaattorilla C3 säädetään kuormitusta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-5, 3-6
53009 tehtävään liittyvä kuva
Päätevahvistimen tankkipiiri (rinnakkaispiiri) on kuvan 3-8 mukainen:15-168 pF:n säätökondensaattori C1, 10 pF:n kondensaattori C2 ja ulosotoin varustettu kela L. Piiri on vireessä 3,5 MHz:llä, kun Ckok = 175 pF ja L = 12 uH. Muilla alueilla piiri on vireessä, kun vastaavat arvot ovat
  7 MHz:llä 105 pF ja 5 uH
  14 MHz:llä 50 pF ja 2,2 uH
  21 MHz:llä 35 pF ja 1,68 uH
  28 MHz:llä 27 pF ja 1,2 uH
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-6
53010 tehtävään liittyvä kuva
Transistorilähettimen lähdössä on alipäästösuodatin, kuva 3-6 C1 - L1 - C2 - L2 - C3. (50 ohmia - 50 ohmia).
  Suodin on symmetrinen eli C3 = C1
  C2 on puolet C1:stä
  C2 on noin 2 kertaa C1
  Suodin sovittaa lähettimen päätetransistorin impedanssin koaksiaalikaapelin impedanssiin.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-8, TH sivu(t) 108
53011 tehtävään liittyvä kuva
36 MHz:n rinnakkaispiirin induktanssi on L2 ja kapasitanssi C2, kuva 3-5. Kuinka suuri kapasitanssi piiriin on lisättävä, jotta se olisi resonanssissa 18 MHz:llä?
  1/2C2
  C2
  2C2
  3C2
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-6
53012 tehtävään liittyvä kuva
Kun kuvan 3-1a RC-piiriin kytketään tasajännite,
  vastuksen R yli vaikuttaa aluksi koko jännite U
  kondensaattorin C virta on aluksi nolla
  kondensaattorin C jännite kasvaa eksponentiaalisesti arvoon U
  vastuksen R virta on aluksi U/R
  tapahtuu jännitteen varautuminen kondensaattoriin C
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-3, 3-4, TH sivu(t) 77
53013 tehtävään liittyvä kuva
Kun kuvan 3-1b CR-piiriin kytketään tasajännite,
  vastuksen R virta on aluksi U/R
  vastuksen R yli oleva jännite lähtee nousemaan kohti arvoa U
  kondensaattorin C virta on aluksi suuri
  kondensaattorin C yli vaikuttava jännite kasvaa eksponentiaalisesti arvoon U
  tapahtuu jännitteen integroituminen vastukseen R
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-4, TH sivu(t) 77
53014 Suurjänniteverkkolaitteessa suotokondensaattorin muodostaa kolme sarjaankytkettyä elektrolyyttikondensaattoria. Kondensaattorien kanssa rinnan on kytkettävä
  samansuuruiset vastukset
  estosuuntaiset diodit
  päästösuuntaiset diodit
  zenerdiodit
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-2, 3-3
53015 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 3-9 suuritehoisessa vahvistimessa
  piiri 1 sovittaa transistorin kantapiirin edeltävän kideoskillaattorin suureen lähtöimpedanssiin
  piiri 2 on virityspiiri ja impedanssin sovitin
  kondensaattori C4 on antennin lyhennyskondensaattori
  kondensaattori C5 tasaa kuormituksen vaihtelua
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-11, TH sivu(t) 131
53016 Tasasuuntaajan purkausvastus on palanut poikki, eikä muuta kuormaa ole. Suotokondensaattorin napajännitteen määrää verkkojännitteen katkaisemisen jälkeen
  kondensaattorin jännitekestoisuus
  kondensaattorin kapasitanssi
  kondensaattorin eristysaineen vuotoresistanssi
  tasasuuntaajan johtimien resistanssi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-3
53017 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 3-2a suodatin on kytketty signaalitien rinnalle, joten se on toiminnaltaan
  ylipäästö-
  alipäästö-
  kaistanpäästö-
  kaistanestosuodatin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-7, TH sivu(t) 107
53018 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 3-2b suodatin on kytketty signaalitien rinnalle, joten se on toiminnaltaan
  ylipäästösuodatin
  alipäästösuodatin
  kaistanpäästösuodatin
  kaistanestosuodatin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-7, TH sivu(t) 107
53019 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 3-2c suodatin on toiminnaltaan
  ylipäästösuodatin
  alipäästösuodatin
  kaistanpäästösuodatin
  kaistanestosuodatin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-7, TH sivu(t) 107
53020 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 3-2d suodatin on toiminnaltaan
  ylipäästösuodatin
  alipäästösuodatin
  kaistanpäästösuodatin
  kaistanestosuodatin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-7, TH sivu(t) 107
53021 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 3-3b suodatin on toiminnaltaan
  ylipäästösuodatin
  alipäästösuodatin
  kaistanpäästösuodatin
  kaistanestosuodatin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-7, TH sivu(t) 107
53022 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 3-4 diplekserissä
  9 MHz:n taajuinen signaali ohjautuu 50 ohmin vastukseen
  9 MHz:n signaali pääsee läpi, muut taajuudet eivät
  L2 on 29,5 nH
  L2 on 0,295 mikrohenriä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-6, 3-8, TH sivu(t) 108
53023 tehtävään liittyvä kuva
Kuvassa 3-7a on tasasuuntaajan suodatin, joka
  on tarkoitettu 550 voltin tasajännitteelle
  voi SSB-käytössä antaa 400 mA tasavirran
  on tyypillinen 2-putkisen A1A-lähettimen (15 W) anodivirtalähde
  sisältää rautasydämisen kuristimen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-8
53024 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 3-7b mukaista suodatinta käytetään
  lähettimen harmonisten vaimentamiseen antennin syöttöjohdossa
  antenninvirittimenä
  ylipäästösuotimena TV-vastaanottimen edessä
  pientaajuussuodattimena kuulokkeilla kuunneltaessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-8, TH sivu(t) 107
53025 Välitaajuussuodatin
  voi olla kaksois-RC-tyyppiä
  sisältää usein kvartsikiteitä
  on alipäästösuodatin, jonka rajataajuus = 1,4 x välitaajuus
  muodostuu usein peräkkäisistä kaksoisviritetyistä asteista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-9, TH sivu(t) 108
53026 Vastaanotettava signaali kytketään suurtaajuudelle viritettyyn piiriin
  kelan ulosottoon
  kytkentälinkillä
  säätökondensaattorilla
  takaisinkytkentäpotentiometrillä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-9, TH sivu(t) 80
53027 Sarjaresonanssipiiriä voi käyttää
  vastaanottimen edessä aaltoloukkuna, jottei lähellä oleva suuritehoinen lähetin (paikallisasema) muuta sekoitusasteen toimintapistettä
  välitaajuussuotimena
  rajataajuussuotimena
  signaalitiellä sarjaelimenä, jolloin se toimii kaistanpäästösuotimena
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-7, 3-9
53028 CW-vastaanotossa vaadittava kapea kaista voidaan toteuttaa
  käyttämällä kapeaa kidesuodatinta välitaajuudella
  aktiivisella äänitaajuussuodattimella esim. 600 Hz:llä
  RC-kytketyllä kuulokevahvistimella
  kaventamalla kaksoisviritetyn välitaajuusmuuntajan kaistaa rinnakkaisvastuksilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-9, TH sivu(t) 108-109, 119, 96
53029 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 3-3a suodatin on
  ylipäästösuodatin
  alipäästösuodatin
  kaistanpäästösuodatin
  kaistanestosuodatin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-7, TH sivu(t) 107
53030 Välitaajuussuodatin voidaan rakentaa
  RC-rinnankytkennällä
  alipäästösuotimesta ja ylipäästösuotimesta, joiden rajataajuus on noin 3 kHz
  käyttämällä pietsosähköisiä resonaattoreita
  piikiteistä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-10
53031 Sarjapiirin kelan induktanssi on 7,3 millihenriä ja kondensaattorin kapasitanssi 0,3 mikrofaradia. Piirin impedanssi on minimissä taajuudella
  34 Hz
  3000 Hz
  3,4 kHz
  ääretön
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-6, 3-10
53032 Kondensaattori ja kela ovat sarjapiirissä. Kun piiriin kytketään vaihtojännite,
  niiden reaktanssit ovat vastakkaismerkkiset
  kelan resistanssi on puolet kondensaattorin resistanssista
  saadaan piiri resonanssiin jännitettä muuttamalla
  kulkee siinä resonanssissa suuri virta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-10, TH sivu(t) 50
53033 Kondensaattori ja kela muodostavat rinnakkaispiirin. Kun piiriin kytketään vaihtojännite,
  on sen impedanssi nolla
  kondensaattorin resistanssi on puolet kelan resistanssista
  voidaan se virittää resonanssiin kelan induktanssia muuttamatta
  kulkee sen kautta resonanssissa pieni virta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-10, TH sivu(t) 52
53034 tehtävään liittyvä kuva
Kokoaaltotasasuuntaajan jälkeistä aaltoisuutta voidaan vähentää suodattimella, jonka muodostavat
  pieni resistanssi ja suuri kapasitanssi, RC-lenkki, kuva 3-1a
  suuri induktanssi ja suuri kapasitanssi (LC-lenkki)
  suuri induktanssi ja kaksi suurta kapasitanssia, kuva 3-7a
  kaksi hyvin suurta kapasitanssia rinnan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-10, 3-11, TH sivu(t) 56
53035 Kidesuodattimen
  etuna on, että se voidaan rakentaa usean megahertsin taajuudelle
  rakenteen ollessa symmetrinen siinä on parillinen määrä kvartsikiteitä
  kaista on sitä jyrkempi, mitä useampia kiteitä siinä on
  kaistanleveys on 400 Hz, jos sen kiteiden taajuusero Y2 - Y1 on 600 Hz
  estovaimennus on vähäinen, vain pari desibeliä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-11, TH sivu(t) 108,9
53036 Kun akkuja kytketään sarjaan,
  on akuilla oltava sama kapasiteetti (esim. 50 Ah)
  kasvaa niiden virtakuormitettavuus
  voidaan myös niitä käyttävät laitteet, esim. HF-transseiveri ja kahden metrin autokone kytkeä sarjaan johtimien jännitehäviön pienentämiseksi
  on kytkimen oltava kaksinapaista tyyppiä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 3-3, TH sivu(t) 109, 191
Vastaanottimet
54001 Amatöörivastaanottimessa voi olla
  Ylössekoitus
  AVS-järjestelmä (AGC)
  Suurtaajuisen signaalin vaimennin
  C-luokan AF-vahvistin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-2, TH sivu(t) 120, 118
54002 Supervastaanottimessa voi olla
  jatkuvasäätöinen oskillaattori (VFO)
  häiriönrajoitin (ANL)
  automaattinen tehotason säädin (ALC)
  mikrofonivahvistuksen säätö (MIC GAIN)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-2, TH sivu(t) 119
54003 432 MHz:n vastaanotin varustetaan antenniin sijoitetulla etuvahvistimella (mastovahvistimella), jolloin aikaisemmin kohinaan peittynyt signaali nousee 6 dB kohinan yläpuolelle, sillä
  vastaanotin on nyt paremmin sovitettu antenniin
  vastaanottimeen tuleva kohina vähenee 6 dB
  etuvahvistin kumoaa antennikaapelissa aiheutuvan signaalin vaimentumisen
  vastaanottimen oma kohina vähenee 6 dB
  vastaanottimeen tuleva signaali ei enää huku vastaanottimen omaan kohinaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-12, 4-13
54004 Suurtaajuusvahvistimen tehtävä vastaanottimessa on
  antennikaapelin häviöiden kumoaminen
  peilitaajuuksien poistaminen
  vastaanottimen herkkyyden parantaminen
  häiriöiden poistaminen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-3
54005 Herkässä 144 MHz:n vastaanottimessa
  kohinakerroin (Noise Factor) on 1 dB
  kohinaluku (Noise Figure) on 1 dB
  tarvitaan vähänkohiseva (Low Noise) suurtaajuusvahvistin
  tarvitaan tehokas häiriönrajoitin (Noise Limiter)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-12, 4-13
54006 Peilitaajuusvaimennusta voidaan lisätä
  suurentamalla välitaajuutta
  kytkemällä useita välitaajuusvahvistusasteita peräkkäin
  suurentamalla suurtaajuusvahvistusta
  käyttämällä useampaa sekoitusta
  parantamalla välitaajuusselektiivisyyttä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-5
54007 Ensimmäisen sekoitusasteen ylikuormittumista vähennetään
  suurentamalla suurtaajuusvahvistusta
  vastaanottimen edessä olevalla vaimentimella
  käyttämällä hidastettua AGC:tä (automaattinen vahvistuksensäätö) st-vahvistimessa
  käyttämällä aktiivista pt-suodinta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-3, TH sivu(t) 119
54008 Asemien erottelukykyä (selektiivisyyttä) saadaan paremmaksi
  kahden suurtaajuusvahvistusasteen käytöllä
  balansoidulla sekoitusasteella
  käyttämällä useita viritettyjä vt-vahvistusasteita
  käyttämällä kapeaa välitaajuussuodinta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-7, TH sivu(t) 117
54009 Panoraamavastaanotin
  on SSTV-vastaanottimen toinen nimi
  tarkoittaa samaa kuin skanneri
  näyttää vastaanotettavat signaalit
  toimii vain digimodeilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-15
54010 Vastaanottimen S-mittari näyttää vastaanotettavaa signaalinvoimakkuutta
  vastaanottimen antenninavoissa
  suurtaajuusvahvistimen jälkeen
  ennen välitaajuusvahvistinta
  välitaajuusvahvistimen jälkeen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-9, TH sivu(t) 118
54011 Antennista tulee 1 pW signaali vastaanottimeen, jonka st-vahvistimen vahvistus on 16 dB, sekoitusasteen vaimennus 6 dB ja vt-vahvistimen vahvistus 80 dB. Signaalin teho ilmaisimen tulonavoissa on
  1 W
  1 mW
  -30 dBm
  0 dBm
  +12 dBm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-7
54012 Antennista tulee 1 pW signaali vastaanottimeen, jonka st-vahvistimen vahvistus on 16 dB, sekoitusasteen vaimennus 6 dB ja vt-vahvistimen vahvistus 80 dB. Signaalin jännite ilmaisimen tulonavoissa (Zilm = 1 kilo-ohmi) on
  100 mV
  0,775 V
  1 V
  0 dBm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-7
54013 Vastaanottimen Notch Filter eli VT-asteessa oleva imupiiri
  toimii säädettävänä vaimentimena vastaanottimen koko vt-kaistalla
  toimii AM-tyyppisenä häiriönrajoittimena
  on sivuunviritettävä vt-aste
  vaimentaa vt-kaistalle sattuvaa häiriösignaalia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-14
54014 Paikallisoskillaattorista sekoitusasteelle vietävän tehon taso on yleisesti 7 dBm. Teho on watteina
  7 dW
  7 mW
  5 mW
  0,2 mW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-3
54015 Häiriönpoistimen (NOISE BLANKER) tehtävänä on
  vaimentaa pulssimaisia häiriöitä
  vaimentaa häiriöitä
  vaimentaa voimakkaiden asemien aiheuttamia keskinäismodulaatiohäiriöitä
  vaimentaa vasta-aseman liiallisesta modulaatiosta aiheutuvia häiriöitä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-14
54016 Vastaanotin, jonka automaattisella vahvistuksen säädöllä (AVS, AGC) on lyhyt nousuaika ja pitkä laskuaika, soveltuu erityisesti
  SSB-signaalien vastaanottoon
  CW-signaalien vastaanottoon
  AM-signaalien vastaanottoon
  FM-signaalien vastaanottoon.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-9
54017 24,9 MHz:lle viritetyn supervastaanottimen oskillaattoritaajuus on 33,9 MHz ja välitaajuus 9,0 MHz. Peilitaajuus on
  15,9 MHz
  18,0 MHz
  42,9 MHz
  51,9 MHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-5
54018 Tuloilmaisimella (Product Detector) voidaan ilmaista
  SSB (J3E) -signaaleja
  FM (F3E) -signaaleja
  CW (A1A) -signaaleja
  DSB-signaaleja (kantoaalto tukahdutettu, molemmat sivukaistat)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-11
54019 Supervastaanottimen peilitaajuusvaimennukseen vaikuttaa
  suurtaajuusvahvistimen kaistanleveys
  välitaajuusvahvistimen kaistanleveys
  vastaanottimen kohinaluku
  sekoitusten lukumäärä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-4, 4-5
54020 Vastaanottimen automaattisen taajuudensäädön (AFC) oleellisena osana käytettävä puolijohdekomponentti on
  tyristori
  zenerdiodi
  kapasitanssidiodi
  tunnelidiodi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-8
54021 HF-alueen vastaanottimen 1. välitaajuus valitaan suureksi, jotta
  saadaan riittävä peilitaajuusvaimennus
  VT-suodatin olisi helppo toteuttaa
  vastaanotettavan taajuuden näyttö saadaan tarkaksi
  suurtaajuusaste voisi samanaikaisesti toimia myös välitaajuusvahvistimena
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-4
54022 HF-vastaanotin on varustettu automaattisella vahvistuksen säädöllä (AVS, AGC). On totta, että
  AVS:n tehtävänä on pitää vastaanotettava signaali mahdollisimman vakiona
  AVS on helpompi muodostaa vastaanottimessa kuin lähettimessä
  hidastettu AVS alkaa muodostaa säätöjännitettä vasta sitten, kun vastaanotettavan signaalin taso on riittävän suuri
  vastaanottimen S-mittari mittaa useimmiten AVS-jännitettä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-9, TH sivu(t) 118
54024 Hyvässä VHF-vastaanottimessa esiintyvä kohina on pääasiassa
  suurtaajuusasteesta
  sekoitusasteesta
  1. välitaajuusvahvistusasteesta
  ilmaisimesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-12, 4-13
54025 AM-lähete voidaan ilmaista
  verhokäyräilmaisimella
  tuloilmaisimella (Product Detector)
  diskriminaattorilla
  vaihelukitulla silmukalla, jolloin ilmaistu pientaajuus otetaan integraattorilta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-11
54026 FM-lähete voidaan ilmaista
  verhokäyräilmaisimella
  tuloilmaisimella (Product Detector)
  diskriminaattorilla
  vaihelukitulla silmukalla, jolloin ilmaistu pientaajuus otetaan integraattorilta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-11
54027 SSB-lähete (J3E) voidaan ilmaista
  verhokäyräilmaisimella
  tuloilmaisimella (Product Detector)
  diskriminaattorilla
  vaihelukitulla silmukalla, jolloin ilmaistu pientaajuus otetaan integraattorilta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-11
54028 Hyvässä radioamatöörivastaanottimessa
  herkkyys on parhaimmillaan 0,1 mV
  vastaanottimen oma kohina on pieni
  ristimodulaationkesto on mahdollisimman pieni
  peilitaajuusvaimennus on suuri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-4, TH sivu(t) 115-117
54029 Kaksoissupervastaanottimessa
  ei tarvita suurtaajuusvahvistinta
  ensimmäinen välitaajuus on suurempi kuin toinen välitaajuus
  peilitaajuudella esiintyvä signaali on tehokkaasti vaimennettu
  voi esiintyä oskillaattorien taajuuksien sekoitustuloksena syntyviä 'vihellyksiä'
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-5, TH sivu(t) 115, 118
54030 Vastaanottimen välitaajuus on 605 kHz. Kun se on viritetty taajuudelle 8,1 MHz, kuuluu yhtä aikaa kaksi asemaa. Paikallisoskillaattorin taajuus on alempi kuin kuunneltava (asteikolle merkitty) taajuus. Mitkä ovat em. kahden aseman taajuudet?
  6.890 kHz
  7.495 kHz
  8.100 kHz
  9.310 kHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-5
54033 Supervastaanottimen peilitaajuusvaimennus määräytyy lähinnä
  suurtaajuusvahvistimen kaistanleveyden perusteella
  välitaajuusvahvistusasteiden lukumäärän perusteella
  vastaanottimen kohinaominaisuuksien perusteella
  ensimmäisen välitaajuuden suuruuden perusteella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-5
54034 Kaksoissupervastaanottimessa kuuluu kohdassa 28.310 kHz vakiotaajuinen vihellys. Se voi aiheutua
  1. välitaajuudella (1.600 kHz) olevasta AM-asemasta
  2. välitaajuudella (110 kHz) olevasta aikamerkkiasemasta
  1. paikallisoskillaattorin harmonisesta
  2. paikallisoskillaattorin harmonisesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-6
54035 Kaksoissuperin ensimmäinen välitaajuus valitaan suhteellisen suureksi, koska tällöin
  ei tarvita apuoskillaattoria
  saavutetaan hyvä peilitaajuusvaimennus
  voidaan käyttää halpoja komponentteja
  voidaan käyttää lyhyempää antennia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-6
54036 Vastaanottimen häiriösäteilyä voidaan vaimentaa
  käyttämällä suurtaajuusastetta
  suojaamalla vastaanotin maadoitetulla metallikotelolla
  poistamalla ilmaisin
  lisäämällä apuoskillaattorin taajuutta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-8, TH sivu(t) 184
54037 Vastaanottimen edessä oleva aaltoloukku
  estää oman lähettimen CW-signaalin pääsyn vastaanottimeen
  rajoittaa vastaanotettavalla taajuudella liian voimakkaita signaaleja
  estää välitaajuisen signaalin pääsyn vastaanottimeen
  muuttaa vastaanotettavan signaalin taajuuden vapaalle taajuudelle
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-2
54038 Vastaanottimen suurtaajuusvaimennin
  toimii heikkojen signaalien esivahvistimena
  vaimentaa vastaanottimeen tulevia signaaleja
  vähentää sekoittimessa syntyviä harhatoistoja
  toimii kohinasalpana (Squelch)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-2, 4-3
54039 Signaalin pääasiallinen vahvistaminen tapahtuu supervastaanottimen
  suurtaajuusvahvistimessa
  välitaajuusvahvistimessa
  äänitaajuusvahvistimessa
  videovahvistimessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-7
54040 SSB:n ilmaisussa on tarpeen apuoskillaattori, koska lähetteestä puuttuu
  esikorostusjännite
  kantoaalto
  toinen sivukaista
  balansointijännite
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-11
54041 Kaksoissuperissa SSB:llä vastaanotettavan signaalin päästökaistan määrää
  suurtaajuusvahvistin
  9 MHz kidesuodin
  455 kHz välitaajuusvahvistin
  äänitaajuussuodin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 4-8
Lähettimet
55001 Lineaarisen vahvistimen käyttäjän on muistettava, että
  aseman omistaja on vastuussa sen sähköturvallisuudesta
  sähkö on lapsille vaarallinen
  oikeat elvytystoimenpiteet on syytä opetella ennakolta
  sähköiskusta tajunnan menettänyt voidaan elvyttää
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-31, TH luku 10
55002 SSB-lähettimessä
  kantoaalto tukahdutetaan
  kidesuodatin vaimentaa ylimääräisen sivukaistan
  voi olla useita sekoituksia
  kantoaalto-oskillaattori määrää yksin lähetystaajuuden
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-26, TH sivu(t) 128
55003 Yksi S-yksikkö vastaa tehosuhdetta 6 dB. Jos saat raportin S8 100 watilla, on S9 raportin saamiseksi tehoa on nostettava
  100 wattiin
  200 wattiin
  300 wattiin
  400 wattiin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-25
55004 Yksi S-yksikkö vastaa tehosuhdetta 6 dB. Saat raportin S8 10 watilla, joten S9 + 20 dB raportin saamiseksi lähetystehon on oltava
  100 W
  400 W
  1000 W
  4000 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-25
55005 Yksi S-yksikkö vastaa tehosuhdetta 6 dB. Saat raportin S9 + 30 dB 1000 watilla. Jotta saisit raportin S8, tarvitset lähetystehoa
  100 W
  25 W
  2,5 W
  0,25 W
  250 mW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-25
55006 Yksi S-yksikkö vastaa tehosuhdetta 6 dB. Saat raportin S7 50 watilla. Jotta saisit raportin S9, tarvitset lähetystehoa
  100 W
  200
  800 W
  0,8 kW
  4 kW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-25
55007 Syntetisaattorista lähtevä taajuus muodostetaan
  ECO:lla (Electron Coupled Oscillator)
  LC-kytketyllä VFO:lla (Variable Frequency Oscillator)
  VXO:lla (Variable Crystal Oscillator)
  VCO:lla (Voltage Controlled Oscillator)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-6
55008 Hyvän oskillaattorin ominaisuuksiin kuuluu
  lämpötilaa tarkasti seuraava taajuus
  puhdas taajuusspektri
  syöttöjännitteen vaihteluista riippumaton taajuus
  amplitudin muuttuminen syöttöjännitteen muuttuessa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-4, TH sivu(t) 124
55009 SSB-lähettimen teho on 1000 W, sivukaistavaimennus 40 dB ja lähetystaajuus LSB:llä 3799 kHz. On totta, että
  ylemmällä sivukaistalla (USB) on tehoa vain 10 milliwattia
  mikään osa lähetteestä ei voi joutua amatöörialueen ulkopuolelle
  amatöörialueen ulkopuolella voi tehoa olla jopa 100 mW
  lähetystaajuus on liian lähellä amatöörialueen rajaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-26, 5-28
55010 SSB-lähettimeen kuuluu
  diskriminaattori
  balanssimodulaattori
  VFO
  C-luokan päätevahvistin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-26, TH sivu(t) 128
55011 Kostea kellaritila
  ei ole suositeltava paikka radioamatöörin laboratorioksi
  ei sovi sähköverkkoon kytketyn radiolaitteen sijoituspaikaksi
  voi olla myös palo- ja räjähdysvaarallinen
  soveltuu väliaikaisesti käsiradiopuhelimen käyttöpaikaksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-32, TH luku 10
55012 SSB-signaalin (J3E-) vahvistamiseen voidaan käyttää
  lineaarisesti toimivaa vahvistinta
  C-luokassa toimivaa vuorovaihevahvistinta
  pienitehoista A-luokan vahvistinta
  maattohilavahvistinta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-24, 5-28
55013 SSB-lähettimen (J3E-) yhteydessä käytetty puheprosessori
  supistaa signaalin dynamiikkaa
  laajentaa signaalin dynamiikkaa
  nostaa keskimääräistä tehoa
  nostaa huipputehoa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-28
55014 Putkipääteasteen neutraloinnilla tarkoitetaan
  ohjaushilan maadoittamista
  ohjaushilan ja anodin välisen kapasitanssin vaikutuksen kumoamista
  suojahilan ohittamista kondensaattorilla
  anodivirran kulun estämistä vastaanoton aikana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-20
55015 Jos SSB-lähettimen pääteastetta yliohjataan, siirtyy toimintapiste epälineaariselle alueelle. Tämä on erityisen haitallista, koska
  syntyvä keskinäismodulaatiosärö häiritsee viereisillä taajuuksilla työskenteleviä asemia
  yliohjaaminen lyhentää pääteputken käyttöikää
  määräysten sallima tehoraja ylittyy
  syntyvät jännitepiikit aiheuttavat ylilyöntejä antennin syöttöjohdossa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-28
55016 Rakennat lineaarisen päätevahvistimen, jonka hyötysuhde on 50 %. Anodijännitelähde antaa kuormitettuna jännitteen 3000 volttia. Kuinka suuri saa putken anodivirta olla, jotta määräysten mukaista 1000 watin lähtötehoa A1A-lähetteellä ei ylitettäisi?
  333 mA
  500 mA
  666 mA
  750 mA
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-22
55017 SSB-lähettimen kidesuodattimen tehtävänä on
  tukahduttaa kantoaalto
  poistaa tarpeeton sivukaista
  vahvistaa haluttua sivukaistaa
  vaimentaa lähetystaajuuden harmonisia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-26
55018 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 5-11 lähettimessä
  kuristin RFC1 estää RF-jännitteen pääsyn tasasuuntaajaan ja edelleen sähköverkkoon
  kuristin RFC2 estää ylisuuren tehon pääsyn antenniin
  kondensaattori Cc on anodipiirin kytkentäkondensaattori
  kondensaattorit C1 ja C2 sekä kela L1 muodostavat kaistanpäästösuodattimen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-18, 5-19
55019 Lineaarisen, n. 1000 watin tehovahvistimen anodivirta
  kulkee vain ohjaussignaalin huippujen aikana
  muuttuu ohjaussignaalin mukaan lepovirrasta huippuvirtaan
  on hyvin tarkasti sininmuotoinen
  on koko ajan sama ohjauksesta riippumatta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-24
55020 SSB-signaalin (J3E-) vahvistamiseen voidaan käyttää vahvistinastetta, joka toimii
  lineaarisesti
  A-luokassa
  AB-luokassa
  C-luokassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-24, 5-28
55021 tehtävään liittyvä kuva
Kaunis, klikitön avainnus 100 watin putkilähettimeen (suihkutetrodi, kuva 5-12) saadaan helposti aikaan
  sijoittamalla avain ohjaushilan piiriin
  katkomalla katodivirtaa
  ohjaamalla suojahilajännitettä
  katkomalla anodivirtaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-18, 5-4, 5-7
55022 Omatekoisten laitteiden on täytettävä sähköturvallisuusmääräykset, mikä edellyttää mm., että
  laitteen jännitteiset osat on varustettava suojakotelolla, joka on maadoitettu
  verkkovirtalähde ei saa olla avorakenteinen, vaan se on mieluimmin metallikotelossa
  verkkokäyttöinen lähetin on varustettava suojamaadoituspistokkeella
  mitkään laitteiden osat eivät saa kuumentua liikaa, jottei synny palon-, räjähdyksen- eikä hengenvaaraa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-32, TH luku 10
55023 Jos lähettimen päätevahvistin toimii C-luokassa,
  sen toimintapiste asettuu epälineaariselle alueelle
  se voi toimia taajuuden kertojana
  hyötysuhde voi olla korkeintaan 50 %
  vahvistettu signaali ei sisällä yliaaltoja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-23
55024 Rakennat transistoripäätevahvistimen, jonka hyötysuhde on 75 % ja kollektorijännite kuormitettuna 30 volttia. Kuinka suuri saa kollektorivirta olla, jotta ohjearvojen mukaista 30 watin kollektorihäviötehoa ei F3E-lähetteellä ylitettäisi?
  1 A
  3 A
  4 A
  9 A
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-21
55025 SSB-lähettimen balanssimodulaattori
  tukahduttaa kantoaallon
  poistaa tarpeettoman sivukaistan
  vahvistaa vain haluttua eli ylempää sivukaistaa
  toimii lineaarisesti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-28, TH sivu(t) 128
55026 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 5-11 lähettimessä antenniliittimen ja rungon väliin on kytketty suurtaajuuskuristin RFC2, jotta
  tasajännitteen pääsy antenniin estyy, jos kytkentäkondensaattori Cc pettää
  ylisuuren tehon pääsy antenniin estyy
  kuristimen pieni resistanssi johtaa salamaniskun maahan
  antennivirta voidaan mitata kiertokäämimittarilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-18, 5-19
55027 Suuritehoisen radioamatöörilähettimen maadoittamisessa
  pyritään mahdollisimman pieneen maadoitusvastukseen
  ei saa tyytyä halpaan ratkaisuun eli maajohdon pyörittämiseen lämpöpatterin säätökahvaan
  halutaan estää lähettimen rungon ja maan välisen jännitteen nouseminen hengenvaaralliseksi
  ohjataan epäsovitetusta antennista heijastunut teho maahan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-32, 5-33, TH luku 10
55028 Oskillaattorin taajuusvakavuuden ehtoja ovat
  tukeva rakenne
  vakavoitu jännitteensyöttö
  lämpötilan kompensointi
  vähäinen kuormittaminen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-4, TH sivu(t) 125
55029 5,5 MHz:llä muodostetun SSB-signaalin sivukaista muuttuu USB:stä LSB:ksi
  vaihtamalla kantoaaltotaajuus
  kääntämällä kidesuodattimen päästökaista
  vähentämällä 5,5 MHz:n SSB-signaali 9 MHz:n VFO-signaalista
  vaihtamalla päätevahvistimen päästökaista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-26, 5-27, TH sivu(t) 128
55030 Alueoskillaattori (Heterodyne Oscillator)
  on yleensä jatkuvasäätöinen (VFO)
  tarvitaan transseiverissä erikseen lähettimelle ja vastaanottimelle
  voidaan korvata taajuussyntetisaattorilla
  voi olla kideoskillaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-5, kuvat 5-4
55031 Putkipääteasteen hyötysuhdetta voidaan parantaa
  poistamalla tasasuuntaajan purkausvastus
  pienentämällä kytkentäkondensaattorin kapasitanssia
  käyttämällä anodijännitettä, joka on 60 % sallitusta
  siirtymällä A-luokasta C-luokkaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-23
55032 Sähköturvallisuuden takia on suuritehoisessa putkipääteasteessa oltava
  anodivirtamittari
  suurtaajuuskuristin anodijohdossa
  anodijännitetasasuuntaajan purkausvastus
  suurtaajuuskuristin antenniliittimestä runkoon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-13, 5-17
55033 Putkipääteasteen
  kotelon on oltava helposti avattavissa tuuletuksen parantamiseksi
  tehokas maadoittaminen on myös turvallisuustoimenpide
  tasasuuntaajan verkkokuristimet ovat tarpeen, jotta ei saada sähköiskuja
  kotelon kansi on hyvä varustaa turvakytkimellä
  suojahilajännite voi olla hengenvaarallinen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-13, 5-17
55034 Lähettimen pääteputken anodijännite on 2250 V ja anodivirta 225 mA, joten
  käytettävä putki voi olla suihkutetrodi
  vahvistimesta saatava RF-teho on 0,5 kW
  hyötysuhde voi olla 75 %
  putki voi toimia C-luokassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-22, 5-23, 5-12, kuva 5-19
55035 Putkipääteasteen neutralointi
  on tarpeen vain maattohilavahvistimessa
  on tehtävä erikseen kaikilla taajuusalueilla
  tehdään itsevärähtelyn estämiseksi
  estää suojahilasta aiheutuvan avaruusvarauksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-20, 5-21
55036 Kun suunnittelet ja teet 2,4 kV:n jännitelähdettä lineaarista päätevahvistintasi varten, muista, että se on
  koteloitava hyvin, varsinkin jos muut perheenjäsenet pääsevät vapaasti sen lähettyville
  tyyppihyväksytettävä Telehallintokeskuksessa
  varustettava kaikki vaiheet katkaisevalla verkkokytkimellä
  varustettava oikeankokoisilla verkkosulakkeilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-13, 5-17
55037 Pääteputken anodijännite on 750 V, anodivirta 120 mA ja anodihäviöteho 27 W. Putken hyötysuhde on
  30 %
  50 %
  70 %
  85 %
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-23
55038 tehtävään liittyvä kuva
Anodi-suojahilamoduloidun päätevahvistimen, kuva 5-12, anodijännite on 600 V, suojahilajännite 240 V ja suojahilavirta 9 mA. Suojahilavastus on
  27 kilo-ohmia, 2,5 wattia
  27 kilo-ohmia, 5 wattia
  39 kilo-ohmia, 5 wattia
  68 kilo-ohmia, 7,5 wattia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-22, kuva 5-19
55039 Säteilyhäviöiden osuus kokonaistehohäviöistä pyritään saamaan mahdollisimman suureksi
  antennissa
  keinoantennissa
  syöttöjohdossa
  pääteasteen kelassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-21
55040 Resonanssipiirejä käytetään lähettimen asteiden välisessä kytkennässä, jotta
  ei-haluttujen taajuuksien siirtyminen seuraavaan asteeseen voidaan tehokkaasti estää
  erisuuret impedanssit voidaan sovittaa
  putken anodipiirin tasavirtahäviöt minimoituvat
  vahvistinasteen itsevärähtely saadaan estetyksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-18
55041 Suurtaajuista sähköä
  esiintyy lähettimen päätevahvistimen virityspiirissä
  voi päästä koskettamaan eristämättömästä avolinjasta
  pidetään väärin perustein täysin vaarattomana
  kuljettavia osia kosketeltaessa voi saada pahan palovamman
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-32, TH luku 10
55042 Signaalin amplitudi ei muutu, kun käytetään
  amplitudimoduloitua puhelähetettä (A3E)
  SSB-lähetettä (J3E)
  taajuusmoduloitua puhelähetettä (F3E)
  sähkötyslähetettä (A1A)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-30, TH sivu(t) 58-67
55043 Oskillaattorin taajuuden vaihtelua voidaan vähentää
  vakavoimalla tasajännitteet
  käyttämällä vain SSB-lähetettä
  käyttämällä puskuriastetta (Buffer Stage)
  avaintamalla oskillaattoria
  varustamalla oskillaattorin värähtelypiiri hyvällä tuuletuksella
  lämpötilan kompensoinnilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-4, TH sivu(t) 125
55044 Lineaarinen vahvistin
  toimii vain suurella teholla (100 ... 1000 wattia)
  tarvitaan aina FM-lähettimen päätevahvistimena
  vahvistaa kaikkia taajuuksia tasaisesti
  ei toimi taajuudenkahdentajana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-24
55045 Putkipääteasteen olennaisia osia ovat
  anodipiirin kuristin
  anodijännitteen mittari
  viritetty piiri
  parasiittikuristin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-18, 5-19
55046 SSB-lähettimessä on suodattimen keskitaajuus 9 MHz ja kaistanleveys 2,7 kHz, sekoitusoskillaattori toimii taajuudella 5,25 MHz ja kantoaalto-oskillaattorin kiteen taajuus on 8.998,5 kHz. Lähetystaajuudet ja vastaava sivukaista ovat
  3.748,5 kHz LSB
  3.748,5 kHz USB
  14.248,5 kHz LSB
  14.248,5 kHz USB
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-26, 5-27, TH sivu(t) 128
55047 Lähettimen sähkötysmerkkien nousu- ja laskuajat
  voidaan asetella avainsuodattimen komponenttien arvoilla
  vaikuttavat päätevahvistimen hyötysuhteeseen
  vaikuttavat avainiskuihin eli klikkiin
  aiheuttavat liian lyhyinä pahan häiriön lähitaajuuksilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-7
55048 Kun päätevahvistimen hyötysuhdetta lasketaan tarkasti, on otettava huomioon
  pääteputkien hehkuteho
  anodipiiriin tuotu tasasähköteho
  suojahilahäviö
  ohjaimen tasasähköteho
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-23
55049 tehtävään liittyvä kuva
Transistorioskillaattorissa, kuva 5-13
  aktiivinen komponentti Q1 on NPN-transistori
  toimintapiste on asetettu R2:n ja Cp:n avulla
  kondensaattorit Cfa ja Cfb vaikuttavat värähtelytaajuuteen
  voidaan piiri L1-C1 korvata kvartsikiteellä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-2, 5-3, TH sivu(t) 124-125
55050 FM-vastaanottoon soveltuvaa lähetettä
  saadaan aikaan muuttamalla oskillaattorin taajuutta puheen amplitudin tahdissa reaktanssimodulaattorilla
  ei saada kideoskillaattoria moduloimalla, koska taajuudenmuutos on aina niin vähäinen, ettei riittävää deviaatiota saavuteta
  voidaan vahvistaa myös C-luokan päätevahvistimella
  voidaan muodostaa myös vaihemodulaattorilla
  voidaan muodostaa ohjaamalla lähettimen taajuussyntetisaattorin VCO:ta suoraan audiosignaalilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-30, TH sivu(t) 133
55051 Lähettimen pääteasteen säätökondensaattorissa (ilman eristevakio on 8,85 pF/m), on 15 staattori- ja 14 roottorilevyä, kunkin puolipyöreän levyn säde on 3,0 cm ja levyjen ilmaväli on 1,4 mm, joten
  kondensaattorin kapasitanssi on noin 250 pF
  kondensaattorin kapasitanssi on noin 500 pF
  kondensaattoria voi käyttää putkipääteasteen tankkipiirin virityskondensaattorina 800 voltin anodijännitteellä
  kondensaattoria ei voi käyttää 1 kW lineaarista vahvistinta seuraavassa 50 ohmin alipäästösuodattimessa, koska sen jännitekestoisuus ei riitä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-19
55052 Oskillaattorin taajuusvakavuutta parantaa
  puskuriasteen käyttäminen
  syöttöjännitteiden vakavoiminen
  hyvä virityspiirin tuuletus
  vähähäviöisten komponenttien käyttäminen virityspiirissä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-4
55053 SSB-lähettimessä tarvitaan
  kantoaallon tukahdutin
  ei-toivotun sivukaistan läpipääsyn estin
  C-luokan pääteaste
  lineaarinen päätevahvistin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-26, TH sivu(t) 128
55054 Lineaarisen, 1000 watin tehovahvistimen
  anodivirta on sähkötyslähetteellä hyvin tarkasti sininmuotoinen
  anodijännite on useita kilovoltteja
  anodivirran huippuarvo SSB-lähetteellä on n. 100 mA
  lämpöhäviö on koko ajan sama ohjauksesta riippumatta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-24
55055 HF-alueella käytettävä viritetty suurtaajuusvahvistin on neutraloitava, jotta saadaan estetyksi
  pientaajuinen itsevärähtely
  nimellistaajuudella tapahtuva itsevärähtely
  VHF-taajuudella tapahtuva loisvärähtely
  tehon siirtyminen seuraavaan asteeseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-21
55056 Vaarallisia pientaajuisia jännitteitä ei saa esiintyä
  antennilangoissa tai syöttöjohdoissa
  radiolaitteen mikrofoni- tai kaiutinliittimissä
  radioamatöörilaitteiden helposti kosketeltavissa osissa
  irrotettavissa pistokeliittimissä
  käsikapulan akkulaturin kosketeltavissa osissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-31
55057 Sähkötyslähettimessä lähetystaajuus voidaan muodostaa
  kertomalla kideoskillaattorista saatu taajuus
  RC-oskillaattorilla
  LC-oskillaattorilla (esim. ECO = Electron Coupled Oscillator)
  sekoittamalla kideoskillaattorin ja VFO:n taajuus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-5, TH sivun 125 kuvat
55058 Putkipääteasteen virittämisessä käytetään 50 ohmin keinokuormaa, jotta
  lähetin saadaan sovitetuksi dipoliin ilman viritintä
  pääteasteen impedanssi saadaan sovitetuksi syöttöjohdon ominaisimpedanssiin
  turhan signaalin pääsy avaruuteen vähenee
  anodivirran kulku vastaanoton aikana estyy
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-18
55059 Käyttömaadoitus on suurta lähetystehoa käytettäessä erityisen tärkeä. Kannattaa muistaa, että
  useamman laitteen käyttömaadoitus tehdään helpoimmin maadoituskiskoa käyttäen
  käyttömaadoitusjohtoa ei saa liittää laitteeseen helposti irrotettavalla liittimellä, esim. banaanikoskettimella
  käyttömaadoitusjohto on liitettävä laitteeseen työkalukäyttöisellä ruuviliitoksella
  käyttömaadoitusta ei missään tapauksessa saa viedä laitteesta toiseen esim. koaksiaalikaapelin sukkaa pitkin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-32, TH luku 10
55060 Lähettimen päätevahvistimessa on kaksi putkea. Putkien anodijännite on 2500 V ja yhden putken anodivirta 400 mA, joten
  kahdesta putkesta voi saada tehoa yhteensä koko kilowatin
  sallittu 1 kW lähtöteho voi ylittyä, jos putkia ajetaan A-luokassa
  B-luokassa hyötysuhde voi olla 75 %
  C-luokassa hyötysuhde voi olla 75 %
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-22
55061 Transistorilinukkaa käytetään 144 MHz:llä, koska
  putkista ei saa 100 wattia ulos ko. taajuudella
  vain transistoreja voi käyttää lineaarisessa vahvistimessa
  putket tarvitsevat useita käyttöjännitteitä: virtalähde on mutkikas ja siis kallis
  nykyaikaiseen transceiveriin ei mahdu putkia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-21
55062 Maattohilavahvistimessa
  ohjaushila on katodin potentiaalissa
  ohjaushila on suurtaajuisesti maadoitettu
  ohjaus viedään hilalle
  ohjaus viedään katodille
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-21
55063 Balansoidussa modulaattorissa
  voidaan käyttää hyvin sovitettua diodinelikkoa
  on kantoaaltoa vaimennettava vähintään 40 dB
  on kantoaaltoa vaimennettava vähintään 60 dB
  on ei-haluttua sivukaistaa vaimennettava vähintään 60 dB
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-28, TH sivu(t) 128
55064 SSB:tä muodostettaessa kidesuodattimen tehtävänä on
  kantoaallon tukahduttaminen
  halutun sivukaistan vahvistaminen
  ei-halutun sivukaistan vaimentaminen
  lähetystehon vakavoiminen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-26, TH sivu(t) 128
55065 Kun SSB:tä muodostetaan suodatinmenetelmällä, kantoaalto-oskillaattori määrää
  kantoaallon taajuuden
  muodostettavan sivukaistan
  käytettävän taajuusalueen
  lähetystaajuuden
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-26, TH sivu(t) 128
55066 Syntetisaattorissa käytettäviä osia ovat
  kideoskillaattori
  jännitesäätöinen oskillaattori
  ohjelmoitu jakaja
  balanssimodulaattori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-6
55067 SSB- eli J3E-lähettimessä vähennetään ei-toivottuja sekoitustuloksia
  käyttämällä kapeata sivukaistasuodatinta
  kaventamalla pääteasteen piisuodattimen virityskaistaa
  varmistamalla pääteasteen lineaarinen toiminta
  käyttämällä huolella balansoitua sekoitusastetta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-28
Antennit ja syöttöjohdot
56001 Lanka-antennin resonanssipituuteen vaikuttavia tekijöitä ovat:
  johtimen suhteellinen paksuus
  maanpinnan läheisyys
  johdinlangan resistiivisyys
  johtimen päällysteen suhteellinen eristevakio
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-6, TH sivu(t) 141
56002 Hyvä kotimaan antenni kahdeksallakympillä on
  matalalla oleva puoliaaltoantenni
  matalan lähtökulman antava puoliaaltodipoli
  täysimittainen maatasoantenni (Ground Plane)
  vaakaluuppi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-8, TH sivu(t) 141-148
56003 144 MHz:n toistinasemat käyttävät pystypolarisaatiota, koska
  toistinasemalla on helpompi käyttää pystydipoleita kuin vaakadipoleita
  mobile- ja portableasemat käyttävät pystyantenneja
  puiden oksat vaimentavat vaakapolaroitua lähetettä liikaa
  useimmat kiinteät asemat käyttävät pystypolaroituja jageja
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-33, TH sivu(t) 148
56004 Nauhajohdolle (Twin Leadille) on ominaista, että
  se ei HF-alueilla säteile
  sen ominaisimpedanssiin vaikuttaa johtimien välinen etäisyys
  sen voi asentaa peltikatolle, jos johtimet on eristetty
  se vaatii symmetrisen virityslaitteen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-5, TH sivu(t) 156
56005 Haluat pitää kympillä yhteyksiä Japaniin (koilliseen) ja Etelä-Amerikkaan (lounaaseen), mutta et voi asentaa käännettävää suunta-antennia. Hyvä kompromissi on tällöin
  päästä syötetty 42-metrinen Zepp-antenni suunnassa SW-NE
  Laiska Heikki (Lazy H) eli kaksi stakattua kokoaaltodipolia, lankojen suunta kaakosta luoteeseen
  kiinteästi kaakkoon suunnattu 3-elementtinen kvadi (Quad)
  kolmen aallon mittainen V-antenni suuntaan 225 astetta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-17, TH sivu(t) 145-146
56006 Rakennat 432 MHz:n alueelle lähetysantennia. Antennin oikea mitta ja tyyppi ovat:
  43 cm mittainen puoliaaltodipoli
  34 cm mittainen puoliaaltodipoli
  43 cm korkuinen 5/8-aallon 'piiska'
  34 cm pystysäteilijä + maataso
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-30, TH sivu(t) 153
56007 Olet rakentanut jagiantennin ja huomaat, että
  pitkän jagin puomin pituus vaikuttaa vahvistukseen
  elementtien välinen etäisyys ei vaikuta säteilykuvioon
  syöttöelementin ja heijastajan välinen etäisyys vaikuttaa impedanssiin
  antennin korkeus maasta ei vaikuta korkeussuuntaiseen säteilykuvioon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-29, TH sivu(t) 151
56008 Koaksiaalikaapelin ominaisimpedanssiin Zo vaikuttaa olennaisesti:
  ulkojohtimen sisäläpimitta, suhteessa sisäjohtimen läpimittaan
  johtimien läpimittojen suhde
  johdinlangan resistiivisyys
  eristysaineen suhteellinen eristevakio
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-4, TH sivu(t) 156
56009 2-elementisen kvadin vahvistus
  riippuu pääasiassa elementtien välisestä etäisyydestä
  on noin 5 dBd
  on likimain sama kuin 3-elementtisen jagin vahvistus
  riippuu polarisaatiosta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-26, TH sivu(t) 152
56010 41 metrin mittainen Windom-antenni
  toimii 80 m alueella puoliaaltoantennina
  voi olla syötetty 50 ohmin koaksiaalilla, kun käytetään 1:6 baluunia
  ei toimi 300 ohmin nauhajohdolla (Twin Lead) syötettynä
  ei baluunisyötettynä toimi 1,8 MHz:llä edes virityslaitteen kanssa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-8, TH sivu(t) 147
56011 Antennin syöttöpisteen impedanssi on
  puoliaaltodipolilla n. 73 ohmia
  taittodipolilla (Folded Dipole) n. 300 ohmia
  kokoaaltodipolilla n. 36 ohmia
  pitkälanka-antennilla parituhatta ohmia
  pitkällä jagilla 600 ohmia
  varttiaallon GP:llä n. 36 ohmia
  yksilankahertsillä (Single Wire Hertz) n. 300-400 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-6, TH sivu(t) 142, 145-148, 150
56012 Jagiantennien kerrostaminen (Stacking)
  suurentaa antennin kokonaisvahvistusta
  vaikuttaa antennin säteilykuvioon korkeussuunnassa
  kaventaa keilaa sivusuunnassa
  vaikuttaa antennin syöttöpisteen impedanssiin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-25, TH sivu(t) 152
56013 Käytät 75 ohmin nauhajohdolla syötettyä 20 metrin puoliaaltodipolia, jolloin huomaat, että
  antenni vetää hyvin huonosti kympillä, koska seisovanaallonsuhde (SWR) antennissa on yli 5
  antennin voi 20 metrillä kytkeä suoraan lähettimeen, jonka impedanssi on 50 ohmia (SAS lähettimen navoissa alle 1,5)
  antennin voi kymppiä ajettaessa kytkeä virityslaitteen avulla lähettimeen, jonka impedanssi on 50 ohmia
  syöttöjohdon häviöt kympillä ovat yli 30 %
  syöttöjohdon häviöt 14 MHz:llä ovat alle 5 %
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-14, 6-15, TH sivu(t) 142-145, 156-157
56014 Kahdeksankympin puoliaaltodipoli on mitoitettu 3,67 MHz:lle, ja SAS 3,53 MHz:llä on 2,5, kun antennia syötetään 75 ohmin nauhajohdolla. On totta, että
  antenni ei voi vetää 3,53 MHz:llä, koska SAS on yli 1,5
  antennin päihin on käytävä lisäämässä metrin pätkät, jos aikoo saada DX-yhteyksiä välillä 3.500...3.510 kHz
  antenni vetää hyvin myös alueen alapäässä, mutta lähettimen suojaamiseksi on käytettävä viritintä
  resonanssitaajuudella 75 ohmin syöttöjohto voidaan kytkeä suoraan lähettimeen, jonka impedanssi on 50 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-18, 6-19
56015 Kun neljä pitkää jagia (vahvistus 14 dBd) asennetaan rinnakkain,
  ryhmän teoreettinen vahvistus on 18 dBd
  ryhmän teoreettinen vahvistus on 20 dBd
  keilanleveys sivusuunnassa kapenee teoriassa neljänteen osaan
  keilanleveys pystysuunnassa ei muutu
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-29, TH sivu(t) 151
56016 Koaksiaalikaapelille on ominaista, että
  se ei säteile, koska sähkömagneettinen kenttä pysyttelee ulkojohtimen sisäpuolella
  sen ominaisimpedanssiin vaikuttaa johtimien välinen etäisyys
  sen voi asentaa peltikatolle
  sen voi taivuttaa jyrkälle mutkalle (kaarevuussäde min. 5D)
  se vaatii symmetrisen virityslaitteen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-5, TH sivu(t) 156 7
56017 Baluunia (symmetrisen antennin ja epäsymmetrisen syöttöjohdon välistä elintä) käytetään, jotta
  estetään virran kulku koaksiaalijohdon ulkovaipassa
  saadaan syöttöjohdon häviöt nollaan
  saadaan lähetin sovitetuksi antenniin
  estetään harmonisten signaalien pääsy antenniin
  pysytetään dipolin säteilykuvio symmetrisenä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-7, TH sivu(t) 142 3
56018 Jagiantennin vahvistus riippuu
  elementtien pituudesta
  elementtien paksuudesta
  puomin pituudesta
  antennin ja syöttöjohdon välisestä sovituksesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-25, TH sivu(t) 151
56019 Antennin suuntakuvio riippuu
  antennin vahvistuksesta
  elementtien välisestä etäisyydestä
  antennin ja syöttöjohdon välisestä sovituksesta
  antennin korkeudesta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-23, TH sivu(t) 150-152
56020 Antenninvirityslaite
  säätää antennin ja syöttöjohdon välisen SAS:n (SWR) nollaan
  voi vaimentaa signaalia 10 % (A = 0,5 dB)
  voi toimia myös harhavärähtelyjen vaimentajana
  ei vaikuta heijastuneen tehon kulkemiseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-20
56021 Koaksiaalikaapelille on ominaista, että sen
  vaimennus kasvaa taajuuden kasvaessa
  ominaisimpedanssi kasvaa taajuuden kasvaessa
  johtimien välinen eristeaine vaikuttaa vaimennukseen
  johtimien läpimitta vaikuttaa vaimennukseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-4, TH sivu(t) 156-157
56022 Avosyöttöjohdolle on ominaista, että
  sen impedanssi on vakio ja riippumaton taajuudesta
  sitä voidaan käyttää huonosti sovitetun antennin syöttöjohtona
  sen vaimennus on pieni, koska siinä käytetään ohutta lankaa
  sen vaimennus suurenee, jos käytetään paksumpaa lankaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-4, TH sivu(t) 155-156
56023 Tarvitset antennin sovittamiseen 144 MHz:llä neljännesaallon pituisen johdon. Sopivan koaksiaalikaapelin nopeuskerroin on 0,66. Tarvittavan johdon pituus on suunnilleen
  132 cm
  66 cm
  50 cm
  33 cm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-28
56024 Fuchsin piiriä (koaksiaalilinkillä syötetty rinnakkaispiiri) käytetään syöttöjohdon alapään ja lähettimen välissä, jolloin
  estetään virran kulku koaksiaalijohdon ulkovaipassa
  saadaan syöttöjohdon häviöt minimoitua
  saadaan lähetin sovitetuksi syöttöjohdon ja antennin muodostamaan järjestelmään
  vaimennetaan harmonisten signaalien pääsyä antenniin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-20, 6-21
56025 80 m puoliaaltodipolin impedanssi on 50 ohmia + j25 ohmia ja sitä syötetään 53,5 ohmin koaksiaalilla, vaimennus 1 dB, joten
  antenni vetää hyvin huonosti, koska seisovanaallonsuhde SAS (SWR) antennissa on yli 1,5
  antenni voidaan kytkeä suoraan lähettimeen, jonka impedanssi on 50 ohmia (SAS lähettimen navoissa alle 1,5)
  antenniin pääsee lähettimen tehosta 75 %
  häviöt koaksiaalissa ovat 20 %
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-18
56026 Puoliaaltodipolin pituus 10 MHz:n amatöörialueella on
  n. 10 m
  n. 12 m
  n. 14 m
  n. 15 m
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-6, TH sivu(t) 142
56027 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 6-1 mukaisessa virityslaitteessa
  syöttöjohto on kytketty symmetrisesti
  säätökondensaattorin C2 on oltava erotettu maasta
  käytetään symmetristä linkkikytkentää lähettimeen
  ei ole lainkaan häviöitä, jos kelassa käytetään hopeoitua lankaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-21
56028 70 cm:n käsikapulasta lähtee 2,5 wattia 6 dB vaimentavan koaksiaalikaapelin kautta antenniin, jonka vahvistus on 12 dBd. Antennin säteilyteho (Erp) on
  25 W
  10 W
  2,5 W
  10 mW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-30
56029 tehtävään liittyvä kuva
Kuvassa 6-2 on neljä kvadin säteilijän rakennetta
  a-kohdassa syntyy vaakapolarisaatio
  b-kohdassa syntyy ympyräpolarisaatio
  c-kohdassa syntyy pystypolarisaatio
  d-kohdassa syntyy kulmapolarisaatio
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-26, TH sivu(t) 152
56030 Antenninvirityslaitteen tehtävänä voi olla
  antennin ja syöttöjohdon välisen SAS:n parantaminen
  lähettimen ja syöttöjohdon välisen SAS:n parantaminen
  harhavärähtelyjen vaimentaminen
  lähettimeen menevän heijastuneen tehon pienentäminen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-20, TH sivu(t) 160
56031 Kvadissa (Quad-antennissa)
  säteilijä on päävaikutuksen (End Effect) takia 95 % aallonpituudesta
  heijastaja on noin 2,5 % pitempi kuin säteilijä
  voi olla useita suuntaajia
  syöttöpisteen paikka määrää polarisaation
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-26, TH sivu(t) 142, 152
56032 Nauhajohdon (Twin Lead) ominaisimpedanssiin Zo vaikuttaa olennaisesti:
  johtimen paksuus
  johtimien välinen etäisyys
  johdinlangan resistiivisyys
  eristysaineen suhteellinen eristevakio
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-4, TH sivu(t) 156
56033 Nelielementtisen jagiantennin
  vahvistus on riippuvainen puomin pituudesta
  elementtien pituus on tavallisesti hieman alle aallonpituus
  sovitukseen vaikuttaa elementtien välinen etäisyys
  vahvistus on suurempi kuin nelielementtisen quadin vahvistus
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-23, TH sivu(t) 150 2
56034 Haluat saada signaalin voimakkuutesi kasvamaan vasta-asemalla yhden S-yksikön eli 6 dB. Sen voit toteuttaa jollakin seuraavista tavoista:
  käyttämällä suurempaa dipolia
  käyttämällä kvadiantennia (Quad) dipolin sijasta
  nostamalla lähettimen tehon nelinkertaiseksi
  sijoittamalla riittävän monta pystydipolia päällekkäin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-19, TH sivu(t) 152
56035 Avosyöttöjohdolle (avolinjalle) on ominaista, että
  se ei HF-alueilla säteile merkittävästi
  sen ominaisimpedanssiin vaikuttaa johtimien välinen etäisyys
  sen voi asentaa peltikatolle, jos johtimet on eristetty
  se vaatii symmetrisen virityslaitteen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-5, TH sivu(t) 155-156
56036 80 m puoliaaltodipolin impedanssi on 50 ohmia + j25 ohmia. Dipolia syötetään 75 ohmin nauhajohdolla, joten
  seisovanaallonsuhde (SWR) on noin 1,8
  antennista heijastuva teho on 8 % etenevästä tehosta.
  antenni ei voi vetää, koska SAS (SWR) on liian suuri
  epäsovituksen takia syöttöjohto vaimentaa lähetystehoa ainakin 6 dB
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-10, TH sivu(t) 158-159
56037 On totta, että
  on tarpeetonta mitoittaa antenni tarkasti jollekin taajuudelle, ellei aio työskennellä yksinomaan tällä taajuudella
  syöttöjohto, myös koaksiaali, kannattaa aina mitoittaa puolen aallonpituuden moninkerran mittaiseksi
  tehonsiirron kannalta on hyödytöntä alentaa seisovanaallonsuhde (SWR) alle kahden (2:1)
  olkoon SAS mikä tahansa, avolinjan HF:llä säteilemä energia on täysin merkityksetön
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-15, TH sivu(t) 142-145
56038 tehtävään liittyvä kuva
5/8-pystyantennissa on
  mahdollista tehdä sovitus rinnakkaispiirillä, kuva 6-6a
  mahdollista käyttää kuvan 6-6c mukaista omegasovitusta
  neljännesaallonpituuden mittaiset radiaalit, kuva 6-6a-d
  mahdollista käyttää induktanssisovitusta, kuva 6-6d
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-16, 6-17, TH sivu(t) 149
56039 tehtävään liittyvä kuva
Kaksielementtisessä kvadiantennissa, kuva 6-3,
  syntyy vino polarisaatio
  syöttöpisteen impedanssi on 120 ohmia
  vahvistus on 5,7 dBd, kun elementtien väli A on 0,12 lambdaa
  stubi on virittämisessä käytettävä avolinjan pätkä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-26, 6-27, TH sivu(t) 152
56040 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 6-5 kolmielementtisessä deltaluupissa,
  heijastajan ja säteilijän välinen etäisyys on 0,3 lambdaa
  säteilijän ja suuntaajan välinen etäisyys on 0,1 lambdaa
  säteilijän vaakaosan pituus on 0,384 lambdaa ja vinon osan 0,317 lambdaa eli säteilijän koko pituus 1,018 lambdaa (lambda = aallonpituus)
  syöttämiseen käytetään gammasovitusta
  vahvistus on 8 dBd ja etutakasuhde yli 20 dB
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-27, Rothammel sivut 268-269
56041 144 MHz:n suunta-antennin vahvistus on noin 16 dBd, kun käytetään
  16-elementtistä dipoliryhmää (2 x 4 säteilijäelementtiä, 2 x 4 heijastajaelementtiä)
  16-elementtistä pitkää jagia, jossa on kolme heijastinta päällekkäin
  kahta 14-elementtistä jagia rinnakkain
  neljän neljällä suuntaajalla varustetun quagin ryhmää
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-29
56042 Suunta-antennia syötettäessä on hyvä tietää, että
  gammasyöttö (Gamma Match) on erinomainen ratkaisu avolinjaa käytettäessä
  symmetrointi ja 1:4 sovitus voidaan tehdä puolen aallon mittaisella koaksiaalin pätkällä
  nelielementtisen 28,5 MHz:n jagin syöttöpisteen impedanssi on noin 240 ohmia, jos säteilijänä käytetään taittodipolia
  kolmielementtisen 14 MHz:n jagiantennin syöttöpisteen impedanssi on noin 25 ohmia + j 25 ohmia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-24
56043 Suunta-antennia suunniteltaessa on muistettava, että
  puoliaaltodipolin syöttöimpedanssi on vapaassa tilassa noin 75 ohmia
  heijastajan lisääminen dipolin taakse nostaa aina syöttöimpedanssia
  kaksielementtisen jagin vahvistus on korkeintaan 5 dB suurempi kuin dipolin vahvistus eli 5 dBd
  suuntaajien välisillä etäisyyksillä ei ole suurta merkitystä jagin vahvistukseen, kunhan niitä on mahdollisimman monta
  mitoitusta ei aina kannata tehdä maksivahvistusta tavoittelevaksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-24, TH sivu(t) 142, 150
56044 432 MHz:n jagiantennissa
  syöttöimpedanssi on aina 25 ohmia
  syöttöimpedanssia voidaan nostaa käyttämällä taittodipolia säteilijänä
  vahvistuksen mittana voi olla puomin pituus aallonpituuksina
  alijäähtyneen vesisateen elementtien pinnalle synnyttämällä jääkerroksella ei ole vaikutusta antennin toimintaan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-30
56045 432 MHz:n jagiantennissa
  suuntaajan ja säteilijän välinen etäisyys vaikuttaa vain korkeussuuntaiseen säteilykuvioon
  puomin pituudella on vahvistukseen vain vähän vaikutusta
  antennin elementteihin kertynyt jääkerros laskee resonanssitaajuutta
  neljä millimetriä paksut elementit ovat herkempiä jääkerroksesta aiheutuviin muutoksiin kuin kymmenen millimetrin aineesta tehdyt elementit
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-30
56046 30-elementtisen 1296 MHz:n jagiantennin
  syöttöpisteen impedanssi voi olla 50 ohmia
  elementteihin kertynyt jääkerros nostaa resonanssitaajuutta
  syöttäminen on helpommin toteutettavissa kuin kahden kerrostetun 17-elementtisen jagin
  vahvistus on noin 3 dB suurempi kuin 17-elementtisen jagin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-32
56047 8-elementtiselle 432 MHz:n Quagi-antennille on ominaista, että
  syöttö tapahtuu koaksiaalilla ilman erityistä sovituselintä
  elementit ovat n. 3 mm alumiinilankaa
  suuntaajat ovat n. 29 cm pitkiä
  vahvistus on 3 dB suurempi kuin 8-elementtisellä jagilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-30
56048 1296 MHz:n antennissa
  on tärkeää käyttää UHF-liittimiä
  voidaan käyttää kvadielementtejä myös suuntaajina
  syöttöjohdon on oltava mahdollisimman vähähäviöistä
  ei voi käyttää kerrostusta (Stacking)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-32
56049 tehtävään liittyvä kuva
Kuvassa 6-4 on pitkän jagin tavallinen syöttöjärjestely, jossa
  säteilijänä on taittodipoli
  sovitus- ja symmetrointielin on 0,25 lambdan mittainen
  syöttöjohtona käy 50 ohmin koaksiaali
  syöttöjohdon säteily on estetty ferriittirenkain
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-7, 6-28
56050 G5RV on mainio kompromissi monialueantennia tarvitsevalle, mutta sillä on haittana
  toimimattomuus räntäsateessa, kun nauhajohdon impedanssin muuttuminen nostaa heijastusvaimennuksen yli kymmenen dB:n
  epäedullisen matala lähtökulma kahdeksankympin kotimaan työskentelyssä
  sovituslaitteen tarve: bandinvaihto vaatii aina ylimääräistä aikaa, ellei lähetin ole varustettu automaattivirittimellä
  koaksiaalisyöttö: tehoa hukkuu turhan paljon lähettimen ja antennin välillä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-9, TH sivu(t) 147
56051 Kerrostetun ison pyörän (Stacked Big Wheel) ominaisuuksiin kuuluu
  vaakapolarisaatio ja lähes pyöreä säteilykuvio
  suuri vahvistus, esim. 6 dBd joka suuntaan, mikä on kiitettävä ominaisuus kilpailuissa kuunneltaessa
  matala lähtökulma
  matala syöttöimpedanssi (kymmenisen ohmia)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-31
56052 Kahdeksankympin mobiletyöskentelyssä kannattaa välillä keskittyä workkimaan pysähtyneestä ajoneuvosta, sillä
  päästään edulliseen kohtaan esim. sähkölinjojen aiheuttaman häiriön kannalta katsottuna
  kusoilu helpottuu, kun ei tarvitse tutkia karttaa ajamisen, sähköttämisen ja lokinpidon lomassa
  polttoaineen kulutus vähenee ja kustannukset yhteyttä kohti laskevat olennaisesti
  voidaan vetää lanka-antenni, joka matalallakin yleensä voittaa hyvänkin mobilepiiskan
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-8, TH sivu(t) 146
56053 G5RV on mainio kompromissi monialueantennia tarvitsevalle, koska se
  vaatii vähän tilaa
  tarvitsee vain yhden korkealla olevan ripustuspisteen
  toimii mukavasti myös kahdeksallakympillä
  on koaksiaalisyöttöinen, jolloin ei tarvita symmetristä virityslaitetta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-9, TH sivu(t) 147
56054 Antenneja ei yleensä pitäisi sijoittaa lähekkäin, koska
  ne keskinäisinduktanssin vaikutuksesta saattavat virittyä väärälle HF-alueelle
  ne voivat vaikuttaa toisiinsa epäedullisesti ja synnyttää varjostusta johonkin tärkeään suuntaan
  antenni voi imeä toisen säteilemän tehon pääosan
  voi syntyä ylimääräisiä stereohäiriöitä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-25
56055 Useita saman alueen HF-suunta-antenneja sijoitetaan mastoon päällekkäin, jotta
  antennin keila saadaan teräväksi ja häiritsevät asemat vaimenevat
  antennin kääntäminen helpottuu
  antennin lähtökulma saadaan matalaksi
  voidaan valita keliin nähden sopivin lähtökulma eri korkeudella olevista antenneista
  jotta antennit voidaan kerrostaa (Stack)
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-24, 6-25
56056 Maatasoantenni (Ground Plane) on kerrostaloasujalle hyvä kompromissiantenni, koska
  sitä on helppo käännellä eri suuntiin
  se vetää samalla tavoin ympäri horisontin, joten sillä voi työskennellä kaikkiin suuntiin
  se saadaan yleensä korkealle eli säteilemään vapaasti
  sen lähtökulma on pieni, eli on toiveita saada myös DX-yhteyksiä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-16, TH sivu(t) 148-149
56057 Koaksiaalisessa syöttöjohdossa pyritään mahdollisimman pieneen seisovan aallon suhteeseen (SAS, SWR), jotta
  heijastushäviöt saadaan maksimoitua
  häviöt koaksiaalissa saadaan minimoitua
  antenni vetäisi myös 80 metrin SSB:llä
  lähettimen tehosta mahdollisimman suuri osa siirtyy antenniin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-12
56058 FM-lähettimestä syötetään 2,0 watin teho 432 MHz:n antenniin, jossa on neljä pystydipolia päällekkäin. Syöttökaapelin vaimennus on 2 dB, antennin hyötysuhde on 80 % (antennin häviöt siis 1 dB) ja yhden dipolin vahvistus 2 dB, joten
  järjestelmässä häviää tehoa 1 W
  antennin säteilyteho on 1 W
  antennin vahvistus on noin 8 dBd
  antennin korkeussuuntainen keilanleveys on noin neljäsosa yhden pystydipolin keilanleveydestä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-30
56059 Symmetrinen antenni liitetään epäsymmetriseen syöttöjohtoon
  pidennyskelan ja lyhennyskondensaattorin yhdistelmällä
  kaksikkokondensaattorilla
  ferriittibaluunilla
  puolen aallon mittaisella koaksiaalibaluunilla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-7, TH sivu(t) 143
56060 tehtävään liittyvä kuva
Kuvan 6-1 sovituslaitteessa
  säätökondensaattorilla C2 sovitetaan epäsymmetria avolinjan johtimien välillä
  oikea viritys näkyy hohtolampuista Hl
  säätökondensaattorilla C1 säädetään kuormitusta
  syöttöpisteet on joka alueella haettava erikseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-21
56061 Jos siirtojohto on häviötön, on sen
  johtimien resistanssi r = 0
  johtimien välinen vuotokonduktanssi g tietysti ääretön
  ominaisimpedanssi Zo taajuudesta riippumaton vakio
  vaimennus ääretön
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-4, TH sivu(t) 155
56062 Antennin syöttöpisteessä on seisovanaallonsuhde S = 2. Syöttökaapelin vaimennus A = 1 dB. Lähettimen lähtönavoissa mitattava seisovan aallon suhde on
  2,0
  1,72
  1,32
  1,05
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-12, 6-13
56063 Antennin syöttöpisteessä on seisovanaallonsuhde S = 2. Syöttökaapelin vaimennus A = 2 dB. Lähettimen lähtönavoissa mitattava seisovan aallon suhde on
  2,0
  1,57
  1,28
  1,02
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-12, 6-13
56064 Antennin syöttöpisteessä on seisovanaallonsuhde S = 3,3. Syöttökaapelin vaimennus A = 2 dB. Lähettimen lähtönavoissa mitattava seisovan aallon suhde on
  2,0
  1,6
  1,3
  1,02
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-12, 6-13
56065 Jotta antennin seisovanaallonsuhde SAS (SWR) olisi 1:1, on
  antennin säteiltävä täydellisesti
  antennin resistanssin ja lähettimen impedanssin vastattava toisiaan
  radioamatöörilähettimen lähtöimpedanssin oltava 50 ohmia
  antennin syöttöpisteen impedanssin oltava sama kuin syöttöjohdon ominaisimpedanssi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-12
56066 Gammasyötössä on oltava
  galvaaninen yhteys gamma- ja syöttöelementin välillä
  galvaaninen yhteys gammaelementistä koaksiaalin sisäjohtimeen
  syöttöjohtona aina 75-ohminen koaksiaalikaapeli
  aina puolen aallon mittainen syötettävä elementti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-28
56067 Hairpin-syötössä
  on 3-elementtisen jagin suuntakuvio symmetrisempi kuin gammasyötössä
  syöttöelementti on eristetty puomista
  jagin suuntaajat eivät ole galvaanisesti kiinni puomissa
  tehonkesto on vain 100 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-28, 6-29
56068 Puoliaaltodipolin syöttöjohdoksi on kytketty 50 ohmin koaksiaalikaapeli. Seisovanaallonsuhde SAS (SWR) antennin ja syöttöjohdon sovituskohdassa voi olla
  1:1
  1:1,2
  1:1,5
  ei mikään edellisistä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-13
56069 Erään 30 m korkean antennin hyötysuhde on 135 kHz radioamatöörialueella 1 %. Antennia syötetään 100 W lähettimellä
  99 W säteilee ja 1 W hukkuu häviöihin
  1 W säteilee ja 99 W hukkuu häviöihin
  säteilyteho (ERP) on lähes 100 W
  säteilyteho (ERP) on n. 1 W
  antennin vahvistus on 2 dB
  antennin vahvistus on n. -20 dB
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-33
56070 Erään antennin hyötysuhde on 25 % ja sen vahvistus 10 dB. Antennia syötetään 1 kW teholla
  säteilyteho (ERP) on 2,5 kW
  säteilyteho (ERP) on 10 kW
  750 W hukkuu antennin häviöihin
  7,5 kW hukkuu antennin häviöihin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-35
56071 Toistinasemalla on ympärisäteilevät antennit (pystydipolit) sekä 145 että 434 MHz alueilla. Kummassakin on samantehoiset lähettimet. Omalta asemaltasi on suora näköyhteys toistimeen ja sinulla on kummallekin taajuusalueelle omat pystydipolit, joten
  kummastakin antennistasi saat yhtä voimakkaan signaalin
  2 m antennista saat kolminkertaisen tehon 70 cm antenniin verrattuna
  2 m antennista saat yhdeksän kertaa enemmän tehoa kuin 70 cm antennista
  saman signaalin saamiseksi 434 MHz:llä pitäisi käyttää suunta-antennia, jonka vahvistus on lähes 10 dB
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-34, 6-35
Radioaaltojen eteneminen
57001 Radioaallot
  etenevät vain ilmakehässä
  ovat sähkömagneettisten aaltojen matalataajuinen osa
  taittuvat ilmakehässä
  voivat olla jopa kilometrien pituisia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-2, TH sivu(t) 136, 167
57002 Ionosfäärin kerrokset
  vaikuttavat kaikkien HF-alueiden keleihin
  vaikuttavat ensisijaisesti yli 432 MHz:n radioalueiden DX-yhteyksien syntyyn
  vaihtelevat vuorokauden aikojen mukaan
  johtuvat auringon vetovoimasta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-3, TH sivu(t) 164-5
57003 HF:llä DX-yhteyksiä saadaan tavallisimmin
  pinta-aallon avulla
  revontuliheijastuman välityksellä
  kuun välityksellä
  ionosfääriheijastuman avulla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-4, TH sivu(t) 166
57004 VHF:llä DX-yhteyksiä voidaan saada
  meteoriheijastuksen (Meteor Scatter) avulla
  ionosfäärin sporadisen E-kerroksen avulla
  revontuliheijastuman (Aurora) avulla
  troposfäärin inversiokerroksen avulla
  troposfäärisironnan avulla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-9, TH sivu(t) 167-8
57005 432 MHz alueella voidaan yhteyksiä saada
  vain näköetäisyydelle
  revontuliheijastuman (Aurora) avulla Suomesta Ruotsiin
  troposfäärikanavoitumisen avulla 1000 km etäisyydelle
  ionosfääriheijastuman avulla Afrikkaan asti
  kuuheijastuksen (EME) avulla Afrikkaan asti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-11, TH sivu(t) 167-168
57006 Kympin alueella kuollut alue (Skip Zone) on tavallisesti yli 1000 km. Kympin lähiyhteydet (300 ... 1000 km) onnistuvat helposti
  pitkää tietä (Long Path) eli käytännössä maapallon ympäri
  maaheijastuksen avulla (Back Scatter)
  revontuliheijastusta (Aurora) apuna käyttäen
  ionosfäärikanavoitse
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-6, TH sivu(t) 168
57007 Troposfäärikanavoitumista (tropokeliä) esiintyy kahdella metrillä ja seitsemälläkymmenellä sentillä
  kesäisin, kun iltatuuli tyyntyy
  syvien matalapaineiden yhteydessä
  satunnaisesti hyvin voimakkaana Itämeren yläpuolella
  tuskin koskaan talvella
  usein aamuisin kylmän yön jälkeen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-9, TH sivu(t) 167
57008 Häipyminen (Fading)
  aiheutuu F-kerroksen ionisaation nopeasta vaihtelusta
  aiheutuu signaalin monitie-etenemisestä esimerkiksi ionosfääriheijastuksessa
  voidaan kokonaan poistaa vastaanottimen vahvistusta säätämällä (AVS; AGC)
  voi välillä viedä voimakkaan signaalin täysin kuulumattomiin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-5
57009 Ionosfääristä johtuvaa häipymistä (Fading)
  ei esiinny 1,8 MHz alueella, koska D-kerros estää sen
  voi esiintyä voimakkaana 20 metrin Eurooppa-yhteyksissä päiväsaikaan
  syntyy myös 144 MHz alueella
  voidaan vähentää kaksitievastaanotolla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-5
57010 Ionosfäärin kerroksista
  alin on D-kerros
  ylin on E-kerros
  F-kerros esiintyy vain yöaikaan
  E-kerros on 80-100 km korkeudessa
  eräs on stratosfääri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-3, TH sivu(t) 164
57011 Kun radioaalto etenee ionosfääristä heijastuen,
  yksi hyppy voi olla 2000-4000 km
  yksi hyppy voi ulottua maapallon toiselle puolelle
  signaali on kuultavissa lähtöpaikan ja hypyn välisellä alueella, mutta ei kauempana
  signaali voi tehdä useita hyppyjä ja kiertää koko maapallon
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-3, TH sivu(t) 164-165
57012 HF-antennin
  lähtökulman on oltava mahdollisimman suuri, jotta saadaan suuri hyppyväli
  lähtökulman on oltava suuri, jos halutaan yhteysetäisyydeksi 100-300 km
  lähtökulman on oltava pieni, jotta saadaan kaukoyhteyksiä
  säteilykuvion on oltava pystytasossa puolipallo, jotta avaruusaalto taittuisi mahdollisimman tehokkaasti ja saataisiin pitkä hyppy
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-4, TH sivu(t) 165-166
57013 Ionosfäärin D-kerros
  parantaa yhteyden syntymistä Suomesta Keski-Eurooppaan 14 MHz:llä
  edistää yhteyksien saamista parhaiten taajuusvälillä 21-30 MHz
  vaimentaa päivällä voimakkaasti 1,8 MHz:llä
  vaimentaa merkittävästi koko HF-kaistalla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-3, TH sivu(t) 164,
57014 Haluat yhteyden Keski-Eurooppaan talvella 18 ja 02 UTC välillä. Saat yhteyden helposti
  kahdeksallakympillä
  7 MHz alueella
  kympillä
  144 MHz alueella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-7, TH sivu(t) 166-167
57015 Haluat päiväsaikaan yhteyden HF-radiolla Jyväskylästä Ouluun, QRB n. 250 km. Parhaiten käyttöön soveltuu
  Kymppi
  Kahdeksankympin alue
  20 metrin alue
  10 MHz:n alue
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-7, TH sivu(t) 166-167
57016 Malmössä, Ruotsin eteläkärjessä asuva SM7YGR haluaa päiväsaikaan pitää yhteyttä Keski-Suomeen hyvän ystävänsä OH6XVT:n kanssa. Pohdittuaan asiaa he toteavat yhteyden useimmiten onnistuvan
  160 metrin alueella
  Taajuudella 3716 kHz
  7 MHz:n alueella
  Viidentoista metrin alueella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-7, TH sivu(t) 166
57017 Auringonpilkkujen
  maksimin ja minimin ero on noin 11 vuotta
  maksimien väli on noin 11 vuotta
  vaikutuksesta yli 28 MHz yhteydet ovat mahdollisia minimin aikana
  vaikutuksesta tapahtuva ionosoituminen tekee yläbandit käyttökelpoisiksi
  vaikutus voi tuntua myös 50 MHz alueella
  maksimin aikana ei päiväsaikaan 1,8 MHz:llä voi saada yhteyksiä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-2, TH sivu(t) 165-166
57018 Auringonpilkkujen
  esiintymistiheyden mitta on pilkkumaksimi
  määrää kuvataan auringonpilkkuluvulla, Sun Spot Number
  jaksoja kutsutaan nimellä Solar Flux
  maksimin aikana kaksikymppiä on auki maailman ääriin lähes jatkuvasti
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-2, TH sivu(t) 166
57019 SHF-alueen työskentelyssä
  voidaan käyttää lautasantennia (paraboloidisella heijastimella varustettua antennia)
  ei säätilalla ole merkitystä
  on etua korkealla olevasta antennista
  ei lähetysteholla ole merkitystä, koska yhteys onnistuu vain hyvin lyhyellä etäisyydellä
  voidaan troposfäärisironnan avulla saada yhteyksiä horisontin taakse säätilasta riippumatta, jos tehoa on 'riittävästi'
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-10, 7-11
57020 Halutessasi pitää kaukoyhteyksiä 10 MHz:n alueella, voit
  käyttää hyväksi sporadista E:tä
  pitää niitä kuun kautta (EME)
  tarvita F-kerroksen heijastumia
  onnistua myös pilkkuminimin aikana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-4, TH sivu(t) 166
57021 VHF-aallot (50 ja 144 MHz) voivat edetä huomattavasti optista horisonttia kauemmaksi
  signaalien heijastuessa lentokoneesta
  sijoittamalla asemat korkeiden mäkien päälle
  avaruusrakettien ionisaatiovanoista heijastumalla
  käyttämällä niin suurta tehoa, että ionosfäärisironta onnistuu
  ionosfäärin E-kerroksesta heijastumalla
  pilviheijastusta käyttäen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-9, TH sivu(t) 164
57022 Voimakkaassa revontulikelissä
  kuuluvat ensiksi itäisimmät asemat
  voidaan antaa todellisia S9-raportteja
  myös SSB voi mennä ymmärrettävästi läpi
  on 50 MHz liian alhainen taajuus luotettavien yhteyksien saamiseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-8, 7-10, TH sivu(t) 168
57023 Revontuliheijastuksen kautta työskenneltäessä
  tarvitaan aina suuri säteilyteho, esim. 150 watin teho ja nelikkoantenni
  antenni on sijoitettava aina mahdollisimman korkealle
  on tilttauksesta (korkeuskulman muuttamisesta) suurta apua
  on transseiveriä käytettäessä otettava huomioon kuunneltavan taajuuden dopplersiirtymä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-10
57024 Ionosfäärihyppyä käytettäessä
  auttaa hämärän rajan (Grey Line) esiintymisajankohdan seuraaminen alabandien DX-yhteyksien saamista
  voidaan yhteys saada aina tarkasti isoympyrää pitkin
  voi yhteyden Suomesta Australiaan saada kahdellakympillä jopa muutaman watin teholla ja pystyantennilla (GP)
  on antennin korkeussuuntainen kääntäminen (Tilt) ehdoton edellytys DX-yhteyksien saamiselle
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-6
57025 DX-yhteyksiä pidettäessä on yksisuuntaisesta antennista suurta hyötyä kaksisuuntaiseen nähden, koska
  saadaan pienempi seisovan aallon suhde (pienet äsveeärrät)
  vältetään vastaanotossa kaikuilmiö (Echo)
  voidaan työskennellä pitkää tietä (Long Path) oman kaiun häiritsemättä
  suuresta korkeuskulmasta tulevat eurooppalaiset asemat vaimenevat
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-7
57026 Kaukoyhteydet HF-alueilla edellyttävät
  mahdollisimman suuren lähetystehon käyttöä
  käännettäviä suunta-antenneja
  hyvää kelien tuntemista
  jatkuvasti päivitettävien DX-vihjeiden seuraamista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-4
57027 Kaukoyhteydet onnistuvat VHF-alueilla, kun
  käytetään aina maksimitehoa
  rakennetaan hyvin suuria antenneja
  huudetaan jatkuvasti yleistä kutsua kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin
  opetellaan tuntemaan kelit
  käytetään hyväksi tropokanavoitumista
  käytetään hyväksi troposirontaa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-8, TH sivu(t) 167
57028 Kuuheijastusta (EME, Earth-Moon-Earth) käytettäessä
  on maksimilähetystehosta selvää hyötyä
  saadaan yhteys pienellä lähetysteholla helpoimmin silloin, kun kuu on juuri noussut, jos antennia ei voi tiltata (kallistaa pystysuunnassa)
  on osoitus laitteiden toimintakunnosta, että kuulee oman signaalinsa kaiun
  tulokset ovat suoraan riippuvaisia ympäröivästä säätilasta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-10, TH sivu(t) 168
57029 HF-alueen skippi (Skip)
  on alue, johon signaali ei kuulu
  tarkoittaa näköyhteyttä
  on ionosfäärin kautta tapahtuva hyppy
  voi tarkoittaa lyhintä ionosfäärin kautta saatavaa yhteysetäisyyttä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-4
57030 Kahden metrin alueen kelierikoisuuksia ovat eri etenemistapojen yhdistelmät, esimerkiksi
  aurora ja EME
  aurora ja tropo
  kahden hypyn aurora
  tropo ja sporadinen E
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-9, TH sivu(t) 167
57031 Halutessasi pitää kaukoyhteyksiä 10 GHz:n alueella, voit
  käyttää hyväksi sporadista E:tä
  pitää niitä kuun kautta (EME)
  tarvita F-kerroksen heijastumia
  onnistua myös pilkkuminimin aikana
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-11
57032 Kotimaan liikennettä varten 3,5 MHz:n dipoli on sijoitettava
  mahdollisimman korkealle
  ainakin puolen aallonpituuden korkeuteen
  melko lähelle maanpintaa
  mahdollisimman kauas peltikatosta ja sähkölinjasta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-7
57033 Troposfäärisirontaa (Troposcatter) kahdella metrillä ja seitsemälläkymmenellä sentillä
  esiintyy jatkuvasti
  voi esiintyä ainoastaan yöllä
  sanotaan myös revontulisironnaksi
  ei pidä sekoittaa troposfäärikanavoitumiseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 7-10, TH sivu(t) 167
Mittaaminen
58001 Haluat saada selville HF-lähettimesi harmonisten taajuuskomponenttien tehot. Mittausta varten tarvitset
  oskilloskooppiin liitettävän spektrianalysaattoriosan
  tarkkuusvolttimittarin, joka antaa jännitetason desibeleinä
  ampeerimittarin lähettimen ottaman tehon määräämistä varten
  lähettimen koko tehon kestävän keinokuorman
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-11
58002 Spektrianalysaattorilla voi mitata
  signaalin spektriä
  harmonisten tehotasoja perusaaltoiseen tehoon verrattuna
  signaalin aaltomuotoa
  signaalin harmonisten komponenttien taajuudet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-10
58003 Oskilloskoopilla voidaan
  mitata jaksollisia signaaleja, esim. neliö- ja kolmioaaltoa
  kuvata vain vaihtojännitteitä
  eritellä signaalin harmonisten jännitekomponentit
  tarkkailla HF-lähettimen avainnusta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-7, 8-8
58004 Taajuuslaskuri
  käy ilman lisälaitteita HF-vastaanottimen paikallisoskillaattorin taajuuden tarkkaan mittaamiseen
  on tarpeen myös silloin, kun kahdeksallakympin SSB:llä tulee kinaa oikealle taajuudelle virittäytymisestä
  vaatii kalibrointia erikoislaboratoriossa, jos sen lukeman perusteella aiotaan ryhtyä hiuksia halkomaan
  soveltuu myös HF-lähettimen avainnuksen tarkkailemiseen
  voidaan kalibroida pitkäaaltoiseen aikamerkkiasemaan vertaamalla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-7, 8-9, TH sivu(t) 178
58005 Olet rakentamassa kilowatin lineaarista vahvistinta, jonka anodijännite on n. 4000 volttia. Käytössäsi on yleismittari, jossa on 500 V tasajännitealue ja suurin tasajännitealue 2500 V sekä jonka takana on merkintä 20.000 ohmia/voltti. Mittauksissa tarvitset lisäksi
  suurjännitemittapään, jossa on 50 megaohmin sarjavastus mitta-alueen laajentamiseksi
  taskulaskimen oikeiden mittaustulosten varmistamiseksi
  5 milliohmin sivuvastuksen (Shunt Resistor)
  sähkötarkastusviranomaisen antaman suurjänniteasentajan pätevyystodistuksen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-7
58006 1000 watin putkilinukan virittämisessä välttämättömiä mittalaitteita ovat
  anodijännitemittari vahvistimen ottaman tasasähkötehon määrittämiseen
  anodivirtamittari
  1 kW keinokuorma
  antenninvirityslaite (Tuner)
  oskilloskooppi avainnuksen säätöä varten
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-7
58007 Radiopajassasi on vain yksinkertainen yleismittari (2 kilo-ohmia/voltti), jolla voi mitata tasavirtoja (herkin alue 0-1 mA) ja tasajännitteitä (ylin mitta-alue 0-500 V). Mittausten monipuolistamiseksi tarvitset
  suurjännitemittapään 1500 voltin tasajännitteen mittaamiseksi (2 megaohmin sarjavastus)
  zenerdiodin vaihtovirta-asteikon aikaansaamiseksi
  5 ohmin sivuvastuksen tasavirtamittauksen herkistämiseen 0-0,1 milliampeeriksi
  muutaman satasen rahaa nykyaikaisen digitaalimittarin ostamiseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-6, TH sivu(t) 170
58008 Olet tehnyt kahdelle metrille pitkän jagin, jonka vahvistuksen haluat mitata. Tarvitset
  korkealla olevan mittauspaikan ympäristövaikutuksen välttämiseksi
  parin kilometrin päässä asuvan toverin, jolla on vastaanottimessaan tarkka signaalitehon mittari
  dipolin vertailuantenniksi
  SSB-lähettimen
  akun mittalähettimen virtalähteeksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-13
58009 Mittaat lähettimen tehoa 50 ohmin keinokuormaan oskilloskoopilla, jonka kaistanleveys on riittävä. Saat mittaustulokseksi Uhh = 100 volttia. Lähettimen teho on
  10 W
  25 W
  100 W
  200 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-8
58010 Seisovanaallonsuhteen mittarilla (SWR Meter) mitataan
  lähettimen pääteasteen ja syöttöjohdon alapään välistä sovitusta
  antennin syöttöpisteeseen seisomaan jääneiden radioaaltojen tehoa
  antennin vetoa: jos SAS = 1:1, antenni vetää varmasti
  radioaallon tarkkaa pituutta nauhajohdossa nopeuskertoimen määrittämiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 6-10, 8-13, TH sivu(t) 34, 158-160
58011 Mittaat 50 MHz:n oskilloskoopilla 50 ohmin keinokuormaan menevää kympin lähettimesi suurtaajuista lähtötehoa. Luet näytöltä sininmuotoisen jännitteen huipusta huippuun arvoksi 28,3 V. Mittapään vaimennus on 10 dB. Teho on
  1,6 W
  2 W
  16 W
  20 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-6, 8-8, TH sivu(t) 176-177
58012 tehtävään liittyvä kuva
Yleismittarin maksimijännitealue on 500 VDC. Kun mittaat 3 kV:n tasajännitettä, kokoat jännitteenjakajan R1 - R2 (kuva 8-1) erillisistä vastuksista. Oikea yhdistelmä on
  R1 5 kpl 330 kilo-ohm. 0,5 W, R2 2 kpl 47 kilo-ohm. 0,5 W
  R1 4 kpl 1 megaohmi 1 W, R2 1 kpl 470 kilo-ohmia 1 W
  R1 4 kpl 3,3 megaohmia 2 W, R2 2 kpl 330 kilo-ohmia 1 W
  R1 5 kpl 470 kilo-ohm. 0,25 W, R2 2 kpl 470 kilo-ohm. 0,25 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-7, TH sivu(t) 100
58013 Mittaat 50 watin lähettimen tehoa 50 ohmin keinokuormasta. Jännite (vaihtojännitteen tehollisarvo) on
  20 V
  25 V
  50 V
  75 V
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-5
58014 Kokoat mittausjärjestelmää 144 MHz:n lineaarisen vahvistimen (maksimiteho 150 W) mittaamista varten. Tarvittavia laitteita ovat
  20 W tehomittari välille 100 - 300 MHz
  50 ohmin keinokuorma 20 W
  10 dB:n vaimennin
  0 - 200 W näyttämään kalibroitu tasavirtamittari
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-12
58015 Kokoat mittausjärjestelmää 14 MHz:n lineaarisen vahvistimen (maksimiteho 1 kW) mittaamiseksi 10 - 30 MHz välillä toimivalla 20 W tehomittarilla. Tarvittavia lisälaitteita ovat
  50 ohmin keinokuorma 100 W
  RF-mittausmuuntaja
  10 dB:n vaimennin
  20 dB:n vaimennin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-11
58016 Kun teho kasvaa nelinkertaiseksi, nousu on desibeleinä
  3 dB
  4 dB
  6 dB
  8 dB
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-4, 8-5
58017 20 Hz:n poikkeama nimellisestä taajuudesta 50 MHz:llä vastaa
  2 x 10-8 = 0,02 ppm
  4 x 10-7 = 0,4 ppm
  2 x 10-6 = 2 ppm
  2 x 10-3 = 2500 ppm
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-9
58018 Lähettimen kantoaaltoteho on 100 W. Lähetteen toista harmonista (kerrannaista) on vaimennettu 53 dB kantoaaltoon verrattuna. Toisen harmonisen teho on siis
  100 æW
  250 æW
  500 æW
  1 mW
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-5
58019 Jotta vastaanotettavan signaalin voimakkuus nousisi yhden S-yksikön (6 dB), on lähetystehon noustava
  kaksinkertaiseksi
  nelinkertaiseksi
  kuusinkertaiseksi
  kymmenkertaiseksi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-4, 8-5
58020 7 MHz:n sähkötyslähettimen (A1A) kantoaaltoteho on 400 W. Harhalähetteiden vaimennusvaatimusten täyttämiseksi (10 mW) on toista harmonista vaimennettava kantoaaltoa pienemmäksi vähintään
  40 dB
  43 dB
  46 dB
  50 dB
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-5
58021 VHF-lähettimen sisään rakennetun taajuuslaskimen tarkkuus on 1x10-6. Ylittämättä sallitun taajuusalueen rajaa voit työskennellä sähkötyksellä (A1A) laskurin näyttäessä
  144.000,1 kHz
  144.000,5 kHz
  144.001,0 kHz
  144.001,4 kHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-9
58022 Sovitetun antennin syöttö tapahtuu avolinjalla, jonka ominaisimpedanssi Zo = 600 ohmia. Antennivirtamittari näyttää 0,71 A (tehollisarvoa). Avolinja on käytännöllisesti katsoen häviötön. Mikä on antennin säteilyteho (Erp), jos sen vahvistus on 3 dBd?
  300 W
  425 W
  600 W
  1800 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-13
58023 HF-alueen lähettimen lähtöteho A1A-lähetteellä on 800 W. Kuinka paljon kolmannen harmonisen tehoa on vaimennettava kantoaaltotaajuiseen tehoon verrattuna, jotta määräysten mukainen teho 10 mW ei ylittyisi?
  46 dB
  49 dB
  60 dB
  61 dB
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-5
58024 Kokoat mittausjärjestelmää 28 MHz:n lineaarisen vahvistimen (maksimiteho 0,8 kW) mittaamista varten. Tarvittavia laitteita ovat
  50 ohmin keinokuorma 100 W
  0 - 1000 W näyttämään kalibroitu, dioditasasuuntaajalla varustettu tasavirtamittari
  10 dB:n vaimennin
  10 dB:n mittapää
  20 MHz oskilloskooppi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-12, TH sivu(t) 179
58025 Isoa maattohilavahvistinta viritettäessä ovat tarpeen
  hilavirtamittari
  anodijännitemittari
  anodivirtamittari
  lähtötehon mittari
  kilowatin keinokuorma
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-6, 8-12, TH sivu(t) 134
58026 Oskilloskoopin kaistanleveys on 20 MHz. Et siis saa luotettavaa mittaustulosta, jos mittaat 28 MHz:n A3E-signaalin
  jännitettä
  tehoa
  taajuutta
  modulaatiosyvyyttä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-8, TH sivu(t) 60, 176-177
58027 Oskilloskoopin mittapäässä on 10-kertainen vaimennin (10x). Aika-akselin jako-osaa vastaa 10 mikrosekuntia. Siniaallon pituus kuvaputkella on 5 jako-osaa. Siniaallon taajuus on
  2 kHz
  20 kHz
  50 kHz
  200 kHz
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-8, TH sivu(t) 176-177
58028 Käytät itsetehtyä CW-lähetintä (A1A) 3,5 MHz alueen alapäässä. Varmistuaksesi, ettet mene alueen ulkopuolelle
  käytät digitaalisella taajuusnäytöllä varustettua vastaanotinta
  varustat vastaanottimesi digitaalisella taajuusnäytöllä
  varustat lähettimesi kidekalibraattorilla
  kalibroit lähettimesi taajuusasteikon oskilloskoopin tai digitaalisen yleismittarin avulla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-9, TH sivu(t) 178
58029 Käytät 13,5 vuotta vanhaa transseiveriä, jonka taajuusnäyttö perustuu kvartsikiteeseen. Vanhenemisesta johtuva kiteen taajuuden ryömiminen on -3 ppm/vuosi. Lähettimesi taajuus poikkeaa siis jonkin verran digitaalinäytön lukemasta, joten
  saat moitteita kahdeksallakympillä, kun et osaa tulla SSB:llä oikealle taajuudelle
  saatat luiskahtaa alueen ulkopuolelle 21 MHz:n SSB:llä alueen yläpäässä
  saatat luiskahtaa alueen ulkopuolelle 28 MHz:n CW-alueen alapäässä
  taajuusnäyttö on edelleen luotettava kaikilla HF-amatöörialueilla.
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-9
58030 Kun 100 watin teho nousee 6 dB, on teho
  25 W
  100 W
  400 W
  1000 W
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 8-4, 8-5
Häiriöt ja niiden ehkäiseminen
59001 70 cm lähettimesi harhalähete tukkii GSM-tukiaseman vastaanottimen. Häiriön poistamiseksi kannattaa muun muassa
  asentaa alipäästösuodatin lähettimeesi
  asentaa ylipäästösuodatin lähettimeesi
  asentaa kaistanestosuodatin GSM:n taajuudelle lähettimeesi
  vaatia teleoperaattoria asentamaan tarvittavat suodattimet omiin vastaanottimiinsa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-10
59002 Harmonisten värähtelyjen pääsyä antenniin voi vähentää käyttämällä
  alipäästösuodatinta syöttöjohdossa
  alhaista lähetystehoa kelien mukaan aseteltuna
  hyvinsovitettua antennia
  C-luokan tehovahvistinta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-13
59003 Radioamatöörilähettimestä puuttuva maadoitus saattaa aiheuttaa mm.
  häiriöitä naapurien TV-vastaanottimissa
  suurtaajuussignaalin pääsyn antennikaapeliin
  sähköiskuvaaran oman perheen jäsenille
  sähköiskuvaaran naapurin stereolaitteissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 5-34, 9-2 9-4, TH sivu(t) 191-194
59004 Lähettimen RF-tehon pääsy sähköverkkoon
  on osoitus maadoittamisen ja verkkosuodattimen puuttumisesta
  vähenee, kun verkkojohto kierretään ferriittisauvan tai toroidin ympärille
  voidaan estää verkkosuodattimella
  ei yleensä aiheuta häiriöitä muille elektroniikkalaitteille, koska nämä on aina varustettava häiriönsuodattimin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-4, 9-5
59005 Jos 21 MHz:n lähetin aiheuttaa häiriöitä TV:hen, voi syynä olla
  alipäästösuodattimen asentaminen lähettimen liitosjohtoihin
  TV-vastaanottimessa käytettävä välitaajuus
  liian suuri RF-kenttä TV-vastaanottimen sekoitusasteessa
  talon televisioantennijärjestelmän laajakaistavahvistimen yliohjautuminen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-8
59006 Suuritehoisen lineaarisen vahvistimen virtalähteessä käytettävät häiriönpoistokomponentit voivat olla
  nopeita kytkindiodeja
  suojamaadoitustransistoreja
  tyristoreja
  kondensaattoreita
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-12
59007 Parin kilometrin päässä asuvan radioamatöörin 80 metrin lähete kuuluu samanaikaisesti usealla HF-bandilla. Syynä on
  vastaanottimesi yliohjautuminen: ensimmäinen paikallisoskillaattori muodostaa 3,5 MHz:n harmonisia
  vastaanottimesi rakenne: ensimmäinen välitaajuus on 3,5 MHz
  naapurisi lähettimen harmonisten pääsy antenniin
  naapurisi lähettimen karkea yliohjautuminen: lähetin muodostaa harhataajuuksia
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-13
59008 Lähettimen ja antennin välissä on käytettävä
  harhalähetteitä vaimentavaa alipäästösuodatinta
  harhalähetteitä vaimentavaa pientaajuussuodatinta
  harmonisia taajuuksia mittaavaa absorptioaaltomittaria
  siirtojohtoa, jos antenni on katolla mutta lähetin ei
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-13
59009 Lähetteesi aiheuttaa häiriöitä naapurisi TV-vastaanottimeen. Syynä voi olla
  tarpeettoman suuren lähetystehon käyttö
  avainnus- ja VOX-suodattimen puuttuminen naapurisi TV-vastaanottimen videopulssi-integraattorista
  naapurisi TV-vastaanottimen liikakäytöstä aiheutunut ylikuumeneminen, joka muuttaa videosekoittimen toimintapistettä
  huolimattomasti kokoonkyhätyn 80 metrin antennisi huonot antenniliitokset
  ruostuneet liitokset TV-antennissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-8
59010 Voit olla varma, ettet saa ystäviä amatöörinaapureistasi, jos
  et osaa virittää itsetekemääsi linukkaa
  vältät avaiklikin poistamista
  ajat kaikkia HF-bandeja kahdeksankympin dipolilla ilman baluunia
  kuuntelet kaiuttimella myös CW:tä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-12
59011 Kuulet kahdenkympin SSB:llä läheisen amatöörinaapurisi juttelevan LSB:llä, mutta et kuule hänen vasta-asemaansa, sillä
  kyseessä on naapurisi lähettimen harhalähete
  syy on vastaanottimessasi, jossa kahdeksankymppiä on kahdenkympin peilitaajuus
  vastaanottimesi etupään piirit eivät ole vireessä
  kuulet muutenkin mitä sattuu
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-12
59012 Naapurisi TV-kuva häiriytyy, kun lähetät CW:tä 28 MHz:llä. Häiriö saattaa poistua, kun kytket
  lähettimesi jälkeen alipäästösuodattimen, joka alkaa rajoittaa 30 MHz:n yläpuolella
  naapurisi vastaanottimen antenniliittymään ylipäästösuodattimen, joka rajoittaa 40 MHz:n alapuolella
  kaistanestosuodattimen 28 MHz:lle lähettimesi jälkeen
  verkkokuristimen lähettimesi virtalähteeseen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-8
59013 50 MHz:n lähettimesi aiheuttaa häiriön naapurisi ulavastaanottimessa. Häiriön vähentämiseksi asennat
  lähettimesi jälkeen alipäästösuodattimen, joka alkaa rajoittaa heti 30 MHz:n yläpuolella
  naapurisi vastaanottimen antenniliittymään ylipäästösuodattimen, joka rajoittaa 40 MHz:n alapuolella
  kaistanestosuodattimen 100 MHz:lle lähettimesi jälkeen
  50 MHz:n kaistanestosuodattimen naapurisi vastaanottimen antenniliittymään
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-10
59014 432 MHz:n alueella työskenneltäessä
  aiheutuu helposti häiriöitä korvalappustereoihin
  kannattaa aina kokeilla kannettavan ulavastaanottimen sisään asennettavaa verkkosuodatinta häiriönpoistoon
  ei voi käyttää kanavasuodattimia
  voi lähettimesi taajuudelle viritetty, häiriytyvän TV-vastaanottimen antennijohtoon asennettu kaistanestosuodatin pelastaa naapurisovun
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-10
59015 Tietokone
  saattaa häiriintyä jopa käsikapulasi muutaman watin tehosta
  voi häiritä muita sähköverkkoon kytkettyjä elektroniikkalaitteita, jos suojamaadoitukset eivät ole kunnossa
  saattaa häiritä ulavastaanotinta
  on varustettava tehokkaalla verkkosuodattimella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-10
59016 144 MHz:n lähetyksesi aiheuttaa häiriöitä naapurin TV-vastaanottimessa III-alueella niin, ettei naapurin rouva pysty nauttimaan Pavarottin konsertista. Oikea toimenpide on:
  ostat naapurinrouvalle kaikki Pavarottin levyt ja jatkat workkimistasi vanhaan tapaan
  lopetat kahden metrin työskentelyn ja myyt multimodesi
  kytket III-alueen kaistanestosuodattimen häirityn TV-vastaanottimen eteen
  kytket alipäästösuodattimen lähettimesi perään
  siirrät 144 MHz:n antennisi toiselle puolelle tonttia ja vältät workkimista naapurin TV:n suuntaan
  otat yhteyttä SRAL:n häiriöneuvojaan, jonka kanssa käyt tutkimassa, mikä naapurin TV:tä häiritsee
  kytket 144 MHz:n kaistanestosuodattimen häiriytyvän TV-vastaanottimen eteen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-6
59017 Suuresta välitaajuuskaistanleveydestä sähkötysvastaanotossa seuraa, että
  saatat kuulla useita asemia samalla kertaa
  asemien luettavuus paranee
  toisten asemien klikin vaikutus pahenee
  FM-signaalit alkavat kuulua läpi
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-12, 9-13
59018 Naapurisi TV:ssä näkyy häiriöitä, joiden arvelette johtuvan HF-alueen signaaleista. Koska et halua olla syypää häiriöihin,
  väität ylimalkaisesti häiriön johtuvan lähellä olevasta LA-radiolähettimestä
  pyydät radioamatööriystäväsi apuun, ja tutkitte yhdessä naapurin kanssa, aiheuttaako HF-amatöörilähettimesi kyseiset häiriöt
  kerrot, että lähettimesi ei voi aiheuttaa häiriöitä ja esität todisteeksi radioamatöörimääräysten kohdan 10.2 "Radioamatööriaseman käyttö häiritsemistarkoituksessa on kielletty."
  lopetat radioamatööritoiminnan ja myyt laitteesi
  epäilet, että naapurustossa on 27 MHz:llä toimiva suurtaajuuskuumennin
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-6, 9-7
59019 Asut TV-näkyvyyden lievealueella. Naapurisi väittää sinun lähettimesi saavan Espoon kanava 8:n kuvan väpättämään, vaikka kanava 6 näkyy puhtaasti. Väpättämisen syynä on
  naapurin oman tietokoneen antama häiriö
  Tampereelta kanavalla 8 tuleva TV1:n signaali, jonka läheinen vuori heijastaa naapurisi III-alueen antenniin
  maantiellä ajavien pappamopojen kipinähäiriö
  300 metrin päässä olevan valimon viallinen sähkömoottori
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-7
59020 Harmonisia taajuuksia
  ovat perustaajuuden monikerrat
  ei saa esiintyä radioamatöörin laitteiden sisällä
  voidaan pitää pahojen TV-häiriöiden aiheuttajana
  vaimennetaan naapurin stereolaitteiden kaiutijohtoihin asennettavilla ferriittirenkailla
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-13, TH sivu(t) 183, 187, 125
59021 Stereoistasi kuuluu selvää napsahtelua, kun sähkötät. Toteat häiriön aiheutuvan omasta lähettimestäsi, joka on määräysten mukaan rakennettu. Häiriön poistamiseksi
  asennat stereoihin Mute-kytkimen, joka kytkee stereot pois päältä, kun lähettimestäsi lähtee RF-signaali
  tarkistat, että radioasemasi saa sähkön suojamaadoitetusta pistorasiasta sekä tarkistat käyttömaadoitukset
  tutkit, yliohjautuuko stereon ulavastaanottimen sekoitusaste ja parannat tarvittaessa vastaanottimen kotelointia
  siistit stereoiden kaiutinjohdot ja asennat niihin ferriittikuristimet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-4, TH sivu(t) 190
59022 Naapurisi TV-kuvassa esiintyy lumisadetta ja haamukuvia, vaikka hänellä on aivan uusi TV-vastaanotin ja sen päällä nykyaikainen monialueantenni (FM - TV - Colour TV). Hän kysyy neuvoasi, jolloin
  sanot, ettet ymmärrä TV-vastaanoton vaikeuksia, koska itselläsi ei ole aikaa TV:n katseluun
  kerrot naapurillesi kunnollisen antennin tarpeellisuudesta
  alat epäillä omia laitteitasi häiriön aiheuttajaksi ja pyydät häneltä anteeksi
  varustat naapurisi televisioantennin kuristimella
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-7
59023 Kun painat sähkötysavainta ja kosket sen eristämättömään varteen, saat sormeesi kirvelevän palovamman. Syynä on
  avaimen varren huono maadoitus
  avaimen puutteellinen eristäminen
  RF-tehon fysiologinen ilmaistuminen, joka on tarpeen, kun lähettimesi lähtötehon mittari on särkynyt
  lähettimesi puuttuva maadoitus ja samanaikainen huono sovitus antenniin - SAS (SWR) on liian suuri
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-4
59024 Häiriöitä naapurin TV-vastaanottimeen voi aiheuttaa
  huono tai hapettunut liitos dipolisi baluunin navoissa
  huono tai hapettunut liitos toisen naapurisi LA-puhelimen antennissa
  lähettimesi puutteellisen koteloinnin aiheuttama RF-kenttä
  tohelointi kilowatin lineaarisesi virittämisessä
  ruostuneet liitokset naapurin TV-antennissa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-8
59025 Määräysten mukaisesti toimiva radioamatööriasemasi häiritsee naapurisi digitaalipuhelinta. Häiriö poistuu, kun
  teet puhelimen sisällä säätöjä
  pyydät puhelinyhtiötä asentamaan puhelimeen RF-suodattimen
  lopetat lähettämisen aina, kun puhelin on käytössä
  maadoitat ja koteloit paikallisen keskusjakamon vahvistimen
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-11
59026 Naapurisi valittaa, ettei hänen uusista stereoistaan kuulu muuta kuin sinun sähkötystäsi, vaikka ne olivat "niin kalliit". Poistat häiriön
  tarkistamalla, että antennivirityslaitteesi on samalla alueella kuin lähetin, kun innokkaasti kutsut Aves Islandia
  siirtämällä amatööriasemasi Turkhautaan
  neuvottelemalla ystävällisen naapurisi kanssa uusiin stereoihin tarvittavista häiriönpoistotoimenpiteistä
  väittämällä sähkötyksen tulevan kadun alapäässä asuvan radioamatöörinaapurin lähettimestä
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-10
59027 Häiriöitä puhelimeen saattaa syntyä
  radiolähettimen voimakkaasta lähikentästä
  puhelinverkkoon indusoituvasta salamaniskusta
  muista puhelinverkkoon kytketyistä laitteista
  kodin sähkölaitteista
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-11
59028 Harmonisten värähtelyjen pääsy antenniin voidaan estää
  siirtymällä taajuusmodulaatiosta yksisivukaistamodulaatioon
  siirtymällä käyttämään putkia puolijohteiden tilalla
  pienentämällä antennin seisovan aallon suhdetta
  käyttämällä alipäästösuodatinta syöttöjohdossa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-13
59029 Naapurisi TV-kuva häiriintyy, kun käytät 50 MHz:n lähetintä. Lähettimen perässä on jo alipäästösuodatin, joten häiriö ei johdu harmonisista. Häiriötä voit vähentää
  vähentämällä lähetystehoa
  kytkemällä TV-vastaanottimen eteen 50 MHz kaistanestosuodattimen
  kytkemällä lähettimen jälkeen 50 MHz kaistanestosuodattimen
  kytkemällä TV-vastaanottimeen verkkokuristimet
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-8, 9-9
59030 Naapuritalossa kuuluu kännykästä epämääräistä puhetta, joka ei voi aiheutua radioamatööriasemastasi, koska
  käytät aina A1A-lähetettä, tosin usein suurella teholla
  ajat vain kahdeksankympin CW:llä QRP-teholla
  ra-määräysten kohta 6.9 kieltää lähettämästä epämääräistä puhetta
  et ole ollut äänessä vuoden 1992 toukokuun jälkeen
  juttelet vain paikallisen 70 cm:n toistinaseman kautta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-10, 9-11
59031 144 MHz:n alueella työskenneltäessä
  ei koskaan tarvita alipäästösuodatinpiirejä
  käytetään ylipäästösuodatinta lähettimen syöttöjohdossa VHF-alueen TV-häiriöiden poistoon
  auttaa TV-taajuudelle viritetty kaistanestosuodatin lähettimen antennilinjassa TV-häiriön poistamisessa
  voi ularadioon tulevat häiriöt poistaa alipäästösuodattimella lähettimen antennilinjassa
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-9
59032 Poikasi suosikkiohjelma kaatuu TV:ssä, kun CW:llä jahtaat puuttuvia kuntia. Perheen väritelevisio aiheuttaa vastavuoroisesti pahaa häiriötä kahdeksankympin vastaanottimessasi. Korjausta saadaan aikaan
  tarkistamalla maadoitukset amatööriasemallasi
  järjestämällä mobileasemat workkimaan TV:n lastenohjelmien kanssa eri aikaan
  tarkistamalla, ettei lähettimestä pääse RF-tehoa verkkoon
  siirtymällä kahdeksankympin vaakaluupin käyttöön epämääräisen langan sijasta
Lisätietoja ylläolevaan kysymykseen: TH2 sivu(t) 9-5, TH sivu(t) 190-194

Lisätietoviittauksissa mainitut kirjat ovat seuraavat:
lyhenne kirjoittaja kirjan nimi huomioita
TH Heikki E. Heinonen Tiimissä hamssiksi - Radioamatööritekniikan perusteita T1-modulin kaikki viitteet ovat vain tähän kirjaan.
TH2 Heikki E. Heinonen Tiimissä hamssiksi 2 - Radioamatööritutkinnon tekniikka kakkosen opaskirja Sivunumeroviittaus X-Y tarkoittaa luvun X sivua Y.
Rothammel Alois Krischke Rothammels Antennenbuch, 11. painos Tähän kirjaan on vain muutama viittaus, ei kannata pelkkään tutkintoon valmentautumiseen hankkia.
Tiimissä hamssiksi -sarjan kirjoja myy Suomen Radioamatööritarvike.

Tenttisivut

Bugiraportteja, kehitysehdotuksia, kommentteja yms otetaan vastaan osoitteessa oh2kku (a) iki.fi.